Lukiolaisen poissaolot ~20 h per jakso - mitä hittoa teen?

Pahahan tässä on sanoa, mistä oikeasti on kyse ja mitä voi tehdä. Osalla on ihan vain motivaatio-ongelmia ja liikaa kiinnostavampaa tekemistä (mikä sinänsä kuuluu nuoruuteen ja kaikille tulee noita kausia, ilmenevät vain eri tavoin). Sitten voi olla, että on ongelmia koulun sosiaalisessa ympäristössä, mielenterveysongelmia, oppimisvaikeuksia tai vaikka mitä muuta, joihin ei auta reipastuminen eikä vanhempien patistaminen. Eli kyllä se poissaolojen varsinainen syy on ihan ekana selvitettävä ja sitten miettimään, mikä avuksi.

Puolisoni, joka on lukion opettaja ja myös ryhmänohjaaja, käy säännöllisesti joidenkin ryhmäläistensä ja muiden oppilaidensa kanssa keskusteluja siitä, mikä on kun koulu ei suju tai opettamansa aine ei suju. Joillekin oppilaille pelkästään se, että ryhmänohjaaja sanoo, että nyt pitää opiskella, auttaa skarppaamaan. Aloitteet näihin keskusteluihin tulevat vanhemmilta tai opoilta.

Seli seli.

Voi näitä uusavuttomia "vanhempia". 

Varmaankin olet yrittänyt "keskustella"?

Paskan marjat! Laita kakara kuriin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli lukiossa aikanaan sellainen sääntö, että jos kurssilta tuli enemmän kun 4 tuntia selvittämättömiä poissaoloja, lensi kurssilta ulos ja se kurssi oli sitten käytävä vuoden päästä uudelleen. Selvittämättömäksi poissaoloksi luokiteltiin aivan mikä tahansa poissaolo, johon ei oltu selvistystä annettu.

Haha :D en olisi siis ikinä valmistunut lukiosta ja yliopistokin olisi jäänyt haaveeksi. Kukahan noita sääntöjä oikein keksii

2

Kyse oli nimenomaan selvittämättömistä poissaoloista. Vai pitäisikö mielestäsi oikeus olla lukiosta pois oman mielen mukaan miten huvittaa? Jo lukiolain 25. pykälä velvoittaa osallistumaan opetukseen, ellei vapautusta opetuksesta ole myönnetty, eli läsnäolo ei silloin ole vapaaehtoista.

Lukiolain 25. pykälä

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980629

"25 §

Opiskelijan velvollisuudet

Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta."

Lukio on kokonaisuudessaan vapaaehtoinen oppilaitos? Tottakai opiskelijalla on oikeus olla lukiosta pois miten huvittaa. Ei ketään voi pakottaa käymään lukiossa, ei se mikään vankila ole. Tietysti poissaoloista voi seurata jossain vaiheessa ongelmia, mutta minusta niissä ollaan lukiossa vähän turhan tarkkoja.

Vierailija kirjoitti:

Pahahan tässä on sanoa, mistä oikeasti on kyse ja mitä voi tehdä. Osalla on ihan vain motivaatio-ongelmia ja liikaa kiinnostavampaa tekemistä (mikä sinänsä kuuluu nuoruuteen ja kaikille tulee noita kausia, ilmenevät vain eri tavoin). Sitten voi olla, että on ongelmia koulun sosiaalisessa ympäristössä, mielenterveysongelmia, oppimisvaikeuksia tai vaikka mitä muuta, joihin ei auta reipastuminen eikä vanhempien patistaminen. Eli kyllä se poissaolojen varsinainen syy on ihan ekana selvitettävä ja sitten miettimään, mikä avuksi.

Puolisoni, joka on lukion opettaja ja myös ryhmänohjaaja, käy säännöllisesti joidenkin ryhmäläistensä ja muiden oppilaidensa kanssa keskusteluja siitä, mikä on kun koulu ei suju tai opettamansa aine ei suju. Joillekin oppilaille pelkästään se, että ryhmänohjaaja sanoo, että nyt pitää opiskella, auttaa skarppaamaan. Aloitteet näihin keskusteluihin tulevat vanhemmilta tai opoilta.

Siinä on kyllä hyvä koulu!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli lukiossa aikanaan sellainen sääntö, että jos kurssilta tuli enemmän kun 4 tuntia selvittämättömiä poissaoloja, lensi kurssilta ulos ja se kurssi oli sitten käytävä vuoden päästä uudelleen. Selvittämättömäksi poissaoloksi luokiteltiin aivan mikä tahansa poissaolo, johon ei oltu selvistystä annettu.

Haha :D en olisi siis ikinä valmistunut lukiosta ja yliopistokin olisi jäänyt haaveeksi. Kukahan noita sääntöjä oikein keksii

2

Kyse oli nimenomaan selvittämättömistä poissaoloista. Vai pitäisikö mielestäsi oikeus olla lukiosta pois oman mielen mukaan miten huvittaa? Jo lukiolain 25. pykälä velvoittaa osallistumaan opetukseen, ellei vapautusta opetuksesta ole myönnetty, eli läsnäolo ei silloin ole vapaaehtoista.

Lukiolain 25. pykälä

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980629

"25 §

Opiskelijan velvollisuudet

Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta."

Lukio on kokonaisuudessaan vapaaehtoinen oppilaitos? Tottakai opiskelijalla on oikeus olla lukiosta pois miten huvittaa. Ei ketään voi pakottaa käymään lukiossa, ei se mikään vankila ole. Tietysti poissaoloista voi seurata jossain vaiheessa ongelmia, mutta minusta niissä ollaan lukiossa vähän turhan tarkkoja.

Jep en ymmärrä kenen etu se on, että asiat osaava opiskelija ei saa suoritettua lukiota poissaolojen takia, vaikka kokeista ja palautettavista töistä tulee hyviä arvosanoja

Miksi suotta tuhlata aikaa fyysisesti koulussa, kun lukion voi suorittaa myös nettilukion kautta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli lukiossa aikanaan sellainen sääntö, että jos kurssilta tuli enemmän kun 4 tuntia selvittämättömiä poissaoloja, lensi kurssilta ulos ja se kurssi oli sitten käytävä vuoden päästä uudelleen. Selvittämättömäksi poissaoloksi luokiteltiin aivan mikä tahansa poissaolo, johon ei oltu selvistystä annettu.

Haha :D en olisi siis ikinä valmistunut lukiosta ja yliopistokin olisi jäänyt haaveeksi. Kukahan noita sääntöjä oikein keksii

2

Tämä onkin nykytilanne. Minä aloitin kurssimuotoiseksi muuttuneessa lukiossa ja olin ihan kamalan paljon pois, eikä siitä kukaan tiennyt mitään. Opettajatkin olivat niin pihalla, etteivät osanneet puuttua poissaoloihin tai tuli korkeintaan joku tosi kevyt korvaava tehtävä. Minulle olisi nykymuotoisessa lukiossa käynyt varmasti ihan samalla tavalla, mutta  nykyään poissaolot siis tulevat kunnolla näkyviin ja oikeasti vanhempien tietoon ja koulu myös tarjoaa aktiivisesti tukea ja neuvoja opiskelijoille. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli lukiossa aikanaan sellainen sääntö, että jos kurssilta tuli enemmän kun 4 tuntia selvittämättömiä poissaoloja, lensi kurssilta ulos ja se kurssi oli sitten käytävä vuoden päästä uudelleen. Selvittämättömäksi poissaoloksi luokiteltiin aivan mikä tahansa poissaolo, johon ei oltu selvistystä annettu.

Haha :D en olisi siis ikinä valmistunut lukiosta ja yliopistokin olisi jäänyt haaveeksi. Kukahan noita sääntöjä oikein keksii

2

Kyse oli nimenomaan selvittämättömistä poissaoloista. Vai pitäisikö mielestäsi oikeus olla lukiosta pois oman mielen mukaan miten huvittaa? Jo lukiolain 25. pykälä velvoittaa osallistumaan opetukseen, ellei vapautusta opetuksesta ole myönnetty, eli läsnäolo ei silloin ole vapaaehtoista.

Lukiolain 25. pykälä

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980629

"25 §

Opiskelijan velvollisuudet

Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta."

Lukio on kokonaisuudessaan vapaaehtoinen oppilaitos? Tottakai opiskelijalla on oikeus olla lukiosta pois miten huvittaa. Ei ketään voi pakottaa käymään lukiossa, ei se mikään vankila ole. Tietysti poissaoloista voi seurata jossain vaiheessa ongelmia, mutta minusta niissä ollaan lukiossa vähän turhan tarkkoja.

Jep en ymmärrä kenen etu se on, että asiat osaava opiskelija ei saa suoritettua lukiota poissaolojen takia, vaikka kokeista ja palautettavista töistä tulee hyviä arvosanoja

Ei se lukio mikään vankila ole, mutta se on oppilaitos johon opiskelija on vapaaehtoisesti ilmoittautunut. Jos ei halua suorittaa kurssimuotoista lukiota fyysisesti lukiota käymällä, niin sitten pitää sopia jostain muusta tavasta tai suorittaa netissä. Ja meidän nuorisoll aon myös ongelmana se, ettei saa tehtyä ja palautettua niitä perustehtäviä, poissaoloja korvaavista tehtävistä puhumattakaan. Monessa oppiaineessa on niin, että jos ei ole näyttöä opiskelusta/suorituksesta kurssin aikana, niin ei saa osallistua kokeeseen. ap

Hei, seitsemän kurssia per jakso on kyllä oikeasti aika paljon!!! Tuntuu että vanhemmat ei tätä tajua. Kysy reippaasti omalta nuoreltasi, millä tolalla hänen jaksamisensa on? Ei se ole maailmanloppu jos lukion suorittamiseen meneekin vaikka neljä vuotta sen kolmen sijasta. Jos motivaatiota ei ole, voisiko johtua että amis olisikin nuorelle mieluisampi oppilaitos?

Omistakin lukioajoista on jo sen 10+ vuotta aikaa, mutta muistan kyllä edelleen kirkkaasti ne ajat. Olin itse aikoinaan lukiossa sellainen tasainen kasin-ysin oppilas, kirjoitin sitten pari laudaturiakin, mutta ahdistus, masennus ja paniikkioireet teki koulussa käymisestä välillä ihan mahdotonta. Jotkut opettajat suostuivat siihen että paikkasin poissaoloja lisätehtävillä, jotkut antoi ihan tenttiäkin kurssit kotoa käsin ja piti tulla vaan tiettyinä "tärkeinä" päivinä kouluun, kokeita tms varten. Itseäni ainakin helpotti kun opettajat oli ymmärtäväisiä ja terkkari ja rehtori myös (kotona ei oikein vanhemmilta saanut tukea eikä läsnäoloa). Jotkut opettajat sitten ei taas antaneet yhtään joustoa ja heidän kursseiltaan tipuin pois. Suoritin sitten lukion loppuun aikuislukion puolella täytettyäni 18.

Jälkikäteen ajateltuna on kyllä älytöntä, että tuossa iässä opiskelu on ollut rankempaa kuin mitä opiskelu tai edes työelämä sen jälkeen on koskaan ollut, ja mulla on takana tähän mennessä lukion lisäksi myös amk-tutkinto ja kokemusta niin fyysisestä duunista kuin tietotyöstäkin. TSemppiä sinulle ja nuorelle kotona! <3

Vierailija kirjoitti:

Hyvähän se on huudella että "minä kirjoitin neljä ällää vaikka oli samanverran poissaoloja!!", kun apn ongelma on siinä että teini lentää ulos kursseilta eikä tee annettuja lisätehtäviä, vaikka älliä apn mukaan olisikin.

Joo, fyysinen läsnäolo ei ole ainoa tapa suorittaa lukiota, kuten joku tuolla sanoi, mutta jos tehtävien tekeminen kotonakaan ei maistu niin mitäs sitten? Ei niitä kursseja läpi saa vaan ilmaantumalla tenttiin. Ja vaikka älliä olisi kirjoittaa ällät jokaisesta aineesta, jää kirjoitukset haaveeksi käymättömien kurssien vuoksi.

Keskustele ap lapsesi kanssa vaihtoehdoista. Ehkä lukio ei vain ole häntä varten?

Kiitos, tätä juuri tarkoitin. :) Kyllä minäkin kirjoitin L, L, E ja M, vaikka poissaoloja oli kauhea määrä. Se perässä rämpiminen oli kuitenkin kauheata, en osannut tarttua tehtävänantoihin, en osannut ylläpitää läksyrutiineja ja kaikin puolin olin aika pallo hukassa lukion kanssa. Kirjoituksiin en edes lukenut ja niiden kanssa meni hyvin ja jotenkin näen tätä samaa omassa lapsessani. Ongelma vain on siinä, että nykyään se lukio tyssää jos ei a) ole paikalla ja b) tee annettuja tehtäviä. Lapseni on tosiaan ns. "akateemisesti pätevä", eli ei ole siitä kiinni.

Opiskeluvaihtoehdoista puhuttiin kyllä, eikä kukaan ole painostanut lukioon (suvusta löytyy ihan joka kautta työelämään päätyneitä :). Nuorella ei myöskään ole mitään erityistä kytöä mitään ammatillista ainetta kohtaan ja oli itse sitä mieltä, että lukio on paras vaihtoehto. Mielialan kanssa on tehty töitä yläasteella ja siihen saatu hyvää ammattiapua, joten on toki mahdollista että mieliala on taas notkahtanut. Toisaalta nuori on ihan toisenlainen kuin viime vuonna, iloinen, mukana oleva ja elämäänsä tyytyväinen. Tuo koulunkäynti ei vain suju, hän ei tavallaan osaa opiskella ja aikatauluttaa päiviä ja viikkoja, eikä todellakaan osaa välttää mukavuudenhaluisesti säkkituolin pohjalle läppärin/puhelimen kanssa lässähtämistä. Samaa on ollut aiemminkin, siksi puhuinkin siitä viime vuonna, viime keväänä, heti syksyn alussa ja ennen joulua, koska näkeehän sen ettei tällä tavalla pääse kovinkaan pitkälle lukion suorittamisen kanssa.

Olen jo katsonut nettilukioita ja kesällä suoritettavia kursseja ja olen aika varma, että niitä on käytävä jotta ensi vuonna pystyisi edes auttavasti suorittamaan lukiota samaa tahtia ikäistensä kanssa. Neljään vuoteen venyttäminen kun ei sekään enää nykyään ole samanlainen vaihtoehto kuin ennen, vaan saa olla tyyliin kilpaurheilija tai keikka-artisti, jotta voi suunnitella opinnot neljän vuoden suorittamisen mukaan. Minua ei toki haittaa vaikka menisi neljä vuotta, mutta jotenkin harmittaa oman lapsen jaksamisen, mielialan jne. puolesta. Eihän se tuon ikäisenä kivalta tunnu, jos muut menevät eteenpäin ja itse tankkaa viidettä kertaa samaa äikän ykköskurssia. ap

Vierailija kirjoitti:

Pahahan tässä on sanoa, mistä oikeasti on kyse ja mitä voi tehdä. Osalla on ihan vain motivaatio-ongelmia ja liikaa kiinnostavampaa tekemistä (mikä sinänsä kuuluu nuoruuteen ja kaikille tulee noita kausia, ilmenevät vain eri tavoin). Sitten voi olla, että on ongelmia koulun sosiaalisessa ympäristössä, mielenterveysongelmia, oppimisvaikeuksia tai vaikka mitä muuta, joihin ei auta reipastuminen eikä vanhempien patistaminen. Eli kyllä se poissaolojen varsinainen syy on ihan ekana selvitettävä ja sitten miettimään, mikä avuksi.

Puolisoni, joka on lukion opettaja ja myös ryhmänohjaaja, käy säännöllisesti joidenkin ryhmäläistensä ja muiden oppilaidensa kanssa keskusteluja siitä, mikä on kun koulu ei suju tai opettamansa aine ei suju. Joillekin oppilaille pelkästään se, että ryhmänohjaaja sanoo, että nyt pitää opiskella, auttaa skarppaamaan. Aloitteet näihin keskusteluihin tulevat vanhemmilta tai opoilta.

Hyvältä kuulostaa ja tämäkin lukio kyllä vahvasti viestittää, että ihan pienimmäkin motivaatio-ongelman tai yleisen pähkäilyn vuoksi saa ja kannattaa ottaa yhteyttä henkilökuntaan. Mieliala tosiaan tuntuu hänellä olevan kohdillaan (oli sen kanssa aiemmin ongelmia), mutta pelkään ettei se kovin kauan pysy hyvänä tällä tavalla lukiota käyden. Muistan kyllä itse sen tunteen, kun ei saanut tehtäviä tehtyä, oli pois tunneilta ja seuraavalla kerralla ihan pihalla ja koeviikkokin tuli "yllättäen", eli minulla oli puuttelliset opiskelutaidot, ei kykyä arjen rytmittämiseen, eikä myöskään mitään apua mistään (asuin yksin). Tuntuu siis todella hankalalta, kun tavallaan "tiedän" miltä nuoresta tuntuu  ja olen kauhean iloinen siitä että ainakin minä voin hänelle siitä puhua ja koululla olisi tarjota jos jonkinlaista juttelutukea, erityisopen kanssa opiskelutaitojen harjoittelemista ja vaikka mitä, mutta kun ei niin ei.

Vaihtoehdot ovat mielestäni ne, että a) koululta otetaan yhteyttä ja poissaolojen määrä käynnistää jotain, öö, toimenpiteitä b) nuori itse ottaa yhteyttä koululla johonkuhun ja vyyhtiä lähdetään selvittämään c) nuori ja joku meistä aikuisista ottaa yhdessä yhteyttä kouluun tai d) yksi nuoren aikuisista ottaa yhteyttä kouluun. Nyt tuntuu siltä, että ainoa vaihtoehto on d, mikä ehkä vie asioita eteenpäin, mutta nuoren kannalta se tuntuu kaikkein pöllöimmältä tavalta toimia. ap

N29 kirjoitti:

Hei, seitsemän kurssia per jakso on kyllä oikeasti aika paljon!!! Tuntuu että vanhemmat ei tätä tajua. Kysy reippaasti omalta nuoreltasi, millä tolalla hänen jaksamisensa on? Ei se ole maailmanloppu jos lukion suorittamiseen meneekin vaikka neljä vuotta sen kolmen sijasta. Jos motivaatiota ei ole, voisiko johtua että amis olisikin nuorelle mieluisampi oppilaitos?

7 kurssia tuli tähän jaksoon juuri sen vuoksi, että kahdessa ekassa jaksossa jäi suorittamatta parista aineesta ekoja kursseja, jotka on saatava suoritettua että voi edetä tehtyjen kurssivalintojen (ja ylipäätään tarjolla olevien kurssien) mukaan. Edellisistä jaksoista tuli tosiaan 4 kurssia per jakso ja jos tässä jaksossa tulee edes 4, niin eihän se hyvältä näytä. Luokanopettajan mukaan 5-6 olisi hyvä tahti abivuosi huomioiden ja tosiaan sitä lukion käymistä neljässä vuodessa ei suositella ilman erittäin hyvää perustelua (sairaus, kilpaurheilu tms.).

Miksi sulla ap oli tosi paljon poissaoloja lukiossa?

Mielenterveysongelmat! Masennus, kaksisuuntainen yms. tai sitten huumeet...

Vierailija kirjoitti:

Miksi sulla ap oli tosi paljon poissaoloja lukiossa?

Se oli aika monen asian vyyhti, joka johti lukioikäisenä omilleen muuttamiseen ja ongelmat mielialan ja arjessa selviytymisen kanssa kärjistyivät. Paljon sellaisia asioita joihin en itse ollut voinut vaikuttaa ja monia sellaisia asioita joihin nykyään olisi paljon helpompi saada apua ja tukea. Näistä minua kohdanneista ongelmista olen kuitenkin selvinnyt ja hoitanut asiat niin, ettei omien lasteni ole sellaisesta tarvinnut kärsiä. ap

Meillä samankaltainen tilanne. Sanoo käyvänsä lukiota ; todellisuudessa poissaoloja paljon ja tehtäviä korvattavana. Sanoo että "hoidan homman, antakaa olla!" ja siihen se kai on luottaminen. Viimeks tänään tulin kaupoilta ja jumpasta ja nuori nukkuu klo 11 vaikka pitäisi olla koulussa :/

Välillä mulla menee hermo tohon. Tuntuu ettei siit kasva koskaan sellaista vastuuntuntoista työläistä kun vetelehtii kouluajan tuolla tavalla eikä opi siihen täsmällisyyteen.

Kai se kuitenkin hommansa hoitaa, kun on jo 2. luokalla eikä kotiin mitään viestiä ole tullut mistään.

Olemme keskustelleet myös muista kouluvaihtoehdoista mutta ei ole kiinnostunut. Minkäs teet ...

Vierailija kirjoitti:

Meillä samankaltainen tilanne. Sanoo käyvänsä lukiota ; todellisuudessa poissaoloja paljon ja tehtäviä korvattavana. Sanoo että "hoidan homman, antakaa olla!" ja siihen se kai on luottaminen. Viimeks tänään tulin kaupoilta ja jumpasta ja nuori nukkuu klo 11 vaikka pitäisi olla koulussa :/

Välillä mulla menee hermo tohon. Tuntuu ettei siit kasva koskaan sellaista vastuuntuntoista työläistä kun vetelehtii kouluajan tuolla tavalla eikä opi siihen täsmällisyyteen.

Kai se kuitenkin hommansa hoitaa, kun on jo 2. luokalla eikä kotiin mitään viestiä ole tullut mistään.

Olemme keskustelleet myös muista kouluvaihtoehdoista mutta ei ole kiinnostunut. Minkäs teet ...

Kai sentään jotain Wilma-viestejä tai vastaavia tulee niistä poissaoloista?

Luokanopettajan mukaan 5-6 olisi hyvä tahti abivuosi huomioiden ja tosiaan sitä lukion käymistä neljässä vuodessa ei suositella ilman erittäin hyvää perustelua (sairaus, kilpaurheilu tms.).[/quote]

Hyi vittu, rinnastetaanko kilpaurheilu tosiaan yhtä merkitykselliseksi asiaksi kuin sairaus? Oksettavaa

100 tuntia jos on pois niin tulee lastensuojeluilmoitus. 

Onko ongelma nyt siis se, että nuorella on mt-ongelmia eikä sen vuoksi käy koulussa, vai halusiko hän lukioon alun alkaenkaan?

Amikseen vaihtaminen voisi olla hyvä vaihtoehto. Joka tapauksessa hakekaa apua NYT älkääkä lykätkö sitä vuoden päähän.