Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa mielipiteenne minun arjestani; kuulostaako liian hektiseltä arjelta 23-vuotiaalle
26.01.2017 |
Olen siis 23-vuotias nainen, opiskelen ja teen oikeastaan kolmea työtä tällä hetkellä sen lisäksi. Kuulostaa hullulta, mutta ovat niin keikkapainotteisia että yhdellä ei pärjäisi, haluan opiskeluista huolimatta elää niin että ei tarvitse kokoajan kituuttaa, plus haluan työkokemusta. Noniin, itse aiheeseen: olen pohtinut, onko näin nuoreksi, lapsettomaksi sinkuksi, elämäni jotenkin liian täyteen tupattua. Välillä tuntuu että on ihan kamala kiire kokoajan; mutta sitten mietin niitä, joilla on lapsia, parisuhde, töitä ja/tai parisuhde. Minulla on itseni lisäksi huolehdittavana vain kissa. Olen pohtinut, pitäisikö nyt vähän "rauhoittua" ja nauttia elämästä, kun vielä voi. Nautin kovasti sinkkuudesta ja en välttämättä halua lapsia, mutta jos nämä tilanteet joskus muuttuvat, kerkeän silloin juosta paikasta toiseen ihan tarpeeksi.
Kysymykseni teille onkin enemmänkin se, että mitä mieltä olette arjestani, onko ihan älytöntä tai kuulostaako teidän korvaanne kiireiseltä? Voi olla että luon itse itselleni illuusion kiireestä, vaikka tämä olisi muidenkin ihmisten ihan perusarkea. Kertokaa vähän esimerkkejä omista päivistänne, verrattuna minun? Tässä siis esimerkki viikko minulta:
Ma: koulupäivä 9-15, iltavuoro töissä 16-21.00
Ti: töitä 11-18, matkustamisiin parisen tuntia
Ke: koulupäivä 9-15
To: yleistä asioiden hoitoa ja kouluhommien tekemistä (ryhmätöitä, läksyjä) aamupäivän, töitä 14-18
Pe: Koulupäivä 9-14, iltavuoro töissä 17-20.00
La: töitä 9-14, ilta kouluhommia
Su: ehkä hyvällä tsägällä vapaapäivä, tai vaihtoehtoisesti töissä muutaman tunnin
Noiden päälle käyn kuntosalilla n. 3 kertaa viikossa, ja hoidan koulutehtäviä sen mukaan mitä niitä on, välillä päivittäinkin. Kavereita en meinaa millään jaksaa nähdä enää tuohon päälle. Puhumattakaan siitä, jos olisi vielä vaikka parisuhteessa.. ajatuskin huippaa.
Kommentit (76)
Tuo aikataulu ei ole hektistä nähnytkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eipä tuo näytä edes kiireiseltä. Kun joutuu jättämään ruokailun väliin kun ei vaan ehdi syömään, tai miettii tosissaan että kyllä sitä yhden yön voi valvoa viikossa että saa gradun valmiiksi, niin sitten voi puhua hektisestä elämästä.
Vammainen ihan, tuleepa taas kypsää kommentia :)
Jos ei ole teidän mielestä hektistä nähnytkään, niin toivoisin juurikin niitä kommentteja minkälaista teidän arkenne on. Ja tosiaan pointtini olikin juuri se, että onko tämä turhan hektistä 23-vuotiaalle lapsettomalle sinkulle. Olen tietoinen lapsiarjen ym. tuomista aikarajoitteista ja haasteista, ja ehkä joudun ne joskus itsekin kohtaamaan. Siksi juuri pohdin, pitäisikö elämästä ja vapaudesta nauttia nyt, kun vielä voi.
Minä tulisin hulluksi, mutta mulle opiskelu onkin aina ollut rankkaa ihan yksinäänkin
Joku toinen jaksaa enemmän. Hälyttävää on esimerkiksi se, ettet meinaa jaksaa hoitaa sosiaalisia suhteita eli nähdä niitä kavereita. Sekin olisi tärkeää jaksamisen kannalta.
Nämä jutut on loppujen lopuksi niin yksilöllisiä, että vain sinä tiedät mikä on liikaa. Tänne tulee kohta joku kertomaan että hänellä on 4 alle 5 vuotiasta lasta, on yh ja tekee kolmea työtä ja harrastaa sirkusta 6 kertaa viikossa eikä tunnu missään. Mutta tärkeää on, että tunnustelet sitä omaa jaksamista etkä polta itseäsi loppuun. Siitä ei seuraa kuin opintojen viivästymistä, rahahuolta kun voimat ei riitä töihin, pahimmillaan sairaslomaa, mielenterveysongelmia kuten ahdistusta, masennusta tai jopa psykoosi.
Vierailija kirjoitti:
No eipä tuo näytä edes kiireiseltä. Kun joutuu jättämään ruokailun väliin kun ei vaan ehdi syömään, tai miettii tosissaan että kyllä sitä yhden yön voi valvoa viikossa että saa gradun valmiiksi, niin sitten voi puhua hektisestä elämästä.
No höpöhöpö. Ihan on ajanhallinnan vaikeuksista ja suunnittelun puutteesta kyse jos ei kerkeä syömään.
Ei kuulosta AP liian hektiseltä, jos olisit koulussa jokapvä 8-16 ja loppuillan töissä niin olisi toisin. Sellaista en jaksaisi. Tuo kuulostaa kuitenkin ihan kohtuulliselta,joskin kiireiseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihin ihmeeseen kaipaat muiden mielipidettä? Jos on liian hektistä, niin raivaa tilaa kalenterin, problem solved.
Kuulostaa kamalalta, en todellakaan jaksaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vammainen ihan, tuleepa taas kypsää kommentia :)
Jos ei ole teidän mielestä hektistä nähnytkään, niin toivoisin juurikin niitä kommentteja minkälaista teidän arkenne on. Ja tosiaan pointtini olikin juuri se, että onko tämä turhan hektistä 23-vuotiaalle lapsettomalle sinkulle. Olen tietoinen lapsiarjen ym. tuomista aikarajoitteista ja haasteista, ja ehkä joudun ne joskus itsekin kohtaamaan. Siksi juuri pohdin, pitäisikö elämästä ja vapaudesta nauttia nyt, kun vielä voi.
Tosiaanko tulet tänne kerjäämään "kehuja" siitä että onpa tosi hektistä nyt tuo sinun elämäsi? Ketä kiinnostaa oikeesti...
Ei tuo pahalta kuulosta. Itse opiskelen ja kaikki muu vapaa-aika koulun ohella menee työprojektien tekoon ja treenaamiseen. Olen viimeksi nukkunut yli viisi tuntia yössä joskus joulukuun alussa. Myös viikonloput menevät töiden kanssa about viiden tunnin yöunilla.
En mitenkään ylpeile tällä asialla, koska olenhan minä nyt aivan helvetin väsynyt ja stressaantunut, mutta minkäs teet. Töitä on tehtävä, kun niitä on.
N19
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi mulle liian hektistä.
On hyvä nähdä niitä kavereita. Tuo jaksanattomuus kertoo, että on liian hektistä myös sinulle. Lopeta lauantaityöt niin saat koko viikonlopun vapaaksi ja palaudut paremmin.
Aivan liikaa suorittamista. Ihminen tarvitsee myös riittävästi laiskottelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu aika paljo siitä missä ja mitä opiskelee.
Vierailija kirjoitti:
Vammainen ihan, tuleepa taas kypsää kommentia :)
Jos ei ole teidän mielestä hektistä nähnytkään, niin toivoisin juurikin niitä kommentteja minkälaista teidän arkenne on. Ja tosiaan pointtini olikin juuri se, että onko tämä turhan hektistä 23-vuotiaalle lapsettomalle sinkulle. Olen tietoinen lapsiarjen ym. tuomista aikarajoitteista ja haasteista, ja ehkä joudun ne joskus itsekin kohtaamaan. Siksi juuri pohdin, pitäisikö elämästä ja vapaudesta nauttia nyt, kun vielä voi.
Siis ihan normaalilta näyttää. Lauantaina hyvissä ajoin töistä pois ja sunnuntai vapaa. Samalta vaikuttaa kuin itsellä opiskeluaikoina, ja tosi hyvin ehti kaikkea muutakin tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monet äidit opiskelee, on lapsia ja mies vielä passattavana, täytyy harrastaa lasten kanssa että yksin. Pitää koko komppania koossa.
Minä en kyllä jaksaisi. Pelkkä opiskelu on tarpeeksi kuormittavaa,jotakin lisätyötä siihen ohelle jaksaisi ehkä 1-2 päivänä viikossa. Nämä on täysin yksilöllisiä asioita AP. Kukaan muu ei voi puolestasi vetää rajoja omalle jaksamiselle kuin sinä itse. Ja sille joka sanoi että on pakko tehdä töitä niitä silloin kun niitä on, ei ole. Viimeistään sitten kun makaat lepositeissä suljetulla, ymmärrät että pakko ei ole kuin kuolla ja kukaan ei jaksa loputtomiin. Totaalisesta burnoutista toipuminen on hidasta ja tuskallista.
Oikeasti ihmiset, älkää alkako kilpailla sillä kenellä on rankin ja hektisin elämä. Ihmiset tulee erilaisista lähtökohdista erilaisilla ominaisuuksilla varustettuna. Toiselle kohtuullinen kiire on se joka ajaa toisen jo burn outin partaalle.
En tiedä mutta tuollaiset ihmiset jotka oikein tekemällä tekee elämästään "hektistä" ja tulevat vielä kyselemään neuvoja kuinka voisivat tehdä siitä vielä hektisempää ovat äärimmäisen tylsiä. Jos sä teet jotain tosi tärkeää ja siihen menee paljon aikaa ja se tosissaan on sulle tärkeää niin ei pitäisi olla mitään tarvetta tulla kyselemään asiasta. Nyt kuulostaa vain että haluat alitajuisesti miellyttää ankaraa äitihahmoa joka sulla on ollut. Varmaan joku syömishäiriökin on ja muita pakkoneurooseja.
Vierailija kirjoitti:
Monet äidit opiskelee, on lapsia ja mies vielä passattavana, täytyy harrastaa lasten kanssa että yksin. Pitää koko komppania koossa.
Itse opiskelevana äitinä en kyllä tunnista itseäni tuosta marttyyriulinasta. Miestä en todellakaan passaa tai paapo,aikuista ihmistä. Lapsi menee harrastukseensa ihan itse. Itse en harrasta tällä hetkellä muutakuin koiran kanssa lenkkeilyä, voisin jos haluaisin mutta pakko se ei ole.
Ihan iisiä meininkiä. Olin sun ikäisenä 4 lapsen äiti ja opiskelin ammattikorkeassa. Valmistumisvuotena sain" valmistumislahjaksi" viidennen lapsen. Oli se aikamoista. En suosittele. Tuntui,että olin aina väärässä paikassa.
Tarkoitin siis aloituksessa " lapsia, parisuhde, töitä ja/tai koulua" en parisuhde uudestaan :D