Lue keskustelun säännöt.
Minusta tuli kai juuri uskovainen :')
25.01.2017 |
Olin kovissa kivuissa. Tulin oikeasti niin epätoivoiseksi, että sanoin ääneen tosissani "auta, Jeesus." Kipu lakkasi siinä silmänräpäyksessä. Ja ei, kipu ei ollut kuvitelmaa vaan ihan aitoa. Olen ihan äimänä. Oikeasti. En ole mikään hihhuli miltään osin taustaltani, olen aina kokenut ettei uskonto ole minun juttuni enkä ole sille paljon ajatusta uhrannut... Minulle tuli ihana lämmin tunne tuon avunpyynnön jälkeen. Ehkä sittenkin... 😇❤
Kommentit (36)
Yksikään taho ei ole vastannut avunhuutoihini koskaan. Ei koskaan. Ei koskaan. Olen varmaan ollut aivan tavattoman ilkeä ihminen edellisessä elämässä ja nyt saan maksaa siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Wau, upeeta! ♡
Itselle rukousvastauksia on tullut usein muiden ihmisten kautta. Kuten niin, että lyhyen ajan sisällä useampi toisistaan tietämätön ihminen sanoo mulle just ne asiat, joita sillä hetkellä tarvitsen ja vieläpä täsmälleen samoja sanoja käyttäen (koskien todella henkilökohtaisia elämässäni tapahtuvia asioita, joista en ollut henkilöille edes kertonut). (Olen jääräpää, enkä koskaan usko kerrasta... 😇)
Meillä on voimallinen Jumala! Siunausta elämääsi ap. ♡
Vierailija kirjoitti:
Minkähän vuoksi Jeesus päätti, että sinun kipusi oli tärkeämpi kuin niiden miljoonien, jotka rukoilevat apua kipuihinsa joka päivä kuolemaansa asti?
No hei nyt on kyseessä vaaleaihoinen täydellinen Suomalainen. Tietenkin Jesse niitä ekana auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihana kuulla. Itse olen uskossa, mutta en koskaan ole saanut vastauksia rukouksiin. Olisi ihanaa, jos joku rukoilisi puolestani, mutta en uskalla ketään pyytää.
Uskalla vaan pyytää, minäkin voin rukoilla puolestasi. Jumala tuntee sinut ja sinun elämäsi.
Herra olkoon Sinun kanssasi ja siunatkoon Sinua. <3
Jeesus on pelastaja ja Hän haluaa auttaa <3 Joskus Jumala vastaa myös niin, ettemme heti aina ymmärrä vastausta.
Voin rukoilla tuon alapeukuttajan puolestakin. <3 :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuten aina pitäisi hakeutua muiden kristittyjen seuraan? Tai seurakuntatoiminnan pariin?
Miksei vain voi rukoilla itsekseen kotona?
Onko taaskin kyse vain maallisesta rahankeruusta ja aivopesusta, jossa sosiaalinen porukka on aina tehokkaampi.
Tätä olen itsekin miettinyt. Sanotaan, että usko pysyy elävänä lähinnä jossain seurakuntatoiminnassa tms. Enkä väitä, etteikö se voisi olla mielekästä, mutta miksei usko voi pysyä elävänä ihan sillä, että miettii asioita, rukoilee jne. itsekseen? Valitettavasti seurakunnassa on aina jonkinlaisen aivopesun riski, siis voi olla rahan kuppaamista tai sitten usko voi kääntyä sellaiseksi ajatteluksi, että vain tietynlainen usko on oikeaa uskoa ja uskovainen elää näin, näin ja näin, muu on väärin. Muistan aina Oi ihanan toukokuun ja pappa Larkinin, jolta tivattiin, miksei hän käy kirkossa, ja hän sanoi, että tämä metsä tässä on hänen kirkkonsa.
Isäni kuoli aivan yllättäen ja ensimmäinen reaktioni oli rukoilla, että hänellä olisi nyt kaikki hyvin, se hätä oli jotenkin hirveä, ja sain sellaisen vastauksen, että huolta pidetään. En ole ikinä voinut sen jälkeen kyseenalaistaa Jumalan olemassaoloa, mutta en nyt varsinaisesti seurakuntaa ole siihen tarvinnut.
En ymmärrä, mitä ajattelin löytäväni tästä keskustelusta. Ehkä sitä, että joku kyseenalaistaisi ap:n.
En ymmärrä tätä keskustelua - kiputiloja tulee ja menee. Se on fysiologista. Miten se saisi jonkun uskomaan henkiolentoihin tai tonttuihin?
Tieteelliset tutkimukset todistavat, että osalla ihmisistä aivojen rakenne saa muutoin täysin järkevästi ajattelevat kokemaan yhteyttä ns. johonkin suurempaan. Toisilla ihmisillä tämä taipumus uskoa yliluonnolliseen on suurempi. Kautta aikojen ihmisillä on ollut tarve etsiä selityksiä maailman toiminnalle - ja uskontojen roolit ovat muuttuneet ja kaventuneet sitä mukaa, kun tiede on kehittynyt.
Kaikki uskovaiset ajattelevat, että juuri se _oma_ jumala on se oikea. Koskaan se ei ole jonkun toisen uskonnon jumala.
Siispä - harkitse nyt vielä tätä uskoon tulemisasiaa. Ei kannata rukoilla apua kipuun, kun särkylääkekin on keksitty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni oli nuorempana tilanne, että olin järjettömän ahdistus/masennuskohtauksen vallassa. En uskonut silloin Jumalaan (enää) mutta epätoivoisena rukoilin. Yhtäkkiä ahdistus oli poissa, en jotenkin kyennyt edes ajattelemaan niitä asioita, jotka siinä tilanteessa ahdistivat. Olihan se kummallinen kokemus ja hetkeksi jäin miettimään, mitä jos sittenkin? No, se oli vain joku yksittäinen tod. näk. itsesuggestion vaikutus eikä mikään pyhä henki. Ihan hyvin fyysisen kivunkin loppuminen voi olla sattumaa tai jopa suggestiovaikutus, ihmisen mielellä voi olla uskomaton voima.
Mutta jos usko yliluonnolliseen, johonkin itseään suurempaan voimaan lohduttaa ja tuo turvaa, suon sen uskon teille.
Vierailija kirjoitti:
Olen rukoillut rahapulassa ja löytänyt rahaa, tai sitten kaveri on yhtäkkiä soittanut, että heidän työpaikalla on ruokaa jäänyt yli. Jumala auttaa minua_💝
Niin, tai sitten vain löysit rahaa ja kaveri soitti että ruokaa on jäänyt yli. Niin tapahtuu katsos niillekin, jotka eivät jumalaan pidä mitään yhteyksiä. Mutta kaikki hyvä mitä sattuu tapahtumaan laitetaan jumalan ansioksi, kaikki paska sitten taas jostain syystä ei ole hänen vikaansa, eikö niin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkähän vuoksi Jeesus päätti, että sinun kipusi oli tärkeämpi kuin niiden miljoonien, jotka rukoilevat apua kipuihinsa joka päivä kuolemaansa asti?
No hei nyt on kyseessä vaaleaihoinen täydellinen Suomalainen. Tietenkin Jesse niitä ekana auttaa.
Miten niin? Jeesushan ei ole mikään vaaleaihoinen, vaan Lähi-Idästä kotoisin. Eikä edes ymmärrä suomea, pitäisi puhua jotain hepreaa tai arameaa. Kaipa sen isä sitten tulkkaa tai jotakin. Ai, mutta sehän onkin itse sen isä. Äääh...
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuten aina pitäisi hakeutua muiden kristittyjen seuraan? Tai seurakuntatoiminnan pariin?
Miksei vain voi rukoilla itsekseen kotona?
Onko taaskin kyse vain maallisesta rahankeruusta ja aivopesusta, jossa sosiaalinen porukka on aina tehokkaampi.
Mistä löytyy Jumalan valtakunta?
Ja kun fariseukset kysyivät häneltä, milloin Jumalan valtakunta oli tuleva, vastasi hän heille ja sanoi: "Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla, eikä voida sanoa: 'Katso, täällä se on', tahi: 'Tuolla'; sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä".
Luukas 17:20-21
Pyhä Henki opettaa:
Mutta te — teissä pysyy se voitelu, jonka olette häneltä saaneet, ja te ette ole kenenkään opetuksen tarpeessa; vaan niinkuin hänen voitelunsa opettaa teitä kaikessa, niin se opetus on myös totta eikä ole valhetta; ja niinkuin se on opettanut teitä, niin pysykää hänessä.
1. Johanneksen kirje 2:27
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, mitä ajattelin löytäväni tästä keskustelusta. Ehkä sitä, että joku kyseenalaistaisi ap:n.
En ymmärrä tätä keskustelua - kiputiloja tulee ja menee. Se on fysiologista. Miten se saisi jonkun uskomaan henkiolentoihin tai tonttuihin?
Tieteelliset tutkimukset todistavat, että osalla ihmisistä aivojen rakenne saa muutoin täysin järkevästi ajattelevat kokemaan yhteyttä ns. johonkin suurempaan. Toisilla ihmisillä tämä taipumus uskoa yliluonnolliseen on suurempi. Kautta aikojen ihmisillä on ollut tarve etsiä selityksiä maailman toiminnalle - ja uskontojen roolit ovat muuttuneet ja kaventuneet sitä mukaa, kun tiede on kehittynyt.
Kaikki uskovaiset ajattelevat, että juuri se _oma_ jumala on se oikea. Koskaan se ei ole jonkun toisen uskonnon jumala.
Siispä - harkitse nyt vielä tätä uskoon tulemisasiaa. Ei kannata rukoilla apua kipuun, kun särkylääkekin on keksitty.
Tässä on kyse hyvin simppelistä asiasta: uskoako, että koko maailmankaikkeus, elämän edellytykset ja eliöstö mitä moninaisimpine ominaisuuksineen ovat syntyneet vain sattumalta, vai onko niiden takana vaikuttanut jokin suurempi voima. Tämä on kysymys, jonka vastauksesta emme ole vastuussa täällä kellekään muulle kuin itsellemme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16569567 Mulle jumalan olemassaolo on ainakin vain tieteellinen hypoteesi ja saatavilla olevien todisteiden perusteella olen tullu tulokseen että HÄNEN olemassa on yhtä todennäköistä kuin hammaskeijun.
Onnea mielihyvää tuottavien harhojenne johdosta.