Lue keskustelun säännöt.
Miksi akateemisille ollaan kateellisia? Ei se ole sen kummempi koulutus kuin amk-koulutus, vain hieman erilainen
25.01.2017 |
Ei amk-koulutus ole yhtään sen kummoisempi, vaikka se ei akateeminen olekaan. Arvostakaa sitä omaa alaa ja tutkintoa, niiden ei tarvitse olla akateemisia ollakseen hyviä!
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Se akateeminen koulutus vaatii enemmän älyä. Vai oletko itse suorittanut heprean ?
Salli mun nauraa. Olen ollut tekemisissä paljon niin duunareiden kuin akateemisten ihmisten kanssa. Olen tehnyt duunarin hommia ja valmistunut yliopistosta vasta myöhemmin. Välillä sitä vain ihmettelee kun törmää johonkin akateemiseen, että miten noinkin tyhmä voi olla korkeakoulutettu, kun moni tuntemani tehdastyöläinenkin on paljon fiksumpi. Itse asiassa akateemisuudella on hyvin vähän tekemistä älykkyyden kanssa. Akateeminen ihminen yleensä nyt on kiinnostunut opiskelusta ja ehkä omaa rahtusen kunnianhimoa "akateemista statusta kohtaan". Välttämättä tämän kyvyt eivät kuitenkaan riitä juuri muuhun, kuin nippa nappa jossain valtion suojatyöpaikassa selviämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ketju on pantu pystyyn taas vain alateemisten mollaamiseksi. Ei-akateemiset näitä aloittavat lievittääkseen ikuista alemmuudentunnettaan.
Vierailija kirjoitti:
Se akateeminen koulutus vaatii enemmän älyä. Vai oletko itse suorittanut heprean ?
Kielten opiskeluko vaatii jotenkin erityistä älyä? Tai akateeminen koulutus ylipäänsä? Mistä olet saanut tällaisen käsityksen?
Siis kuka on kateellinen akateemisille? En ole huomannut koskaan tällaista. Sellaista olen havainnut, että akateemikkojen tulee nostettua itsensä jalustalle muihinn verrattuna. Ovat kai sisimmässään vähän epävarmoja, että tarvitaanko heitä käytännössä oikeasti mihinkään yhteiskunnan pyörittämisessä. Hävettää sitten jotenkin.
Meillä on puute VERONMAKSAJISTA - miksei niitä kouluteta lisää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se akateeminen koulutus vaatii enemmän älyä. Vai oletko itse suorittanut heprean ?
Salli mun nauraa. Olen ollut tekemisissä paljon niin duunareiden kuin akateemisten ihmisten kanssa. Olen tehnyt duunarin hommia ja valmistunut yliopistosta vasta myöhemmin. Välillä sitä vain ihmettelee kun törmää johonkin akateemiseen, että miten noinkin tyhmä voi olla korkeakoulutettu, kun moni tuntemani tehdastyöläinenkin on paljon fiksumpi. Itse asiassa akateemisuudella on hyvin vähän tekemistä älykkyyden kanssa. Akateeminen ihminen yleensä nyt on kiinnostunut opiskelusta ja ehkä omaa rahtusen kunnianhimoa "akateemista statusta kohtaan". Välttämättä tämän kyvyt eivät kuitenkaan riitä juuri muuhun, kuin nippa nappa jossain valtion suojatyöpaikassa selviämiseen.
Aina puhutaan valtion suojatyöpaikoista mutta kukaan ei oikein tunnu osaavan nimetä yhtään (jos kaupunginjohdon irtisanomissuojia kuntaliitosten tapauksissa ei lasketa). Minullekin on usein vinoiltu, että työpaikkani on ns. suojatyöpaikka. Mieli muuttuu kummasti, kun henkilön kellariin alkaa tulvia tavaraa viemäristä, ja minä satun olemaan vaikkapa lounastauolla juuri silloin.
Vierailija kirjoitti:
Olen kade humanisteille, jotka kaiken kukkuraks vielä vuosikausia pakertaa gradunsa kimpussa, gradun jonka teoreettinen perusta notkuu jossain intuition ja valveunen välissä, ja jonka suurin ansio jää loppujen lopuks paperinkäytön osalta mitättömän pieneksi metsäteollisuudelle.
Arvostan toki silti sitkeitä humanisteja :)
Tiedänpä jokusen humanistin, joka työkseen pyörittää miljoonabudjetteja 2/3 nollaisena, pitkän matikan osaajia myös, eli kovat tieteet olisivat voineet olla vaihtoehto tai vaikkapa lääkis. Terkut eksälle, joka ei ikipäivänä 60t työvkojen takia ole täällä. Tee päätelmä tästä, juuri niin, olet ennakkoluulojesi ja katkeruutesi vanki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopisto opettaa nöyryyttä, kun koko ajan tuntee itsensä tyhmemmäksi ja tyhmemmäksi. Realisoituu se, kuinka vähän lopulta tietää. Tosin saman voi tehdä myös amk, rippuu niin ihmisestäkin. Useimmiten opintojensa alkuvaiheessa olevat tulevat akateemikot leveilevät tietämyksellään ja opinahjollaan, mutta uutuuden viehätys loppuu joskus ja samalla myös pätemisen tarve. Yleensä.
Olen suorittanut sekä amk- että yliopistotutkinnon.
Gradu oli itselleni työläin ja vaativin osa yliopistossa. Amk:ssa itselleni oli ehkä rankinta palkattomat työharjoittelut (hoitoala). Niissä tosin oppi todella paljon.
Amk:ssa selkeästi oppi enemmän ihan käytännön asioita. Yliopisto taas toi uutta ja kokonaisvaltaisempaa näkemystä omaan ja muiden työhön. Näinhän sen kai kuuluukin olla. Missään nimessä ei kyllä tulisi mieleenikään ruveta arvostelemaan kenenkään älykkyyttä tai koulutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen suorittanut sekä amk- että yliopistotutkinnon.
Gradu oli itselleni työläin ja vaativin osa yliopistossa. Amk:ssa itselleni oli ehkä rankinta palkattomat työharjoittelut (hoitoala). Niissä tosin oppi todella paljon.
Amk:ssa selkeästi oppi enemmän ihan käytännön asioita. Yliopisto taas toi uutta ja kokonaisvaltaisempaa näkemystä omaan ja muiden työhön. Näinhän sen kai kuuluukin olla. Missään nimessä ei kyllä tulisi mieleenikään ruveta arvostelemaan kenenkään älykkyyttä tai koulutusta.
Tämä. Miksi pitää tehdä typeriä arvoasetelmia, kun kummallakin koulutuksella on omat päämääränsä ja hyödyt.
Ei kukaan ole akateemisille kateellinen.
Sinä ilmeisesti itse kuvittelet taas liikoja itsestäsi ja luulet muiden olevan sinulle kateellisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen suorittanut sekä amk- että yliopistotutkinnon.
Gradu oli itselleni työläin ja vaativin osa yliopistossa. Amk:ssa itselleni oli ehkä rankinta palkattomat työharjoittelut (hoitoala). Niissä tosin oppi todella paljon.
Amk:ssa selkeästi oppi enemmän ihan käytännön asioita. Yliopisto taas toi uutta ja kokonaisvaltaisempaa näkemystä omaan ja muiden työhön. Näinhän sen kai kuuluukin olla. Missään nimessä ei kyllä tulisi mieleenikään ruveta arvostelemaan kenenkään älykkyyttä tai koulutusta.
Kertoo aika paljon amkista, jos rankinta siltä ajalta on työssä oleminen
Monet puhuvat AMKsta, ikään kuin se olisi alempi porras yliopistoon nähden, vaikka sekä AMK että yliopisto tarjoavat korkeakoulututkinnon (amk-tutkinto = kandi), että ylemmän korkeakoulututkinnon (Ylempi amk = maisteri).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyajan akateemisuus on 1/3 kahdeksankymmentäluvun amiksesta. Enää ei osata.
Gradut on kirjoitettu ala-asteen tasoisella suomen kielellä. Pilkut ja yhdyssanat ihan miten sattuu.
En ole akateemisille kateellinen.
Vierailija kirjoitti:
Olen koko yliopisto-opintojeni ajan ollut sukulaisten silmätikku ja joka käänteessä muistutetaan, että ei maisterin tutkinto oo mitään. En ole opinnoistani puhunut enkä "brassaillut". Tuntuu inhottavalta, että pidetään jotenkin ihan outona ja eri ihmisenä kuin ennen opintoja, vaikka ihan sama siskon-/veljentyttö yhäkin olen.
60-luvultako tänne pomppasit kirjoittamaan? Minä olen vanhaa torpparisukua mutta niin omat lapset kuin serkkunsa ovat suurin osa maistereita ja tohtoreita jo omatkin serkkunikin 70-90. Itse en ole. Seuraavastakin polvesta tulee lukion todistusten perusteella.
Olen maisteri, kaikki on mulle oppiarvosta kateellisia on vähän samanlainen väite kuin konttorin blondin väite että kaikki on mulle kateellisia kun olen niin kaunis, pikku virheistä niuhottavat sen takia.
Molemmat löytyy hyvin arvosanoin. Töitä ei sen sijaan löydy. Elän pitkittyneessä köyhyydessä.
Mutta itse asiaan, niin onhan se AMK aika yksinkertainen koulutus. Toki riippuu alastakin.
Olen saanut yliopistokoulutuksen. Sain töitä, jossa on todella hurja vastuu. Palkka ko. virassa on kohtalainen. Mutta monta kertaa ajattelen, että leipänsä voisi hankkia vähemmälläkin puurtamisella.
Olen kade humanisteille, jotka kaiken kukkuraks vielä vuosikausia pakertaa gradunsa kimpussa, gradun jonka teoreettinen perusta notkuu jossain intuition ja valveunen välissä, ja jonka suurin ansio jää loppujen lopuks paperinkäytön osalta mitättömän pieneksi metsäteollisuudelle.
Arvostan toki silti sitkeitä humanisteja :)