Lue keskustelun säännöt.
Veljeni elää sossutuilla paremmin kun minä työnteolla
24.01.2017 |
Se tunne kun kovalla opiskelulla saadusta työstä tienaa vähemmän kuin sossutuilla omasta tahdostaan elävä pummi.
Kommentit (207)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä suututtaa tämä yhteiskunta, joka maksaa makaamisesta, kyllä tämäkin loppuu aikanaan ja saa ansionsa mukaan.
Ennen vanhaan ei ruokittu lusmuja, jotka eivät tehneet töitä.
Ennen vanhaan niitä töitä oli melkein kaikille halukkaille. Nyt ei.
Valtiovarainmisteriössäkin ollaan sitä mieltä, että mol:ssa on virheellinen luku avointen työpaikkojen määrässä, todellisuudessa niitä on vähemmän.
Avatkaa silmänne ja ymmärtäkää, että työhalukkaita on työttömistä suurin osa, töitä vaan ei ole. Nyt tilanne näyttäisi kääntyvän heiman parempaan suuntaan, mutta kokoaikaisista työpaikoist aon edelleen valtava pula.
Eikä pidä ottaa täällä tukien määrillä kehuskelevia niin vakavasti. Tilastot kertovat aivan toisenlaisia summia kuin palstatrollit:
Keskimääräinen toimeentulotuki kotitaloutta kohden väheni toista vuotta peräkkäin 2015.
Tukia saaneiden kotitalouksien keskimääräinen tuki oli 2 883 euroa vuodessa ja tuen keskimääräinen kesto 6,1 kuukautta. (lähde THL tilastot).
Asumistukea myönnettäessä huomioidaan vain laissa määrätyt asumismenojen enimmäismäärät. Nämä ovat usein kuitenkin todellisia asumiskustannuksia pienemmät. Joulukuussa 2014 vuokralla asuvista, yleistä asumistukea saavista ruokakunnista 77 %:lla oli suuremmat asumismenot kuin asumistuessa voitiin ottaa huomioon. Keskimääräiset vuokra-asuntojen asumiskustannukset olivat 592 e/kk, ja niistä huomioitiin asumistukea myönnettäessä keskimäärin 488 euroa. Vuokramenoista huomioitiin asumistuessa yksin asuvilla keskimäärin 75 % ja lapsiperheillä 89 %.
Yleisen asumistuen enimmäisasumismenot tarkistetaan vuosittain. Kymmenessä vuodessa yleisen asumistuen keskimääräinen kuukausikorvaus on noussut 14 % nykyrahan arvossa laskettuna. Joulukuussa 2014 enimmäisasumismenot olivat 295 euroa. Samassa ajassa tuen saajien asumiskustannukset ovat nousseet reaaliarvossa 13 %. Keskimääräiset asumismenot olivat 580 euroa joulukuussa 2014.
(Lähde: Kela)
Vierailija kirjoitti:
Tehköön ne töitä jotka haluavat!
Ja maksakoot ne, jotka pummeja haluavat tukea.
Vierailija kirjoitti:
Ansiosidonnaiseen työttömyystukeen ei vaikuta säästöt tai puolison tulot; muihin tukiin ilmeisesti vaikuttaa.
Mielestäni Helsingissä ei tarvitse olla työttömänä, jos haluaa työhön, joten mitään sosiaalitukia, erityisesti asumistukea ei pidä maksaa, vaan kaikki tuet pitää antaa vain todella köyhille ja työssäkäyville (jos vaikka osa-aikatyössä ja saa asumistukea).
Vaikka saisin työttömänä tuplasti sen verran kuin työssäkäyvänä, en missään tapauksessa jäisi toisten elätiksi ja samalla menettäisi itsekunnioitustani ja kansalaisoikeuksiani.
Tunnen erään miehen, joka jätti peruskoulun jälkeen kaikki opintonsa kesken ja elää työmarkkinatuella äitinsä nurkissa aikomatta ikinä työhön.
Ja suurella älyllä sitten tämän yhden perusteellaa olet valmist uomitsemaan kaikki. Voi, voi.
Helsingissä oli vuoden 2016 maaliskuussa 41 000 työtöntä työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan. Määrä oli 6 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Helsingin työttömyysaste oli 12,4 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi 27 prosentilla, ja työttömyysjaksot pitkittyvät nyt kaikissa ikäryhmissä.
TE-toimistoon ilmoitettuja avoimia työpaikkoja oli Helsingissä maaliskuun lopussa lähes 7 000, mikä oli 3 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Määrällisesti eniten kasvoivat rakennus- ja korjausalan avoimet työpaikat.
Ja sinun mielestäsi Helsingissä kenenkään ei tarvitse olla työtön. Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisessä markkinatilanteessa palkkatyötä ei vain riitä kaikille, se on fakta. Valtion tukema vastikkeellinen työ vie oikeita työpaikkoja ja polkee ihmisten oikeuksia monin tavoin. Jos joku on tyytyväinen työttömänä, se hänelle suotakoon. Selkeästi suurempi enemmistö työttömistä kun mieluummin kuitenkin tekisi niitä töitä, jos vain kohtuupalkkaista sellaista löytyisi. Työttömyys on monin tavoin lannistavaa, ei pelkästään sen vähäisen rahan takia. Ja ihan oikeasti: Kokeilkaa itse vaikka parin vuoden ajan työttömyyttä niin tiedätte, mitä se todella on.
Automatisaation myötä työpaikat vähenevät aina vaan, ja sen myötä järjestelmä kaipaa perusteellista rakenteellista muutosta. Kun ottaa huomioon sosiaalitukien kaikki hyvät puolet (alhainen rikollisuus näin ensiksi mainittuna), tukijärjestelmä on lopulta myös työssäkäyvien etu. Vai pitäisittekö mieluummin verorahat itsellänne ja palkkaisitte niillä rahoilla itsellenne vartijan? Kumpikohan tulee lopulta työssäkäyvällekin edullisemmaksi?
Itse opiskelen yliopistossa palveluammattiin, jota ei ainakaan tällä hetkellä voi automatisoida. Käyn töissä jo nyt, ja jatkoakin ajatellen työllisyystilanne on erittäin hyvä. Siitä huolimatta kannatan ehdottomasti tukijärjestelmän pitämistä nykyisellään tai siirtymistä perustulomalliin. Minua ei haittaa yhtään maksaa osani myös muiden elämisestä, jos se takaa yhteiskuntarauhan.
Totta haastat. Töihinmenoa voidaan alkaa vaatia kaikilta sitten, kun työpaikkoja on tarjolla nykyistä huomattavasti enemmän. Silloin vasta voidaan erotella pummit työhaluisista. Eikä sekään auta. Vanhempaa työttöntä ei palkkaa sittenkään kukaan, ellei tule työvoimapula.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaiset on saatu riitelemään keskenään ja kadehtimaan tosiaan. Sama ilmiö jenkeissä. Kun oma talous heikkenee tai elämä on yhtä pennin venyttämistä, aletaan vaatia vielä heikossa asemassa olevien tulojen leikaamista. Kuoroon ovat yhtyneet myös he, joiden oma toimeentulo on ainakin tällä hetkellä turvattu ja kunnossa.
Miksi ihminen aina käy heikoimpien kimppuun?
Minkälaisille tienesteille sossupummi pääsee Portugalissa?