Noloin unohtamasi asia?
Oma nimi, syntymäaika vai jotain ihan muuta? Tarvitsen vertaistukea, sanoin tänään vahingossa veljeni nimen kun piti sanoa oma nimi. Ja sen jälkeen pitkä "ei kun öööööö... tota... 'Pirkko'" :D. Ei pitäisi tehdä mitään univajeisena.
Kommentit (32)
En muistanut minkä ikäinen poikaystävä oli. Olimme siinä vaiheessa juhlineet jo 2 kertaa hänen synttäreitäänkin yhdessä.
5.3.
En nyt millään muista, mikä joku tärkeä asia on silloin ajankohtainen. Muistan, että silloin tapahtuu jotain, mutta en sitä mitä. Ei ole kenenkään läheisen synttäri, ei liity töihin. Vaivaa kauheasti, vaikkei tietty olekaan mitenkään noloa.
Sanoin oman syntymäaikani väärin... Kuukausi meni oikein mutta päivä ja vuosi heitti, ja pahasti...
Velipuolen syntymäpäivä. Onnittelin vahingossa muutaman päivän etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen syntymäaika.
Sama! Ja kaiken lisäksi oltiin lääkärissä. Lapsi pelkäsi tuolloin neuloja ja lääkäreitä, joten tämä yritti rimpuilla karkuun muutaman kerran ja veti parit itkuhuudot. Ajattelin jo että luulevat minua kidnappaajaksi. :)
Ei tuo vielä mitään, sanoin kerran vahingossa veljeni ja siskoni nimet ennen kuin päädyin omaani.
Ennen työhaastattelua olin kertonut osaavani saksan alkeet, niin kuin osaankin. Työhaastatteluun mennessä jännitin kuitenkin niin paljon, että kun haastattelija vaihtoi kielen saksaksi testatakseen, minulle tuli täysi black out. Nolona selittelin asiaa suomeksi :D
Ostokset kassalle. Maksoin kyllä viikonlopun ruokaostokset mutta vasta autolla hoksasin että ne jäi sinne kassan laariin. Nolona sitten hakemaan. Marketin täti niitä pakkasi kasseihin muiden asiakkaiden jonotellessa. Vähän nolotti...
Vierailija kirjoitti:
5.3.
En nyt millään muista, mikä joku tärkeä asia on silloin ajankohtainen. Muistan, että silloin tapahtuu jotain, mutta en sitä mitä. Ei ole kenenkään läheisen synttäri, ei liity töihin. Vaivaa kauheasti, vaikkei tietty olekaan mitenkään noloa.
Mun synttärit on tuolloin . :) Ehkä oot unohtanut ne :DD
Oman ikäni muistaminen tuottaa joskus päänvaivaa. Ja olen siis oikeasti vasta 23...
Oltiin veljeni häissä vauvan kanssa ja unohdin vauvan oikean nimen. Oltiin mietitty nimeksi joko Pekkaa tai Mikkoa ja esittelin pojan Mikkona kun piti Pekkana :D Siinä tajusin sitten varmaan kun oli jo 30-40 ihmistä käyny ihastelemassa
Unohdin oman puhelinnumeroni, joka on ollut sama 17 vuotta. Piti lopulta soittaa tyypille, että hän sai numeroni.
Unohdin, että mulla oli vauva. Ajelin ison marketin parkkihalliin. Otin esikoisen autosta mukaan kauppaan. Olin jo ottanut kärryt ja nostanut esikoisen niihin istumaan, laittanut parit ostokset kärryyn, kunnes tajusin, että parin viikon ikäinen vauva jäi autoon! Kääk, hirveä tunne ja koin olevani maailman huonoin äiti, onneksi vauva vaan tyytyväisenä veteli sikeitä autossa, kun kävin hänet hakemassa.
En nykyään muista ikääni heti suorilta käsin. Olen 31.
Joskus joudun miettimään nykyiseni nimeä, etten vain sano eksän nimellä. Ovat samankaltaiset yhden kirjaimen erolla.
Kerran olen kirjoittanut allekirjoituksena kaverini nimen sukunimeä myöten ennen kuin tajusin mitä juuri tein.
Vierailija kirjoitti:
5.3.
En nyt millään muista, mikä joku tärkeä asia on silloin ajankohtainen. Muistan, että silloin tapahtuu jotain, mutta en sitä mitä. Ei ole kenenkään läheisen synttäri, ei liity töihin. Vaivaa kauheasti, vaikkei tietty olekaan mitenkään noloa.
Harjussa on silloin talvirieha jos oikein muistan🐎
Vierailija kirjoitti:
Oltiin veljeni häissä vauvan kanssa ja unohdin vauvan oikean nimen. Oltiin mietitty nimeksi joko Pekkaa tai Mikkoa ja esittelin pojan Mikkona kun piti Pekkana :D Siinä tajusin sitten varmaan kun oli jo 30-40 ihmistä käyny ihastelemassa
Minäkin kerran esittelin naapurin mummolle poikamme nimellä Lauri, vaikka etunimi on Aleksi. En tiedä miksi näin sanoin, mutta mummu ihastui kyyneliin saakka kun kertoi että hänen edesmennyt miehensä oli myös Lauri💙
Olen nolannut itseni nololla tunteella. Olen unohtanut asian ja nolannut itseni sillä tavalla että se nolouden tunne on toistunut monta kertaa ja hermostun itse nolastumisen tunteesta. Se on erittäin noloa unohtaa nolouden.
Olen esitellyt itseni mieheni nimellä, hän seisoi vieressä ja oli aika hämmästynyt, taisi sanoa, että kukas hän sitten mahtaa olla. Oltiin vasta menty naimisiin ja olin siitä täpinöissäni.