Milloin on sopivaa mennä kihloihin?

Meidän teinikihlaus on kestänyt nyt 15 vuotta, joista 12 vuotta on toki ollut se toinenkin sormus sormessa :) Juuri täysi-ikäisiä olimme ja kolmen kuukauden seurustelun jälkeen vaan tiesimme, että tämä on nyt tässä, juoksut on juostu molemmilla. Päivääkään ei olla kaduttu ja toisten puheet saivat aikoinaan mennä toisesta korvasta sisään ja suoraa kyytiä toisesta ulos. Se ei ole muiden asia miten juuri te toimitte. Onnea matkaan!

Kihloihin mennään, kun tiedetään, että halutaan mennä naimisiin. Tyypillisesti jompi kumpi kosii, mutta voi olla myös yhteinen päätös. Se on sitten eriasia viekö häiden suunnittelu viikon vai kolme vuotta.

Eräs kaverini meni kesällä naimisiin reilun kuukauden seurustelun perusteella. Herätti aikamoista ihmetystä, koska on koko ikänsä ollut aika ronkeli ikisinkku. Ei tullut sitten hirveän suurena yllätyksenä, että todennäköisesti todellinen syy pikanaimisiinmenolle oli se, että oli pamahtanut raskaaksi käytännössä saman tien suhteen alettua.

Vierailija kirjoitti:

Siis, meillä useampikin ystäväpariskunta on pohtinut milloin kihlat on edessä. Siinä yhteydessä tullut meidänkin ajatukset esille. Tai jos on katsellut sormuksia. Mutta joo, toki kaikki ei näin tee. Ap

Eli... olette jo sopineet menevänne naimisiin, mutta silti odottelet peukaloita pyöritellen että mies kosii sormuksen kanssa? Mikä kumman järki siinä nyt on? :O

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis, meillä useampikin ystäväpariskunta on pohtinut milloin kihlat on edessä. Siinä yhteydessä tullut meidänkin ajatukset esille. Tai jos on katsellut sormuksia. Mutta joo, toki kaikki ei näin tee. Ap

Eli... olette jo sopineet menevänne naimisiin, mutta silti odottelet peukaloita pyöritellen että mies kosii sormuksen kanssa? Mikä kumman järki siinä nyt on? :O

Miten niin peukaloita pyöritellen? Eiköhän se mies kosi kun sopiva hetki tulee. Tietää millaisen sormuksen haluan ja siitä on saatu tarjous. Tiedän ettei hän halua tulla kosituksi.

Ei koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis, meillä useampikin ystäväpariskunta on pohtinut milloin kihlat on edessä. Siinä yhteydessä tullut meidänkin ajatukset esille. Tai jos on katsellut sormuksia. Mutta joo, toki kaikki ei näin tee. Ap

Eli... olette jo sopineet menevänne naimisiin, mutta silti odottelet peukaloita pyöritellen että mies kosii sormuksen kanssa? Mikä kumman järki siinä nyt on? :O

Miten niin peukaloita pyöritellen? Eiköhän se mies kosi kun sopiva hetki tulee. Tietää millaisen sormuksen haluan ja siitä on saatu tarjous. Tiedän ettei hän halua tulla kosituksi.

:D

Honey, sori kertoa sulle tää mutta te ootte jo kihloissa jos ootte jo sopineet menevänne naimisiin. Ei se sormus, sen olemassaolo tai olemattomuus muuta asiaa suuntaan tai toiseen. Mutta kukin leikkiköön tyylillään :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis, meillä useampikin ystäväpariskunta on pohtinut milloin kihlat on edessä. Siinä yhteydessä tullut meidänkin ajatukset esille. Tai jos on katsellut sormuksia. Mutta joo, toki kaikki ei näin tee. Ap

Eli... olette jo sopineet menevänne naimisiin, mutta silti odottelet peukaloita pyöritellen että mies kosii sormuksen kanssa? Mikä kumman järki siinä nyt on? :O

Miten niin peukaloita pyöritellen? Eiköhän se mies kosi kun sopiva hetki tulee. Tietää millaisen sormuksen haluan ja siitä on saatu tarjous. Tiedän ettei hän halua tulla kosituksi.

:D

Honey, sori kertoa sulle tää mutta te ootte jo kihloissa jos ootte jo sopineet menevänne naimisiin. Ei se sormus, sen olemassaolo tai olemattomuus muuta asiaa suuntaan tai toiseen. Mutta kukin leikkiköön tyylillään :)

Haha, niinpä! Mitä se mies siinä polvillaan kysyy? "Tuletko vaimokseni/mennäänkö naimisiin?" - öö rakas, johan me sovittiin jo puoli vuotta sitten että mennään vuonna 2018 naimisiin, nousepas nyt sieltä polviltas takaisin ylös....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis, meillä useampikin ystäväpariskunta on pohtinut milloin kihlat on edessä. Siinä yhteydessä tullut meidänkin ajatukset esille. Tai jos on katsellut sormuksia. Mutta joo, toki kaikki ei näin tee. Ap

Eli... olette jo sopineet menevänne naimisiin, mutta silti odottelet peukaloita pyöritellen että mies kosii sormuksen kanssa? Mikä kumman järki siinä nyt on? :O

Miten niin peukaloita pyöritellen? Eiköhän se mies kosi kun sopiva hetki tulee. Tietää millaisen sormuksen haluan ja siitä on saatu tarjous. Tiedän ettei hän halua tulla kosituksi.

:D

Honey, sori kertoa sulle tää mutta te ootte jo kihloissa jos ootte jo sopineet menevänne naimisiin. Ei se sormus, sen olemassaolo tai olemattomuus muuta asiaa suuntaan tai toiseen. Mutta kukin leikkiköön tyylillään :)

Voihan sen niinkin ajatella, ehkä pyörittelen peukaloita odotellessani että saan sen viimeisen sinetin. ;) Voin sitten leikkiä sillä sormuksella. Mikä tässä sua hiertää, lähinnä halusin kokemuksia lyhyemmistä seurusteluista ilman kihlauksia. Mulle se on se ja sama ollaanko muiden silmissä kihloissa vai, koska joka tapauksessa aikomus on mennä naimisiin. Joillekin se on leikkiä, toisille ei. Otsikko vei tän keskustelun vähän eri raiteille kun tarkoitin.

Kihloissa oleminen ei nykypäivänä välttämättä tarkoita avioliittoaikeita.

Ohis mutta eikö kihlaus ole laissa eri asia kuin se, kun ei olla kihloissa, esim jos tulee ero...? Ei niin kauan aikaa sitten näin ainakin oli. 

Mulle ei olisi tullut mieleenkään pohtia näitä asioita muiden kanssa etukäteen saati kuunnella muiden mielipiteitä. Me mentiin kihloihin vähän yli vuoden seurustelun jälkeen ja siitä kolmen kuukauden päästä naimisiin. Ja siitä vajaan vuoden päästä mieheni menehtyi. Jos oltaisiin jääty sitkuttelemaan, ei oltaisi koettu näitä ihania asioita yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Kihlaus on lupaus avioliitosta, joten kihlautuminen on ajankohtaista siinä vaiheessa, kun parisuhteen kumpikin osapuoli haluaa tulevaisuudessa naimisiin juuri nykyisen seurustelukumppaninsa kanssa. Tämä ei vielä tarkoita sitä, että hääpäivä tai edes vuosi tulee olla päätettynä kihlauduttaessa.

Ei sellaisella lupauksella ole mitään merkitystä, minkä huomaa siitä, että sitä koskevat sanktiot, esim. lahjojen palauttaminen, poistettiin avioliittolaista jo joskus viime vuosituhannen puolella. Kapulakielessä, lähinnä oikeudenkäymiskaaressa, tuo historiallinen määritelmä on vielä voimassa. Mutta arkikielessä kihloissa oleminen tarkoittaa suhteen vakinaistamista riippumatta siitä, onko aikeita avo- tai avioliittoon. Näin ainakin täällä pääkaupungissa, jossa ehkä ollaan vähemmän kiinni vanhoissa traditioissa kuin vaikkapa jossain maaseudun raamattuvyöhykkeellä.

Vuosi seurustelua on ehdottomasti liian vähän ennen kihloja! Tai kaikkihan tekevät niinkuin itse haluavat, mutta... Kyllähän kaikki vuoden seurustelleet teinitkin ovat varmoja, että "Me siis ollaan aina yhdessä, hän on se oikea!", mutta yleensä parin vuoden päästä on jo ero tullut. Olin itsekin eksän kanssa vuoden seurustelun jälkeen, että tässä se nyt on, mutta kyllä vasta ne toinen ja kolmas vuosi näyttävät suhteen oikean luonteen. Ensimmäinen vuosi on vielä alkuhuumaa :)

Minusta kannattaisi seurustella noin 3 vuotta ja asua yhdessä ainakin 2 vuotta, ennen kuin kihloista kannattaa haaveilla kunnolla. Mikä kiire teillä edes on? Eikö ole mukavampaa saada odottaa ja haaveilla kuin tehdä kaikki heti ja nyt?

Olen itse ollut kihloissa kohta vuoden (ikää nyt 23) ja en olisi uskaltanut mennä kihloihin alle 3 vuoden seurustelun ja alle 2 vuoden yhdessä asumisen jälkeen. On se kuitenkin niin iso juttu omassa elämässä :) Meillä mies kosi sormuksen kanssa ja häät ovat ensi vuoden elokuussa <3

10kk seurustelun jälkeen mentiin kihloihin ja oltiin seurusteltu 3 vuotta, kun mentiin naimisiin. Nyt yhteistä taivalta takana 7vuotta.

15 vuotta kihloissa, ja hyvin menee edelleen. Testamentti paljon helpompi kuin hääjärjestelyt, avioehdot jne. Kumpikaan ei ole uskovainen, emmekä halua mitään patriarkaalista pikkuvaimokuviota.

Hassua et teillä kaveriporukka ihmettelee asiaa noinpäin. Mä oon seukannu ukkoni kanssa 5v, ei olla kihloissa. Mun koulukavereista moni on seukannu 1-2v ja ne on kaikki kihloissa, ketkä siis ylipäätään seukkaa. Meille ne ihmettelee, että kuinka emme ole :D

Tämä on vain oma tulkintani mutta minusta tuntuu siltä kuin, että nopeasti kihloihin menevät haluavat vain mustasukkaisuuttaan rengastaa toisen näkyvästi omakseen. Varsinkin nuorison keskuudessa. En kuitenkaan mene tätä arvioitani kenellekkään päin naamaa sanomaan eikä sillä edes ole minulle mitään väliä miksi muut ovat/eivät ole kihloissa.