Lue keskustelun säännöt.
Poikaystäväni vaatii estämään exäni ja entisen säätöni
23.01.2017 |
Instagramissa ja snapchatissa... En toisaalta edes keksi syytä siihen miksi en estäisi/poistaisi heitä, mutta en vaan jotenkin kehtaa. Miksihän se on miehelleni niin tärkeä asia..? En minäkään vaadi häntä poistamaan ketään entisiään mistään.
Kommentit (310)
Vierailija kirjoitti:
Mä olin exän kanssa hyvä ystävä 6 vuotta ennen kuin aloimme seurustelemaan. Eron jälkeen emme olleet muutamaan vuoteen yhteydessä, nykyään olemme "hyvän päivän tuutu" -tasolla. Emme ole nähneet vuosiin, mutta juttelemme silloin tällöin Facebookissa yhteisestä harrastuksesta. Olen myös kysellyt häneltä neuvoja asiasta josta hänellä on tietoa, muilla tutuillani ei. Hän seurustelee, minä olen sinkku. Yhteydenpitomme ei ole ongelma hänen tyttöystävälleen, enkä itsekään alkaisi seurustelemaan ihmisen kanssa, joka ei hyväksy yhteydenpitoani exään. Minulla ei ole muita tuttuja, jotka harrastavat samaa kuin minä ja exä, joten kaipaan sitä, että voin keskustella harrastuksesta. En myöskään ymmärrä miksi jo yli kymmenen vuotta kestänyt kaverisuhde pitäisi lopettaa. Parisuhteemme päättyi syystä, emme sovi yhteen, eikä kumpikaan halua palata yhteen. Emme myöskään asu tällä hetkellä samassa maassa, joten pettäminen ei olisi edes fyysisesti mahdollista. Jos poikaystävä ei voisi hyväksyä yhteydenpitoamme, olisi meidän arvomaailma niin kaukana toisistaan, että emme sopisi muutenkaan yhteen.
Pettää voi henkisestikkin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle exät on exiä, en pidä yhteyttä suhteen päättymisen jälkeen. En tajua tuollaista roikuttamista.
Hohhoijaa, kun edelleenkään ei ole kyse aktiivisesta yhteyden pitämisestä, vaan väleissä pysymisestä. Sinä et varmaan moikkaakaan niitä exiäsi enää, vai? Tosi kypsää käytöstä.
Mä olen sitä mieltä että saa moikata ja jääköön vaikka juttelemaankin jos itse en ole paikalla, mutta facebookissa toivon että poistaa kavereista.
Tässä ei ole mitään järkeä. Eiköhän siinä livetapaamisessa ole helpompi pettää kuin Fb: n kautta?Pettää voi ilman mitään sometilejäkään. Omassa suhteessani mitkään uhkavaatimukset eivät tulisi kuuloonkaan, olemme molemmat aikuisia ihmisiä ja kykeneviä tekemään omat päätöksemme ilman mitään lupien kyselyitä.
Ei. Livekohtaaminen jossa moikataan on sattuma, FB:ssä yhteydenotto ja seuraaminen on tarkoituksellista.
Kukaan ei ole puhunut yhteydenpidosta. Fb:ssa seuraaminen ei ole sitten enää tarkoituksellista, kun se kaveripyyntö on jo kerran kauan sitten hyväksytty. Minä en monia fb-kavereitani kyllä mitenkään tarkoituksella seuraa. Siellä ne nyt vain sattuvat roikkumaan. Poistaminen on tarkoituksellista ja minusta sillä olisi suurempi merkitys kuin listalle jättämisellä.
Se jos mikä on sairasta että pitää yhteystietoja mitä ei kuitenkaan käytä. Poista ne sitten jos et niiden kanssa ole tekemisissä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairasta. Kannattaa tosiaan lähteä jo nyt, sairaalloisen mustasukkainen ihminen ei parane ikinä. Ainakaan ilman terapiaa.
Yllätti kyllä lukea näitä vastauksia, joissa osa ihmisistä on sitä mieltä että toi on ihan ok. Mikä logiikka siinä on? Teleporttaako se eksä kikkelinsä naisen pimppiin sen somekaverilistan kautta vai mitä häh?
Itselläni on eksä kaverina. Ryypätään yhdessä ja onpa hän joskus ollut luonani yötäkin, siis vaikka olin silloin jo uudessa suhteessa. Tämä on poikaystävälleni täysin ok, koska luotamme toisiimme. Kannattaisi muidenkin kokeilla.
Ei sillä ole välttämättä mitään tekemistä luottamuksen kanssa. Kyllä minäkin luotan siihen, että avovaimoni ei tuollaisessakaan tilanteessa pettäisi. Moni kuitenkin pettäisi jossain vaiheessa. Itselleni olisi ongelmana se, että en kaipaa jatkuvaa muistutusta avovaimoni entisestä elämästä. Vääjäämättä heidän välillään on myös flirttailua ja muitakin kuin kaverillisia tunteita. Se on yksinkertaisesti vääjäämätöntä jos ollaan joskus oltu pari, eikä se mihinkään katoa, vaikka kuinka yrittää.
Maailma on täynnä ihmisiä. Miksi sinun pitäisi viettää juuri sen kanssa aikaa, joka haittaa kumppaniasi? Väitän, että selvä valtaosa olisi tuollaisessa tilanteessa mustasukkainen. Suoraan sanottuna uskon, että jos ei ole, niin ei yleensä erityisemmin edes välitä kumppanistaan.
Juuri näin. Jos ihminen ei ole kumppanistaan mustasukkainen ollenkaan niin ei se edes siitä kumppanistaan välitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
http://www.vauva.fi/keskustelu/2564185/mustasukkaisen_kumppanin_sairaim…
Moniko mustiksista löytää itsensä tuosta ketjusta :D
Huvittavaa kuinka täällä puhutaan mustasukkaisuudesta jonain kamalana mörkönä. Kyseessä on täysin tavallinen tunne, joka koskee käytännössä jokaista ihmistä jollain tasolla. Liika mustasukkaisuus on ongelma, mutta valtaosan mielestä ei ole liikaa vaadittu, että parisuhteessa oleva ei ole yhteydessä entisiin kumppaneihinsa. Jos teidän suhteessanne ollaan yhteydessä ja se on molempien osapuolten kannalta hyvä juttu, niin sitten toimitte niin. Älkää kuitenkaan tulko syyllistämään heitä, joiden mielestä se ei ole ok, koska tällaisia pareja on todella paljon, joille on täysin selvää, että suhteen alettua entisiin ei olle yhteydessä.
Mustasukkaisuus on erittäin normaali tunne. Se on yhtä tärkeä tunne kuin rakkaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä exää välttämättä minään uhkana koeta, mutta jos exiä pyörii kaikilla listoilla ja heitä joutuu tapaamaan niiden ollessa esimerkiksi yhteisissä kaveripiireissä, niin se on jatkuvaa muistuttelua siitä, että kumppanilla on ollut entisiä. Minä en ainakaan koe exiä uhkana tai pidä itseäni heitä huonompana, mutta en pidä siitä, että tällaiset asiat pakottavat ajatukseni siihen, että muillakin on ollut vastaavaa avovaimoni kanssa. Tulen kyllä asian kanssa toimeen, mutta paljon parempi on jos nuo ihmiset ovat kokonaan poissa hänen elämästään, jotta niihin ei joudu törmäämään.
Olen myös itse toiminut sillä tavoin, että kun alan seurustelemaan, niin emme joudu suurella todennäköisyydellä törmäämään exiini. Eli en harrasta seksiä kenenkään kanssa pienellä paikkakunnalla, jossa vanhempani asuvat. Eli vanhemmillani vieraillessa ei tarvitse törmätä exiini. En harrasta seksiä kaveriporukkaani kuuluvien ihmisten kanssa. Sama läheisiin opiskelukavereihin ja työporukkaan. Tuntemattomiakin naisia riittää sen verran paljon, että ei ole mitään tarvetta luoda ongelmia tulevaisuuteen.
Minulle on itsestään selvää, että poistan kaikki kontaktit entisiini kun alan parisuhteeseen. Jos on jotain säätöjä, niin voin laittaa numerot ylös jos olen yhteydessä myöhemmin jos suhteeni päättyy, mutta suhteen aikana en ota mitään kontaktia. Tuo exien kanssa kaverina oleminen on mielestäni naurettavaa. Jos olet joskus ollut seksuaalisesti kiinnostunut toisesta ihmisestä, niin ei se koskaan mihinkään täysin katoa. Flirttailu on aina ilmassa ja mielestäni olisi aivan kohtuutonta, että olisin seurustelevana tekemissä näiden ihmisten kanssa. Samoin on kohtuutonta jos kumppanini olisi.
Mitä vähemmän näkee yhteisessä elämässä viittauksia entisiin, niin sitä ainutlaatuisemmalta ja vahvemmalta suhde tuntuu. Jos tilanne olisi se, että joutuisin lähes päivittäin olla tekemisissä avovaimoni entisten kanssa, niin tuskin tuo suhde kovin pitkään edes kestäisi. Se yksinkertaisesti laimentaisi tunteeni häntä kohtaan.
Niin. Alussa puhuttiin exitä kaverilistoilla, tässä taas niihin jo törmätäänkin usein ja kaikkialla on jatkuvaa muistuttelua näistä existä.
Se suhteellisuudentaju...
Ja oikeastaan koko viestisi kertoo, ettet voi koskaan hyväksyä kumppanisi historiaa. Se ei ole ihan tervettä menoa sekään. Ei niitä tarvitse naamaan hieroa, mutta on silti hyväksyttävä niiden olemassaolo. Jos ei pysty siihen, niin en suosittele parisuhdetta.
Onhan se muistuttelua, vaikka se onkin vain naama kaverilistalla.
Tottakai minä sen hyväksyn, mutta en kaipaa siitä muistuttelua jatkuvasti. Valehtelet itsellesi jos väität, että kumppanisi exän näkeminen ei aiheuta sinussa mitään negatiivisia tunteita. On täysin luonnollista, että tuollaista asiaa ei halua ajatella. Sama asia esimerkiksi oman kuolemansa kanssa. Kyllä minä olen hyväksynyt sen, että kuolen, mutta en minä halua minua siitä jatkuvasti muistutettavan, koska se ei ole mukava asia ajatella. Parempi siis olla yleisesti ottaen ajattelematta asiaa. Vaikka jonkun ikävän asian hyväksyy, niin se ei tarkoita sitä, että tuosta ikävästä asiasta muuttuisi yhtäkkiä positiivinen tai edes neutraali asia.
Olen eri kuin sinulle aikaisemmin vastannut, mutta tästä huomaa että on erilaisia ihmisiä. Minä esimerkiksi koen oman tulevan kuolemani neutraalina asiana, osittain myös lohduttavana koska se jos mikä on varma asia elämässä. Ja minä myös käyn aina välillä kumppanini eksän kanssa bilettämässä, ihan vain sen takia että hän on hyvin mukava ihminen ja aivan älyttömän hyvää yökerho seuraa :D Oli meilläkin ristiriitamme alkuun, mutta koska kun melkein aikuisia olemme (olen 19, hän vissiin 21) pystyimme asioista puhumaan ja niin kävi että saimme ainakin toisistamme juhlimis seuraa. Ei meistä ikinään varmaan parhaita ystävyksiä tule, mutta voin kumminkin hänet kaverikseni lukea ja niin hänkin minut :)
Eli olet vielä lapsi. 19 vuotias ei tiedä yhtään mitään parisuhteesta eikä oikeastaan elämästäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä exää välttämättä minään uhkana koeta, mutta jos exiä pyörii kaikilla listoilla ja heitä joutuu tapaamaan niiden ollessa esimerkiksi yhteisissä kaveripiireissä, niin se on jatkuvaa muistuttelua siitä, että kumppanilla on ollut entisiä. Minä en ainakaan koe exiä uhkana tai pidä itseäni heitä huonompana, mutta en pidä siitä, että tällaiset asiat pakottavat ajatukseni siihen, että muillakin on ollut vastaavaa avovaimoni kanssa. Tulen kyllä asian kanssa toimeen, mutta paljon parempi on jos nuo ihmiset ovat kokonaan poissa hänen elämästään, jotta niihin ei joudu törmäämään.
Olen myös itse toiminut sillä tavoin, että kun alan seurustelemaan, niin emme joudu suurella todennäköisyydellä törmäämään exiini. Eli en harrasta seksiä kenenkään kanssa pienellä paikkakunnalla, jossa vanhempani asuvat. Eli vanhemmillani vieraillessa ei tarvitse törmätä exiini. En harrasta seksiä kaveriporukkaani kuuluvien ihmisten kanssa. Sama läheisiin opiskelukavereihin ja työporukkaan. Tuntemattomiakin naisia riittää sen verran paljon, että ei ole mitään tarvetta luoda ongelmia tulevaisuuteen.
Minulle on itsestään selvää, että poistan kaikki kontaktit entisiini kun alan parisuhteeseen. Jos on jotain säätöjä, niin voin laittaa numerot ylös jos olen yhteydessä myöhemmin jos suhteeni päättyy, mutta suhteen aikana en ota mitään kontaktia. Tuo exien kanssa kaverina oleminen on mielestäni naurettavaa. Jos olet joskus ollut seksuaalisesti kiinnostunut toisesta ihmisestä, niin ei se koskaan mihinkään täysin katoa. Flirttailu on aina ilmassa ja mielestäni olisi aivan kohtuutonta, että olisin seurustelevana tekemissä näiden ihmisten kanssa. Samoin on kohtuutonta jos kumppanini olisi.
Mitä vähemmän näkee yhteisessä elämässä viittauksia entisiin, niin sitä ainutlaatuisemmalta ja vahvemmalta suhde tuntuu. Jos tilanne olisi se, että joutuisin lähes päivittäin olla tekemisissä avovaimoni entisten kanssa, niin tuskin tuo suhde kovin pitkään edes kestäisi. Se yksinkertaisesti laimentaisi tunteeni häntä kohtaan.
Niin. Alussa puhuttiin exitä kaverilistoilla, tässä taas niihin jo törmätäänkin usein ja kaikkialla on jatkuvaa muistuttelua näistä existä.
Se suhteellisuudentaju...
Ja oikeastaan koko viestisi kertoo, ettet voi koskaan hyväksyä kumppanisi historiaa. Se ei ole ihan tervettä menoa sekään. Ei niitä tarvitse naamaan hieroa, mutta on silti hyväksyttävä niiden olemassaolo. Jos ei pysty siihen, niin en suosittele parisuhdetta.
Onhan se muistuttelua, vaikka se onkin vain naama kaverilistalla.
Tottakai minä sen hyväksyn, mutta en kaipaa siitä muistuttelua jatkuvasti. Valehtelet itsellesi jos väität, että kumppanisi exän näkeminen ei aiheuta sinussa mitään negatiivisia tunteita. On täysin luonnollista, että tuollaista asiaa ei halua ajatella. Sama asia esimerkiksi oman kuolemansa kanssa. Kyllä minä olen hyväksynyt sen, että kuolen, mutta en minä halua minua siitä jatkuvasti muistutettavan, koska se ei ole mukava asia ajatella. Parempi siis olla yleisesti ottaen ajattelematta asiaa. Vaikka jonkun ikävän asian hyväksyy, niin se ei tarkoita sitä, että tuosta ikävästä asiasta muuttuisi yhtäkkiä positiivinen tai edes neutraali asia.
Olen eri kuin sinulle aikaisemmin vastannut, mutta tästä huomaa että on erilaisia ihmisiä. Minä esimerkiksi koen oman tulevan kuolemani neutraalina asiana, osittain myös lohduttavana koska se jos mikä on varma asia elämässä. Ja minä myös käyn aina välillä kumppanini eksän kanssa bilettämässä, ihan vain sen takia että hän on hyvin mukava ihminen ja aivan älyttömän hyvää yökerho seuraa :D Oli meilläkin ristiriitamme alkuun, mutta koska kun melkein aikuisia olemme (olen 19, hän vissiin 21) pystyimme asioista puhumaan ja niin kävi että saimme ainakin toisistamme juhlimis seuraa. Ei meistä ikinään varmaan parhaita ystävyksiä tule, mutta voin kumminkin hänet kaverikseni lukea ja niin hänkin minut :)
Et edes tiedä exäsi ikää? Tilanne ei ehkä ole ihan vertailukelpoinen minun tilanteeseeni, jossa seurustelin exäni kanssa 11 vuotta. Minä löydän kyllä juhlaseuraa ihan sieltä baarista tai kavereistani, joten minun ei tarvitse lähteä bilettämään entisten kumppaneideni kanssa.
Kuolemassa ei ole yhtään mitään lohduttavaa. Se on kamalin asia maailmassa, koska se estää minua tekemästä kaikkea mitä haluan tehdä.
Luetun ymmärtäminen? Kumppanin exän kanssa. Omasta mielestäni asian selvästi kirjoitin. Ja asioita kannattaa tehdä kun kerkee. Tietenkään kuolemaansa ei voi ennustaa joten itse ainakin teen niitä asioita nyt enkä huomenna. Tietenkin järjen puitteissa. Mutta olemme erilaisia ihmisiä ja se on tämän maailman rikkaus :)
Ja lisään vielä, mitä pahaa on siinä että että käyn juhlimassa kumppanini exän kanssa, kuten jo sanoin meistä on kavereita tullut. Mahtava ihminen ja yksi ihmissuhde elämään lisää. Lisäksi kun on yhteisiä ystäviä niin väkisinkin tapahtuvat kontaktit ovat mukavia.
Olisi aika kamalaa jos uusi kumppanini ystävystyisi exäni kanssa.
saatanan hitlerssit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsellista kieltää tuollaista aikuiselta ihmiseltä. Eriasia jos olette jotain 15-25v.
Myöhemmin kun itsevarmuutta tulee lisää niin mustasukkaisuuskin katoaa pois ja luottamus kasvaa entisestään.
Kertoo vain ettei poikaystävälläsi ole ihan vakaa mieli. En luottaisi tuollaiseen kumppaniin yhtään.
Lapsellista on ymmärtämättä, että ihmisillä on erilaisia arvoja. En tunne kuin yhden ihmisen, joka on kaveri exänsä kanssa ja tämä on vielä ihastunut exäänsä, eikä hänen kanssaan kaverina olemisen takia oikein tunnu löytävän tai edes etsivän ketään uutta.
Arvot on vähän eriasia kuin käskeä toista kieltämään toisen elämään liittyviä asioita.
Sama kuin lähtisi sanomaan että et saa olla sinä koska se on laitonta.
ET saa masturboida koska se häiritsee MINUA.
Arvot on arvoja mutta toisen painostaminen ja toisen elämään puuttuminen ei ole arvo. Se on rikos ihmisyyttä kohtaan!
Se on ihan erillinen kysymys, että voiko ketään oikeasti käskeä. Kunnon kumppani ymmärtää, että tuo on ongelma ja lopettaa sen asian tekemisen. Sen sijaan itsekäs ihminen alkaa valittamaan kuinka mustasukkainen hänen kumppaninsa on, koska ei suostu siihen, että tapailet exääsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se on, näin miehenä ketuttaa armottomasti kun oma rakas viestittelee entisille panoilleen. Itse en hyväksyisi, suhteen jatkumisen ehtona olisi yhteyksien katkaisu entisiin seksikumppaneihin ja piste.
Itsellä oli usean vuoden aikainen säätö/FWB/kaveri ja suhteen alkamisen edellytys oli, että mies hyväksyy että kaverit pysyvät elämässäni. Toki sekstaaminen kaverin kanssa loppui seurusteluun.
Hm, meistä ei olisi koskaan tullut paria.
Olen varmaan dinosaurus (okei tiedän että olen :D ) mutta minulle olisi kyllä aivan mahdotonta olisi ajatus, että esim. yhteiseen kotiin kutsuttaisiin vieraaksi kaveri, joka on vuosien ajan paukuttanut puolisoani sängyssä. Vieläpä jossain fwb-suhteessa, jossa vain naidaan. Juu kiitos ei.
Sinullako on niin huono itsetunto, ettet kestä kumppanin menneisyyttä vai mistä kiikastaa?
Miehellä on kaverilistallaan exänsä, jonka kanssa välillä vaihtelee kuulumisia. Mitä ihmeen väärääkään siinä on, nämä kuitenkin ovat toisensa tunteneet jo vuosia, niin miksi erossa pitäisi kaikki välit kokonaan?
Miehen yksi naispuolinen kaveri oli myös aikoinaan hetken miehen tyttöystävä, mutta mies itse halusi vetäytyä takaisin kaveriasteelle. Kavereita ovat yhä, vaikkakin nainen olisi pitkään halunnut olla enemmänkin.
Tästä koin vähän epävarmoja fiiliksiä minun ja miehen suhteen alkuaikoina. Mutta sitten otin asenteen, että mies itse on hommasta vetäytynyt, ja jos jotain pettämiseen viittaavaa joskus tapahtuu niin murehditaan sitä sitten silloin.En itse jaksaisi miettiä jotain pettämiskuvioita ja kuka on menneisyydessä pannut ketä. Mielenterveys tuossahan jo menisi.
Kyse ei lainkaan ole pettämiskuvioiden miettimisestä. Se ei ole mikään juttu omassa päässäni, jos kumppani pettää niin sitten pettää ja suhde oli jo valmiiksi heikko. Ero vaan ja morjens.
Kyse on kunnioituksesta toisen tunnemaailmaa kohtaan. Mua loukkaa se, että joudun katselemaan kumppanini entisiä seksikumppaneita ja kuuntelemaan heidän juttujaan ja kuulumisiaan. En voi mitään sille. Minusta ihmisen on pystyttävä kuuntelemaan toisen tunteita, eli tässä tapauksessa katkaisemaan ne yhteydenpidot, jotka toinen kokee loukkaavana.
Jos tätä et ymmärrä, niin sitten et ymmärrä. No problems, meidän ajatusmaailmamme ovat vain hyvin kaukana toisistaan.
Viimeisenä huomiona, silloin toki yhteydenpito eksiin on hyväksyttävää, jos parilla on yhteisiä lapsia. Kyllä asetan lasten edun oman tunnehyvinvointini yläpuolelle, tietenkin.
Siis miksi sinun pitää heitä katsella ja kuunnella heidän kuulumisiaan? Ei kai tässä puhuttu siitä, että heitä pitäisi tavata?
Luulen, että sinä vain et ymmärrä tätä asiaa samalla tavalla kuin minä. Kun alkaa suhteeseen niin täytyy kunnioittaa toisen tunteita, se on minusta ihan minimivaatimus. Jos tähän ei pysty niin ei pidä alkaa suhteeseen.
Minusta tuntuu kamalalta, kun naisystäväni puhuu ja tirskuu puhelimessa entisen panokaverinsa kanssa. En voi sille mitään eikä tunteita tarvitse perustella: tilanne tuntuu alentavalta ja loukkaavalta nimenomaan minua kohtaan - siinä näytetään konkreettisesti naamaan hieromalla, että olen vain yksi mies pitkässä rivissä. Suhde kaatuu tuohon kohdallani, ihan oikeasti.
Missä välissä te nuoret naiset kadotitte hienotunteisuuden, eikö sillä ole enää arvoa ollenkaan?
Olen ihan samaa mieltä.
Nykyään ihmisiä ei vaan kiinnosta. Ihan sama kestääkö suhde. Ihan sama vaikka toinen pettää.
Millään ei ole mitään merkitystä. Omat asiat ei kuulu toiselle eikä toisen asiat edes kiinnosta itseä.
En edes tajua miksi suurin osa nykyihmisistä seurustelee kun ei niitä oikeasti asia edes kiinnosta.
Näin se näyttäisi olevan. Ja useita ihmiset ovat niin kuluneita sisältä että välinpitämättömyys on ainoa tapa suojata sydäntä muutenkin näissä.
Tämä
Onneksi minulla eikä miehelläni ole eksiä. Tosin kumpikaan ei viestittelisi eksiensä kanssa vaikka niitä olisikin, joten mitään hätää ei olisi. Minusta on täysin ymmärrettävää tuntea olonsa vaivaantuneeksi ja jopa vihaiseksi jos kumppanin eksät ovat tiedossa. Itsekin olisin mustasukkainen jos näkisin millaisten naisten kanssa puolisoni olisi puuhaillut. Ap:n mies ei kuitenkaan toiminut oikein kun on tentannut kaikki tiedot ja siitä nostanut äläkän. Harmi ettei eksiin suhtatuminen tullut puheeksi ennen suhteen aloittamista. Kaikkiahan ei eksän kanssa ystävystyminen haittaa ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairasta. Kannattaa tosiaan lähteä jo nyt, sairaalloisen mustasukkainen ihminen ei parane ikinä. Ainakaan ilman terapiaa.
Yllätti kyllä lukea näitä vastauksia, joissa osa ihmisistä on sitä mieltä että toi on ihan ok. Mikä logiikka siinä on? Teleporttaako se eksä kikkelinsä naisen pimppiin sen somekaverilistan kautta vai mitä häh?
Itselläni on eksä kaverina. Ryypätään yhdessä ja onpa hän joskus ollut luonani yötäkin, siis vaikka olin silloin jo uudessa suhteessa. Tämä on poikaystävälleni täysin ok, koska luotamme toisiimme. Kannattaisi muidenkin kokeilla.
Ei sillä ole välttämättä mitään tekemistä luottamuksen kanssa. Kyllä minäkin luotan siihen, että avovaimoni ei tuollaisessakaan tilanteessa pettäisi. Moni kuitenkin pettäisi jossain vaiheessa. Itselleni olisi ongelmana se, että en kaipaa jatkuvaa muistutusta avovaimoni entisestä elämästä. Vääjäämättä heidän välillään on myös flirttailua ja muitakin kuin kaverillisia tunteita. Se on yksinkertaisesti vääjäämätöntä jos ollaan joskus oltu pari, eikä se mihinkään katoa, vaikka kuinka yrittää.
Maailma on täynnä ihmisiä. Miksi sinun pitäisi viettää juuri sen kanssa aikaa, joka haittaa kumppaniasi? Väitän, että selvä valtaosa olisi tuollaisessa tilanteessa mustasukkainen. Suoraan sanottuna uskon, että jos ei ole, niin ei yleensä erityisemmin edes välitä kumppanistaan.
Voi hyvänen aika, siksihän se juuri on EX, kun ei niitä muita kuin kaverillisia tunteita enää ole! Jos olisin mustasukkainen luonne niin olisin mustasukkainen niistä naisista, joiden kanssa mieheni ei ole kaveri, koska silloin voisin kuvitella, että hän olisi halunnut jatkaa suhdetta mutta nainen jätti ja mies edelleen haluaisi häntä. Mutta eipä ole aavistustakaan, onko miehen FB-listalla eksiä tai säätöjä tai jotain muuta, kun ei ole tapana nuuskia hänen profiiliaan.
Exä on yleensä exä ihan muiden syiden takia kuin sen että sitä ei haluaisi panna.
Ihmettelen ihmistä joka joutaa olla mustasukkainen näinkin hektisessä yhteiskunnassa.
Ihmettelen myös miten joku voi uhrata negatiivista kyttäys energiaa sitä rakastamaansa kumppania kohtaan mustasukkaisuudella lempeyden ja luottavaisuuden sijaan?
Miksi pitää vatvomalla tehdä pahaa oloa ympäristöön?
Mustasukkaisuus ei ole normaalia jos se menee niin pitkälle että pitää komennella toista toisen elämässä ja rajoittaa toisen elämää joka perustuu epäluottamukselle.
Menkää hoitoon mustasukkaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
http://www.vauva.fi/keskustelu/2564185/mustasukkaisen_kumppanin_sairaim…
Moniko mustiksista löytää itsensä tuosta ketjusta :D
Huvittavaa kuinka täällä puhutaan mustasukkaisuudesta jonain kamalana mörkönä. Kyseessä on täysin tavallinen tunne, joka koskee käytännössä jokaista ihmistä jollain tasolla. Liika mustasukkaisuus on ongelma, mutta valtaosan mielestä ei ole liikaa vaadittu, että parisuhteessa oleva ei ole yhteydessä entisiin kumppaneihinsa. Jos teidän suhteessanne ollaan yhteydessä ja se on molempien osapuolten kannalta hyvä juttu, niin sitten toimitte niin. Älkää kuitenkaan tulko syyllistämään heitä, joiden mielestä se ei ole ok, koska tällaisia pareja on todella paljon, joille on täysin selvää, että suhteen alettua entisiin ei olle yhteydessä.
Mustasukkaisuus on erittäin normaali tunne. Se on yhtä tärkeä tunne kuin rakkaus.
Tunne se vihakin on mutta mustasukkaisuus ei kuulu kypsään parisuhteeseen vaan sen tilalla elää luottamus. Mustasukkaisuus on tunne muttei sen päälle rakenneta mitään kestävää parisuhdetta :D
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea koko ketjua, joten sori jos joku on jo vastannut tällaiseen kysymykseen.
Mitä niillä entisillä säädöillä enää missään yhteystiedoissa tekee, jos se "säätäminen" on kerta jo loppunut? En myöskään ymmärrä mitä kehtaamista siinä poistamisessa on - ei millään entisen panokaverin tunteilla pitäisi nyt niin hirveästi olla väliä? :D Itse poistelen tällaiset turhat yhteystiedot ihan sinkkuna ollessakin, turha niitä on mihinkään hamstrata.
Exä taas on vähän eri juttu mun mielestä. Sen kanssa voi olla takansa pitkäkin yhteinen taival, jonka aikana romanttiset tunteet ovat täysin kuolleet ja muuttuneet ihan aidoksi ystävyydeksi. (Ja tällä tarkoitan platonista normaalia ystävyyttä, enkä mitään epämääräistä pelleilyä.) Mun mielestä tällaisessa tapauksessa ei pidä vaatia toista katkaisemaan välejä exään, koska se on sama asia kuin menettäisi kenet tahansa tärkeän ystävän.
En minä mitään entisen säädön tunteita siinä olekaan säästämässä vaan ihan omien kasvojeni säilyttämistä. Minusta olisi vain noloa tehdä tietynlainen töykeä ele ilman mitään syytä. En haluaisi, että tämä ihminen tekee samanlaisia päätelmiä, kuin itse vastaavassa tilanteessa tekisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä exää välttämättä minään uhkana koeta, mutta jos exiä pyörii kaikilla listoilla ja heitä joutuu tapaamaan niiden ollessa esimerkiksi yhteisissä kaveripiireissä, niin se on jatkuvaa muistuttelua siitä, että kumppanilla on ollut entisiä. Minä en ainakaan koe exiä uhkana tai pidä itseäni heitä huonompana, mutta en pidä siitä, että tällaiset asiat pakottavat ajatukseni siihen, että muillakin on ollut vastaavaa avovaimoni kanssa. Tulen kyllä asian kanssa toimeen, mutta paljon parempi on jos nuo ihmiset ovat kokonaan poissa hänen elämästään, jotta niihin ei joudu törmäämään.
Olen myös itse toiminut sillä tavoin, että kun alan seurustelemaan, niin emme joudu suurella todennäköisyydellä törmäämään exiini. Eli en harrasta seksiä kenenkään kanssa pienellä paikkakunnalla, jossa vanhempani asuvat. Eli vanhemmillani vieraillessa ei tarvitse törmätä exiini. En harrasta seksiä kaveriporukkaani kuuluvien ihmisten kanssa. Sama läheisiin opiskelukavereihin ja työporukkaan. Tuntemattomiakin naisia riittää sen verran paljon, että ei ole mitään tarvetta luoda ongelmia tulevaisuuteen.
Minulle on itsestään selvää, että poistan kaikki kontaktit entisiini kun alan parisuhteeseen. Jos on jotain säätöjä, niin voin laittaa numerot ylös jos olen yhteydessä myöhemmin jos suhteeni päättyy, mutta suhteen aikana en ota mitään kontaktia. Tuo exien kanssa kaverina oleminen on mielestäni naurettavaa. Jos olet joskus ollut seksuaalisesti kiinnostunut toisesta ihmisestä, niin ei se koskaan mihinkään täysin katoa. Flirttailu on aina ilmassa ja mielestäni olisi aivan kohtuutonta, että olisin seurustelevana tekemissä näiden ihmisten kanssa. Samoin on kohtuutonta jos kumppanini olisi.
Mitä vähemmän näkee yhteisessä elämässä viittauksia entisiin, niin sitä ainutlaatuisemmalta ja vahvemmalta suhde tuntuu. Jos tilanne olisi se, että joutuisin lähes päivittäin olla tekemisissä avovaimoni entisten kanssa, niin tuskin tuo suhde kovin pitkään edes kestäisi. Se yksinkertaisesti laimentaisi tunteeni häntä kohtaan.
Niin. Alussa puhuttiin exitä kaverilistoilla, tässä taas niihin jo törmätäänkin usein ja kaikkialla on jatkuvaa muistuttelua näistä existä.
Se suhteellisuudentaju...
Ja oikeastaan koko viestisi kertoo, ettet voi koskaan hyväksyä kumppanisi historiaa. Se ei ole ihan tervettä menoa sekään. Ei niitä tarvitse naamaan hieroa, mutta on silti hyväksyttävä niiden olemassaolo. Jos ei pysty siihen, niin en suosittele parisuhdetta.
Onhan se muistuttelua, vaikka se onkin vain naama kaverilistalla.
Tottakai minä sen hyväksyn, mutta en kaipaa siitä muistuttelua jatkuvasti. Valehtelet itsellesi jos väität, että kumppanisi exän näkeminen ei aiheuta sinussa mitään negatiivisia tunteita. On täysin luonnollista, että tuollaista asiaa ei halua ajatella. Sama asia esimerkiksi oman kuolemansa kanssa. Kyllä minä olen hyväksynyt sen, että kuolen, mutta en minä halua minua siitä jatkuvasti muistutettavan, koska se ei ole mukava asia ajatella. Parempi siis olla yleisesti ottaen ajattelematta asiaa. Vaikka jonkun ikävän asian hyväksyy, niin se ei tarkoita sitä, että tuosta ikävästä asiasta muuttuisi yhtäkkiä positiivinen tai edes neutraali asia.
Olen eri kuin sinulle aikaisemmin vastannut, mutta tästä huomaa että on erilaisia ihmisiä. Minä esimerkiksi koen oman tulevan kuolemani neutraalina asiana, osittain myös lohduttavana koska se jos mikä on varma asia elämässä. Ja minä myös käyn aina välillä kumppanini eksän kanssa bilettämässä, ihan vain sen takia että hän on hyvin mukava ihminen ja aivan älyttömän hyvää yökerho seuraa :D Oli meilläkin ristiriitamme alkuun, mutta koska kun melkein aikuisia olemme (olen 19, hän vissiin 21) pystyimme asioista puhumaan ja niin kävi että saimme ainakin toisistamme juhlimis seuraa. Ei meistä ikinään varmaan parhaita ystävyksiä tule, mutta voin kumminkin hänet kaverikseni lukea ja niin hänkin minut :)
Eli olet vielä lapsi. 19 vuotias ei tiedä yhtään mitään parisuhteesta eikä oikeastaan elämästäkään.
Olen nuori. Tottakai maailmankuvaani kuuluu vielä naiviutta, enkä todellakaan tiedä kaikkea elämästä enkä parisuhteista. Etkä tiedä sinäkään vaikka olisit kuinka vanha ja kokenut. Tiedät vain enemmän kuin minä. Etkä sinäkään tiedä mitä olen joutunut kokemaan tai en ole. Elämä kumminkin opettaa, ja olen ihan tyytyväinen etten ole turhan kyyninen kaikkia asioita kohtaan, kuten esim juurikin kumppanini exää. Olisin voinut tehdä asiasta hankalan ja olla olematta missään tekemisissä tuon ihmisen kanssa (mikä olisi ollut kylläkin mahdotonta tai hyvin vaikeaa, koska yhteisiä ystäviä) ja päätin nostaa kissan pöydälle, keskutella asiasta ja olenkin saanut sen avulla uuden ihmissuhteen. Omasta mielestäni olen toiminut tässä asiassa järkevästi, koska vaihtoehtoisesti meidän välit olisivat voineet tulehduttaa koko ystäväporukan ilmapiirin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle exät on exiä, en pidä yhteyttä suhteen päättymisen jälkeen. En tajua tuollaista roikuttamista.
Hohhoijaa, kun edelleenkään ei ole kyse aktiivisesta yhteyden pitämisestä, vaan väleissä pysymisestä. Sinä et varmaan moikkaakaan niitä exiäsi enää, vai? Tosi kypsää käytöstä.
Mä olen sitä mieltä että saa moikata ja jääköön vaikka juttelemaankin jos itse en ole paikalla, mutta facebookissa toivon että poistaa kavereista.Tässä ei ole mitään järkeä. Eiköhän siinä livetapaamisessa ole helpompi pettää kuin Fb: n kautta?Pettää voi ilman mitään sometilejäkään. Omassa suhteessani mitkään uhkavaatimukset eivät tulisi kuuloonkaan, olemme molemmat aikuisia ihmisiä ja kykeneviä tekemään omat päätöksemme ilman mitään lupien kyselyitä.
Ei. Livekohtaaminen jossa moikataan on sattuma, FB:ssä yhteydenotto ja seuraaminen on tarkoituksellista.Kukaan ei ole puhunut yhteydenpidosta. Fb:ssa seuraaminen ei ole sitten enää tarkoituksellista, kun se kaveripyyntö on jo kerran kauan sitten hyväksytty. Minä en monia fb-kavereitani kyllä mitenkään tarkoituksella seuraa. Siellä ne nyt vain sattuvat roikkumaan. Poistaminen on tarkoituksellista ja minusta sillä olisi suurempi merkitys kuin listalle jättämisellä.
Se jos mikä on sairasta että pitää yhteystietoja mitä ei kuitenkaan käytä. Poista ne sitten jos et niiden kanssa ole tekemisissä
Ai oikein sairasta? :D Nyt puhutaan fb:sta, eikä mistään puhelimen pikavalinnoista. Minä en ainakaan kaikkien fb-kavereiden kanssa sen kummemmin pidä yhteyttä. Se nyt vain on sellainen kanava, josta näkee, jos joku esimerkiksi menee naimisiin tai saa lapsen tai myy käytettyjä luistimia tai jos järjestetään luokkakokous. Kai se sitten on tosi sairasta, kun pitää fb-listalla myös tyyppejä, joiden päivitykset eivät saa sydäntä sen kummemmin pamppailemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
http://www.vauva.fi/keskustelu/2564185/mustasukkaisen_kumppanin_sairaim…
Moniko mustiksista löytää itsensä tuosta ketjusta :D
Huvittavaa kuinka täällä puhutaan mustasukkaisuudesta jonain kamalana mörkönä. Kyseessä on täysin tavallinen tunne, joka koskee käytännössä jokaista ihmistä jollain tasolla. Liika mustasukkaisuus on ongelma, mutta valtaosan mielestä ei ole liikaa vaadittu, että parisuhteessa oleva ei ole yhteydessä entisiin kumppaneihinsa. Jos teidän suhteessanne ollaan yhteydessä ja se on molempien osapuolten kannalta hyvä juttu, niin sitten toimitte niin. Älkää kuitenkaan tulko syyllistämään heitä, joiden mielestä se ei ole ok, koska tällaisia pareja on todella paljon, joille on täysin selvää, että suhteen alettua entisiin ei olle yhteydessä.
Mustasukkaisuus on erittäin normaali tunne. Se on yhtä tärkeä tunne kuin rakkaus.
Tunne se vihakin on mutta mustasukkaisuus ei kuulu kypsään parisuhteeseen vaan sen tilalla elää luottamus. Mustasukkaisuus on tunne muttei sen päälle rakenneta mitään kestävää parisuhdetta :D
Kylläpä on naiivia ajattelua. Ei tämä ole mikään joko tai asia. Kaikki kokevat mustasukkaisuutta, vaikka täällä kuinka hehkuttaisivat sitä, että hyväksyvät exän tapaamisen ja kuvittelevat sen takia olevansa parempia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä exää välttämättä minään uhkana koeta, mutta jos exiä pyörii kaikilla listoilla ja heitä joutuu tapaamaan niiden ollessa esimerkiksi yhteisissä kaveripiireissä, niin se on jatkuvaa muistuttelua siitä, että kumppanilla on ollut entisiä. Minä en ainakaan koe exiä uhkana tai pidä itseäni heitä huonompana, mutta en pidä siitä, että tällaiset asiat pakottavat ajatukseni siihen, että muillakin on ollut vastaavaa avovaimoni kanssa. Tulen kyllä asian kanssa toimeen, mutta paljon parempi on jos nuo ihmiset ovat kokonaan poissa hänen elämästään, jotta niihin ei joudu törmäämään.
Olen myös itse toiminut sillä tavoin, että kun alan seurustelemaan, niin emme joudu suurella todennäköisyydellä törmäämään exiini. Eli en harrasta seksiä kenenkään kanssa pienellä paikkakunnalla, jossa vanhempani asuvat. Eli vanhemmillani vieraillessa ei tarvitse törmätä exiini. En harrasta seksiä kaveriporukkaani kuuluvien ihmisten kanssa. Sama läheisiin opiskelukavereihin ja työporukkaan. Tuntemattomiakin naisia riittää sen verran paljon, että ei ole mitään tarvetta luoda ongelmia tulevaisuuteen.
Minulle on itsestään selvää, että poistan kaikki kontaktit entisiini kun alan parisuhteeseen. Jos on jotain säätöjä, niin voin laittaa numerot ylös jos olen yhteydessä myöhemmin jos suhteeni päättyy, mutta suhteen aikana en ota mitään kontaktia. Tuo exien kanssa kaverina oleminen on mielestäni naurettavaa. Jos olet joskus ollut seksuaalisesti kiinnostunut toisesta ihmisestä, niin ei se koskaan mihinkään täysin katoa. Flirttailu on aina ilmassa ja mielestäni olisi aivan kohtuutonta, että olisin seurustelevana tekemissä näiden ihmisten kanssa. Samoin on kohtuutonta jos kumppanini olisi.
Mitä vähemmän näkee yhteisessä elämässä viittauksia entisiin, niin sitä ainutlaatuisemmalta ja vahvemmalta suhde tuntuu. Jos tilanne olisi se, että joutuisin lähes päivittäin olla tekemisissä avovaimoni entisten kanssa, niin tuskin tuo suhde kovin pitkään edes kestäisi. Se yksinkertaisesti laimentaisi tunteeni häntä kohtaan.
Niin. Alussa puhuttiin exitä kaverilistoilla, tässä taas niihin jo törmätäänkin usein ja kaikkialla on jatkuvaa muistuttelua näistä existä.
Se suhteellisuudentaju...
Ja oikeastaan koko viestisi kertoo, ettet voi koskaan hyväksyä kumppanisi historiaa. Se ei ole ihan tervettä menoa sekään. Ei niitä tarvitse naamaan hieroa, mutta on silti hyväksyttävä niiden olemassaolo. Jos ei pysty siihen, niin en suosittele parisuhdetta.
Onhan se muistuttelua, vaikka se onkin vain naama kaverilistalla.
Tottakai minä sen hyväksyn, mutta en kaipaa siitä muistuttelua jatkuvasti. Valehtelet itsellesi jos väität, että kumppanisi exän näkeminen ei aiheuta sinussa mitään negatiivisia tunteita. On täysin luonnollista, että tuollaista asiaa ei halua ajatella. Sama asia esimerkiksi oman kuolemansa kanssa. Kyllä minä olen hyväksynyt sen, että kuolen, mutta en minä halua minua siitä jatkuvasti muistutettavan, koska se ei ole mukava asia ajatella. Parempi siis olla yleisesti ottaen ajattelematta asiaa. Vaikka jonkun ikävän asian hyväksyy, niin se ei tarkoita sitä, että tuosta ikävästä asiasta muuttuisi yhtäkkiä positiivinen tai edes neutraali asia.
Olen eri kuin sinulle aikaisemmin vastannut, mutta tästä huomaa että on erilaisia ihmisiä. Minä esimerkiksi koen oman tulevan kuolemani neutraalina asiana, osittain myös lohduttavana koska se jos mikä on varma asia elämässä. Ja minä myös käyn aina välillä kumppanini eksän kanssa bilettämässä, ihan vain sen takia että hän on hyvin mukava ihminen ja aivan älyttömän hyvää yökerho seuraa :D Oli meilläkin ristiriitamme alkuun, mutta koska kun melkein aikuisia olemme (olen 19, hän vissiin 21) pystyimme asioista puhumaan ja niin kävi että saimme ainakin toisistamme juhlimis seuraa. Ei meistä ikinään varmaan parhaita ystävyksiä tule, mutta voin kumminkin hänet kaverikseni lukea ja niin hänkin minut :)
Eli olet vielä lapsi. 19 vuotias ei tiedä yhtään mitään parisuhteesta eikä oikeastaan elämästäkään.
Olen nuori. Tottakai maailmankuvaani kuuluu vielä naiviutta, enkä todellakaan tiedä kaikkea elämästä enkä parisuhteista. Etkä tiedä sinäkään vaikka olisit kuinka vanha ja kokenut. Tiedät vain enemmän kuin minä. Etkä sinäkään tiedä mitä olen joutunut kokemaan tai en ole. Elämä kumminkin opettaa, ja olen ihan tyytyväinen etten ole turhan kyyninen kaikkia asioita kohtaan, kuten esim juurikin kumppanini exää. Olisin voinut tehdä asiasta hankalan ja olla olematta missään tekemisissä tuon ihmisen kanssa (mikä olisi ollut kylläkin mahdotonta tai hyvin vaikeaa, koska yhteisiä ystäviä) ja päätin nostaa kissan pöydälle, keskutella asiasta ja olenkin saanut sen avulla uuden ihmissuhteen. Omasta mielestäni olen toiminut tässä asiassa järkevästi, koska vaihtoehtoisesti meidän välit olisivat voineet tulehduttaa koko ystäväporukan ilmapiirin.
Et sitten löytänyt uutta poikaystävää kaveripiirisi ulkopuolelta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä exää välttämättä minään uhkana koeta, mutta jos exiä pyörii kaikilla listoilla ja heitä joutuu tapaamaan niiden ollessa esimerkiksi yhteisissä kaveripiireissä, niin se on jatkuvaa muistuttelua siitä, että kumppanilla on ollut entisiä. Minä en ainakaan koe exiä uhkana tai pidä itseäni heitä huonompana, mutta en pidä siitä, että tällaiset asiat pakottavat ajatukseni siihen, että muillakin on ollut vastaavaa avovaimoni kanssa. Tulen kyllä asian kanssa toimeen, mutta paljon parempi on jos nuo ihmiset ovat kokonaan poissa hänen elämästään, jotta niihin ei joudu törmäämään.
Olen myös itse toiminut sillä tavoin, että kun alan seurustelemaan, niin emme joudu suurella todennäköisyydellä törmäämään exiini. Eli en harrasta seksiä kenenkään kanssa pienellä paikkakunnalla, jossa vanhempani asuvat. Eli vanhemmillani vieraillessa ei tarvitse törmätä exiini. En harrasta seksiä kaveriporukkaani kuuluvien ihmisten kanssa. Sama läheisiin opiskelukavereihin ja työporukkaan. Tuntemattomiakin naisia riittää sen verran paljon, että ei ole mitään tarvetta luoda ongelmia tulevaisuuteen.
Minulle on itsestään selvää, että poistan kaikki kontaktit entisiini kun alan parisuhteeseen. Jos on jotain säätöjä, niin voin laittaa numerot ylös jos olen yhteydessä myöhemmin jos suhteeni päättyy, mutta suhteen aikana en ota mitään kontaktia. Tuo exien kanssa kaverina oleminen on mielestäni naurettavaa. Jos olet joskus ollut seksuaalisesti kiinnostunut toisesta ihmisestä, niin ei se koskaan mihinkään täysin katoa. Flirttailu on aina ilmassa ja mielestäni olisi aivan kohtuutonta, että olisin seurustelevana tekemissä näiden ihmisten kanssa. Samoin on kohtuutonta jos kumppanini olisi.
Mitä vähemmän näkee yhteisessä elämässä viittauksia entisiin, niin sitä ainutlaatuisemmalta ja vahvemmalta suhde tuntuu. Jos tilanne olisi se, että joutuisin lähes päivittäin olla tekemisissä avovaimoni entisten kanssa, niin tuskin tuo suhde kovin pitkään edes kestäisi. Se yksinkertaisesti laimentaisi tunteeni häntä kohtaan.
Niin. Alussa puhuttiin exitä kaverilistoilla, tässä taas niihin jo törmätäänkin usein ja kaikkialla on jatkuvaa muistuttelua näistä existä.
Se suhteellisuudentaju...
Ja oikeastaan koko viestisi kertoo, ettet voi koskaan hyväksyä kumppanisi historiaa. Se ei ole ihan tervettä menoa sekään. Ei niitä tarvitse naamaan hieroa, mutta on silti hyväksyttävä niiden olemassaolo. Jos ei pysty siihen, niin en suosittele parisuhdetta.
Onhan se muistuttelua, vaikka se onkin vain naama kaverilistalla.
Tottakai minä sen hyväksyn, mutta en kaipaa siitä muistuttelua jatkuvasti. Valehtelet itsellesi jos väität, että kumppanisi exän näkeminen ei aiheuta sinussa mitään negatiivisia tunteita. On täysin luonnollista, että tuollaista asiaa ei halua ajatella. Sama asia esimerkiksi oman kuolemansa kanssa. Kyllä minä olen hyväksynyt sen, että kuolen, mutta en minä halua minua siitä jatkuvasti muistutettavan, koska se ei ole mukava asia ajatella. Parempi siis olla yleisesti ottaen ajattelematta asiaa. Vaikka jonkun ikävän asian hyväksyy, niin se ei tarkoita sitä, että tuosta ikävästä asiasta muuttuisi yhtäkkiä positiivinen tai edes neutraali asia.
Olen eri kuin sinulle aikaisemmin vastannut, mutta tästä huomaa että on erilaisia ihmisiä. Minä esimerkiksi koen oman tulevan kuolemani neutraalina asiana, osittain myös lohduttavana koska se jos mikä on varma asia elämässä. Ja minä myös käyn aina välillä kumppanini eksän kanssa bilettämässä, ihan vain sen takia että hän on hyvin mukava ihminen ja aivan älyttömän hyvää yökerho seuraa :D Oli meilläkin ristiriitamme alkuun, mutta koska kun melkein aikuisia olemme (olen 19, hän vissiin 21) pystyimme asioista puhumaan ja niin kävi että saimme ainakin toisistamme juhlimis seuraa. Ei meistä ikinään varmaan parhaita ystävyksiä tule, mutta voin kumminkin hänet kaverikseni lukea ja niin hänkin minut :)
Eli olet vielä lapsi. 19 vuotias ei tiedä yhtään mitään parisuhteesta eikä oikeastaan elämästäkään.
Olen nuori. Tottakai maailmankuvaani kuuluu vielä naiviutta, enkä todellakaan tiedä kaikkea elämästä enkä parisuhteista. Etkä tiedä sinäkään vaikka olisit kuinka vanha ja kokenut. Tiedät vain enemmän kuin minä. Etkä sinäkään tiedä mitä olen joutunut kokemaan tai en ole. Elämä kumminkin opettaa, ja olen ihan tyytyväinen etten ole turhan kyyninen kaikkia asioita kohtaan, kuten esim juurikin kumppanini exää. Olisin voinut tehdä asiasta hankalan ja olla olematta missään tekemisissä tuon ihmisen kanssa (mikä olisi ollut kylläkin mahdotonta tai hyvin vaikeaa, koska yhteisiä ystäviä) ja päätin nostaa kissan pöydälle, keskutella asiasta ja olenkin saanut sen avulla uuden ihmissuhteen. Omasta mielestäni olen toiminut tässä asiassa järkevästi, koska vaihtoehtoisesti meidän välit olisivat voineet tulehduttaa koko ystäväporukan ilmapiirin.
Et sitten löytänyt uutta poikaystävää kaveripiirisi ulkopuolelta?
On ensimmäinen poikaystävä. Olimme pitkään ystäviä, ja hän aloitteen teki. Mietin myös pitkään sitä että kannattaako, mutta päätin sitten leikkiin ryhtyä. Kiinnoistuin siis jo hänestä kun ensimmäisen kerran tapasimme, mutta annoin asian olla kun sain tietää että on parisuhteessa. Ja parhainpäinhän nämä asiat on tästä lähtenyt, joten olen tyytyväinen että uskalsin. Ja olisin löytänyt vaikka kuinka monta poikaystävää, mutta en halunnut heidän kanssaan seurustella. Jäi aina vaan säädön tasolle. Minulle on iso asia jos sitoudun johonkin ihmiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea koko ketjua, joten sori jos joku on jo vastannut tällaiseen kysymykseen.
Mitä niillä entisillä säädöillä enää missään yhteystiedoissa tekee, jos se "säätäminen" on kerta jo loppunut? En myöskään ymmärrä mitä kehtaamista siinä poistamisessa on - ei millään entisen panokaverin tunteilla pitäisi nyt niin hirveästi olla väliä? :D Itse poistelen tällaiset turhat yhteystiedot ihan sinkkuna ollessakin, turha niitä on mihinkään hamstrata.
Exä taas on vähän eri juttu mun mielestä. Sen kanssa voi olla takansa pitkäkin yhteinen taival, jonka aikana romanttiset tunteet ovat täysin kuolleet ja muuttuneet ihan aidoksi ystävyydeksi. (Ja tällä tarkoitan platonista normaalia ystävyyttä, enkä mitään epämääräistä pelleilyä.) Mun mielestä tällaisessa tapauksessa ei pidä vaatia toista katkaisemaan välejä exään, koska se on sama asia kuin menettäisi kenet tahansa tärkeän ystävän.En minä mitään entisen säädön tunteita siinä olekaan säästämässä vaan ihan omien kasvojeni säilyttämistä. Minusta olisi vain noloa tehdä tietynlainen töykeä ele ilman mitään syytä. En haluaisi, että tämä ihminen tekee samanlaisia päätelmiä, kuin itse vastaavassa tilanteessa tekisin.
Mitä väliä entisen panon päätelmillä on? Tai sillä että "menettäisit kasvosi" sen edessä? Sehän on vain entinen pano, ei mitään sen kummempaa.
Ja te jotka yleistätte kaikki mustasukkaiset hulluiksi jotka lukitsevat kumppaninsa kellariin: jonkinlaista suhteellisuudentajua pliis. Mustasukkaisuuttakin on eri asteista, eikä se aina todellakaan pahene, vaan jossakin vaiheessa voi lievittyäkin. Joskus mustasukkaisuudesta on parannuttu, kun on löydetty kumppani johon voi täysin luottaa ja jonka kanssa on turvallinen olo. Minä olin erään exäni kanssa seurustellessa melko mustasukkainen ja syytä olikin, sillä hän oli jatkuvasti säätämässä selkäni takana jotakin ja oli patologinen valehtelija. Koskaan en voinut tietää puhuuko hän totta vai ei. Seuraavan seurustelukumppanin kanssa en ollut lainkaan mustasukkainen, sillä häneen pystyi luottamaan kaikissa tilanteissa.
Te jotka olette kovin hanakasti pitämässä kaikenmaailman panoja listallanne ja haluatte voida paistatella kaverimiesten halun kohteena, ette anna kovin paljoa syytä siihen luottamukseen. Onhan tuo touhu melko epämääräistä. (Ja tässä puhun nyt siitä, kun joku tässä keskustelussa sanoi ettei sillä ole mitään väliä jos kaverimies haluaa häntä panna, kunhan kumpikaan ei toimi sen halun mukaan. Mun mielestä siinä kohtaa ollaan jo ylittämässä rajoja ja itselleni olisi ainakin epämukavaa olla yksipuolisen himon kohteena, vaikken varattu olisikaan.)
Ei toi ole mikään seurustelu