Lue keskustelun säännöt.
Minut on kasvatettu "kiltiksi tytöksi" lapsena ja tästä syystä en osaa pitää puoliani tai sanoa ei
22.01.2017 |
Oli kyse sitten utelevista ihmisistä jotka yrittää saada tietoa jostain asiasta ja sitten mulle ollaan vihaisia monelta suunnalta, hyväksikäyttäjistä, ilkeilijöistä yms, niin kaikille olen yhtä reilu ja jälkeenpäin harmittaa. En samperi soikoon osaa sanoa "ei kuulu sulle" tai "ei".
Miten opetella sanomaan ei ja pitää puolensa? :D
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Kasvatuksella on todella kauaskantoisia vaikutuksia, mutta kukaan ei ole kasvatuksensa vanki. Vaatii vaan paljon työtä tunnistaa itselle sopimattomat käyttäytymismallit ja muuttaa niitä, eikä kaikki siinä onnistu koskaan. Tuolloin ei kuitenkaan enää puhuta kasvatuksen vaikutuksesta, vaan omista ominaisuuksista joita pitäisi kehittää pystyäkseen tunnistamaan ja muuttamaan vahingollista käytöstä.
Asia on juuri näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tajua ihmisiä, jotka perustelevat asioita sillä, että on "kasvatettu siihen". Ei ihminen ole mikään tahdoton robotti vaan jokainen voi tehdä mitä haluaa ja omaksua sellaisia arvoja kuin haluaa
Näin sanoo normaaliperheen kasvatti. Luonnehäiriöisillä ihmisillä on myös lapsia ja voitte vaan kuvitella minkä kohtelun ne saa suljettujen ovien takana, kun aikusillakin on sellasten kanssa ongelmia. APn vanhemmat on tod näk tollasia ja ehdollistaneet sitä parikymmentä ensimmäistä vuotta toimimaan niitten haluamalla tavalla. Nyt se on aikunen ja aina kun kohdalle osuu uusi luonnehäiriöinen, niin AP vastaa kaikkeen juuri siten kuin se toivookin.
Jos tota haluaa muuttaa, niin ensin täytyy tajuta ettei ne vanhemmat olleet järin rakastavia ja huolehtelevia tapauksia vaan ihan päin vastasia. Sen jälkeen vaan miettii miten ne on toimineet eri tilanteissa jne ja sitten kun kohdalle osuu samantapasia tapauksia, niin tunnistat sen heti ja haistatat vitut sille saman tien. Tai sitten käytät hyväksi. Ei ne ole järin fiksuja tapauksia, joten niiden manipulointi on ihan helppoa, kun tietää vaan mitä tekee.
Vierailija kirjoitti:
Teet juuri niin kuin katsot parhaaksi. Jos olet edes suurinpiirtein aikuinen, niin voit hyvin helposti miettiä asioita sekunnin ja sanoa sitten mitä Sinä olet asiasta mieltä. Turha se on kasvatusta ja vanhempia syyttää, sinä ihan itse päätät mikä sana suustasi ulos tulee. Ei ole vaikeaa.
Eihän ein sanominen ole kovin vaikeaa, mutta se jatko on. Sitten toinen aloittaa syyllistämisen, miten hänelle tulee hankaluuksia ja paha mieli, kun hän oli niin luottanut apuusi. Eikö sinulle ole sattunut näitä? Eikö isoäitisi soita ääni väristen joulun alla, että tottahan te tulette 400 kilometrin päästä, kun viimeistä joulua tässä vietetään? Siihen perään soittaa vielä äitisi ja kertoo, että mummo jaksaa elää joulun yli vain siksi, että näkee pienten lasten ilon. Vieläkö jaksat iloisena sanoa, että ei me nyt viitsitä lähteä ajamaan?
Mulla on samoja ongelmia, puhelinmyyjille olen opetellut sanomaan ei, mutta esim töissä joudun tekemään paljon muitten töitä kun en uskalla kieltäytyä. Tosin olen määrä-aikainen ja vakkarit meillä nakittavat niitä töitä tod. helposti. Muutenkin on meillä vakkarit ja erityisesti vanhemmat naiset ravintoketjussa ylempänä.
Kun 75-vuotias naapurin kyttääjä mummo tulee utelemaan kaikkea, niin en myöskään osaa vain lähtä pois. Koska vanhemmille ihmisille pitää olla kohtelias. Lisäksi jos saan kiitosta jostain asiasta/lahjan tvs en osaa ottaa sitä vastaan varauksetta.
Pystyy sitä ein sanomista siis opettelemaan, harjoitus tekee mestarin. Itselläni on vielä työtä asian suhteen
Kasvatuksella on todella kauaskantoisia vaikutuksia, mutta kukaan ei ole kasvatuksensa vanki. Vaatii vaan paljon työtä tunnistaa itselle sopimattomat käyttäytymismallit ja muuttaa niitä, eikä kaikki siinä onnistu koskaan. Tuolloin ei kuitenkaan enää puhuta kasvatuksen vaikutuksesta, vaan omista ominaisuuksista joita pitäisi kehittää pystyäkseen tunnistamaan ja muuttamaan vahingollista käytöstä.