Mitä sellaista te syötte nyt, jota ei ollut teidän lapsuudessanne/nuoruudessanne/varhaisaikuisuudessanne? Onko ruokavalio muuttunut?

Vierailija kirjoitti:

Mehiläisen siitepöly?

Niinpä, eikös siitepöly tule kukista, ei mehiläisistä?

Vierailija kirjoitti:

Hm. Mä olen yli kuudenkymmenen, joten voitte vain kuvitella, mitä kaikkea uutta on tullut sitten mun lapsuuteni...

Esimerkiksi jugurtti ilmestyi Suomeen vasta, kun olin teini-ikäinen. Sitä ennen syötiin (omatekoista) viiliä.

Hedelmiä tuli kauppoihin harvakseltaan kauden mukaan, ja lajit olivat vähissä. Ulkomaisia omenia ei saanut tuoda maahan ennen kuin kotimainen sato oli syöty, ja kyllä niitä odotettiin kuin kuuta nousevaa. Ja kevättalvella sitten appelsiineja.

Mitään eksoottisia kasviksia ei tietenkään ollut, kurkkua, tomaattia ja kotimaisia juureksia vain.

Eikä ollut mitään eineksiä tai puolivalmisteita, vaan kaikki ruoka tehtiin alusta alkaen itse. Mikä oli tietysti erinomainen asia.

Joten joo, ruokapöytäni on aika erilainen kuin lapsuudessani. Vaikka toki teen paljon lapsuutenikin ruokia, keittoja, laatikoita, karjalanpaistia ja muuta.

Olen hiukan nuorempi mutta minäkin muistan ensimmäiset jogurtit, Herajoelta nelikulmaisessa purkissa. Ja itsetehdyn viilin, jossa oli kermakerros päällä. Ja sen kuinka appelsiini jaettiin alun perin keskeltä puoliksi minun ja veljeni kesken, sitten lohkoina kolmeen osaan kun tuli vielä pikkusisko.

Mutta muistan myös paljon hyvää lähiruokaa, koska asuimme maalla. Itse pyydettyä kalaa, sieniä, itse kasvatettua salaattia, jopa tomaattia ja kurkkusa kasvihuoneesta, puuhellassa leivottua leipää...

No näitä ei syöty:

Avokado, inkivääri, homejuustot tai muut voimakkaat juustot, kaprikset, aurinkokuivattu tomaatti, oliivit, linssit, pavut, tofu, sienet, idut, granaattiomena, kikherneet, siemenet, pähkinät (paitsi mantelit leivonnassa ja maapähkinät muuten vaan), punasipuli, majoneesi, tortillat, chili ja chilikastike, korianteri, kookosmaito, maapähkinävoi, nuudelit, curry...

Lista varmaan jatkuisi loputtomiin. Melko eksoottista oli, jos johonkin ruokaan tuli vaikkapa tomaattisosetta.

Ymmärrän ettei 80-90 luvulla valikoimakaan ollut sama kuin nyt, mutta täytyy silti todeta ettei ruoanlaittoa tai monipuolista ruokavaliota pidetty perheessäni kovin tärkeänä. Tämän olen jälkeenpäin todennut nuoruudessani satoja mikropitsoja ja mikro-burgereita syöneenä. Enää ei maita ne.

Avokado, aurinkokuivatut tomaatit, oliivit, linssit, pavut, tuoreet herkkusienet, munakoiso, bataatti, lehtikaali, kookoskerma, manteli- ja hasselpähkinämaito, kvinoa, tattari, riisinuudelit - nämä nyt tulee ensimmäisenä mieleen.

Lisäksi voisi sanoa isona erona sen että ruokavalioni on nykyään luontaisesti gluteeniton ja maidoton, eli paljon lapsuudenkodin aikaisia ruokia ja ruoka-aineita on jäänyt pois käytöstä.

Ei pahalla, mutta alkoi lankaa lukiessa yököttämään lapsuuden ruoat, jotka olivat aina keitettyjä perunoita (muussia tai makaronia jos oli erityispäivä) ja jotain suurustettua vettä jossa ui lihanpaloja ja ripaus suolaa ja pippuria. Oma äiti teki näitä ihan aina, samaten isoäiti ja kaikki sukulaistädit. Ihmettelenkin tässä, että mistä ihmeestä ovat syntyneet legendat todella hyvää ruokaa tekevistä äideistä ja isoäideistä? Oman kokemukseni mukaan suomalaiset naiset ovat todella kehnoja ja mielikuvituksettomia ruoanlaittajia. Vasta nuoremmissa polvissa on kokeilunhalua ja vaivannäköä. 

Persimonia on tullut tänä talvena syötyä useamman kerran.

Lisäksi meillä syödään usein vesimelonia ja hunajamelonia. Noita ei ollut kaupoissa, kun olin lapsi (70-luvulla). Pari kertaa oltiin lomareissulla Mustanmeren rannalla, ja siellä noita ihmetyksiä maisteltiin.

Opiskeluaikana vuosituhannen vaihteessa köyhäilin nuudeleilla. Äveriäämpinä opiskelupäivinä saatoin käydä kebabilla. Noitakaan ei lapsuudessani ollut.

Sen sijaan jouduin koko lapsuuteni kärsimään herne-maissi-paprikasta, johon en ole koskenut kotoa muuttamiseni jälkeen pitkällä tikullakaan.

Chili mausteet/kastikkeet

tortillat, kebabit, täytetyt letut

munakas, omeletti, löysäksi keityt, häränsilmä kananmunat (äiti keittää aina pelkästään ylikypsiä)

pähkinät, nuudelit, nötkötti

Pihvit paistetaan pannulla meheviksi eikä kuivata piloille uunissa.

Ennen söin paljon leipää, muroja, suklaapatukan päivittäin, liikaa huonoja hiilareita, en hirveesti hedelmiä... en oikeestaa välittäny mitä ruoka sisälti kunhan se oli hyvää. 

Nykyisin syön säännöllisesti pitkin päivää: kaurapuuroa, marjoja, hedelmiä, kasviksia, riisiä/bataattia, kanaa/jauhelihaa/kalaa, smoothieita, maitorahkaa, pähkinöitä ja herkuttelen vain kerran viikossa jollain mitä tekee eniten mieli. Kannattaa välittää siitä mitä syö, sen huomaa jaksamisessa ja tottakai treenituloksissa ja sitä kautta ulkonäössä. En mistään hinnasta palais vanhaan! 

Kun olin lapsi en ollut ikinä nähnytkään esim. linssejä, papuja, kvinoaa, tofua, soijarouhetta, kasvimaitoja, fetajuustoa, mozzarellaa tai lehtikaalia. Nuo eivät varmaan tosin olleet silloin (90-luvulla) niin yleisessä käytössä kuin nykyään.

Vierailija kirjoitti:

On näitä voinut toki olla, mutta meillä ei syöty mm. nuudeleita, maitorahkaa, fetaa tai kebabia.

Sori, lukematta ketjua kommentoin :) 

meillä syötiin lapsuudenkodissa (70-80 luvulla) oikeastaan tosi paljon maitorahkaa. Tosi yleinen välipala/jälkiruoka oli jonkin sortin rahka. Tätä oli myös päiväkodissa. Puolukkarahkaa, mansikkarahkaa, mustikkarahkaa, ananasrahkaa... Välipalana oli ihan vaan se rahka + marjat, jos sitä tehtiin jälkkäriksi, niin siinä oli usein kermavaahtoa ja vähän sokeriakin.

Muut listasi artikkelit ovat minullekin uudempia juttuja. fetaa kyllä oli, mutta itse sitä en syönyt, koska pahaa (nykyisin rakstan fetaa).

Ei suurta eroa, ehkä enemmän papuja. Kasvikset avokadosta ja tuoreyrteistä lähtien olleet aina lautasella, samoin mysli ja lisäkkeenä ohra. Olen 70-lukulainen. Syön nykyään tylsemmin kuin lapsuudessa.

No mä syön oikeastaan kaikkea muuta kuin niitä vanhempien lapsuudessa tarjoamia ruokia. Vanhempani ovat surkeita kokkeja ja syöttivät laiskuuttaan meille lapsille kaikkea einespaskaa. Aamupalaksi supersokeroituja makujogurtteja ja suklaamuroja, päivälliseksi pussimuusia ja nakkeja, pyttipannua jne. No okei, ei meillä niiiiin surkea ruokavalio ollut ja karkkipäivät erikseen, mutta näin aikuistuttua ja itsenäistyttyä kiinnostuin tietenkin terveellisestä ruokavaliosta ja kokeilemaan erilaisia etnisiä ruokia ja muutenkin kokkailemaan enemmän tai vähemmän terveellisesti.

Ironista kyllä olin koko lapsuuteni ja varhaisaikuisuuteni tosi hoikka ja terve (siksi lapsuuden ruokavalio ei huolestuttanut itseäni tai ketään), mutta nyt iän ja kokkailuinnon jälkeen kiloja on vaikeampi pitää kurissa! Saan kyllä kiittää terveellistä peruskoulun ruokalaa ja isovanhempiani, jotka tutustuttivat terveellisiin luonnonantimiin aina puutarhasta kalastukseen ja kotitekoisiin ruokiin.

Dippi kasvikset

Pinaattikeitto

Nuudeliwokki

Tofu

Pekoni

Leipäkone leipä

Raejuusto

Sienikastike

Vaikka mitä. Kasvoin perunoiden, ruskean kastikkeen, jauhelihan, nakkien ja porkkanaraasteen voimin.

Granolaa ei ollut minun nuoruudessani. Silloin syötiin mysliä.

Bataatti

Feta

Parmesan

Kahvipavut

Roibos-tee

Lehtikaali

Oliiviöljy

Parapähkinät

Sushi

Tortillat (olen syntynyt -70-luvulla:-)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On näitä voinut toki olla, mutta meillä ei syöty mm. nuudeleita, maitorahkaa, fetaa tai kebabia.

Sori, lukematta ketjua kommentoin :) 

meillä syötiin lapsuudenkodissa (70-80 luvulla) oikeastaan tosi paljon maitorahkaa. Tosi yleinen välipala/jälkiruoka oli jonkin sortin rahka. Tätä oli myös päiväkodissa. Puolukkarahkaa, mansikkarahkaa, mustikkarahkaa, ananasrahkaa... Välipalana oli ihan vaan se rahka + marjat, jos sitä tehtiin jälkkäriksi, niin siinä oli usein kermavaahtoa ja vähän sokeriakin.

Muut listasi artikkelit ovat minullekin uudempia juttuja. fetaa kyllä oli, mutta itse sitä en syönyt, koska pahaa (nykyisin rakstan fetaa).

Pistän paremmaksi: 60-luvulla meillä kotona tehtiin rahkaa itse, en muista oliko piimästä vai maidosta mutta lämmittäminen isossa kattilassa siihen liittyi. Lopputulos ei ollut sileä vaan rakeinen ja laitettiin rahkapiirakkaan, ei välipalaksi.

Vaikka olen 90-luvun lapsi, meillä äiti oli todella kokeileva keittiössä ja syötiinkin hyvin erilaisia ruokia, mitä kavereiden perheissä. Kadehdin aina niitä perunaa ja lihaa-perheitä, meillä oli Caesar-salaattia, pinaatti-fetapiirakkaa, täytetyt paprikat tai sienet, sushia, kreikkalaisia ruokia, itämaisia vivahteita ym, tosin matkustelimmekin paljon ja sieltä äiti aina innostui erilaisia ruokia kotonakin testailemaan. Hyviä oli kyllä usein, mutta harvemmin sitten oli perunaa ym ja kouluruuat oli mulle eksoottisempaa settiä kuin muille! :D

Nykyään taas itse teen usein tosi.perinteisiä ruokia, tottakai käytän nykyajan juttuja kuten nyhtökauraa, härkäpapurouhetta yms, mutta nyt kaipaan kokeilla akuisena niitä supisuomalaisia ruokia. ;)