Lue keskustelun säännöt.
Mies pudotti pommin; ei haluakkaan muuttaa omakotitaloon! Tulkaa kertomaan omakotitalojen ja rivitalojen hyviä ja huonoja puolia... Kääntäkää joko minun tai mieheni pää!
21.01.2017 |
Eli jomman kumman meistä on pakko taipua suuntaan tai toiseen, minun tai mieheni. Kertokaas siis kaikki mahdolliset plussat ja miinukset molemmista, omakotitaloista ja rivitaloista.
Miehen kanssa ollaan aina puhuttu oman talon ostamisesta. Miehen suusta kuuluu usein "sitten kun ostetaan oma talo..." ja "silloin kun meillä on oma koti..." jne. Asutaan siis nyt vuokralla kerrostalossa.
Sanoin tässä eräs ilta jutellessani miehen kanssa onnellisena että mun suurimpiin haaveisiin on aina kuulunut pari lasta ja omakotitalo isolla pihalla. (Mies siis kyllä tietää tämän kun tästä niin usein puhutaan, käytin nyt vaan sanaa omakotitalo ensimmäistä kertaa.) Siihen mies totesi hyvin torjuvasti että me ei tosiaankaan mihinkään omakotitaloon muuteta. Olin todella hämilläni ja kysyin miksi. Mies ei suostunut perustelemaan kantaansa, ei vaikka miten koitin kysellä asiasta. Ainoat miehen perustelut olivat luokkaa "helpompaa hoitaa porukalla isoja asioita ja omakotitalossa täytyy pitää tosi tarkkaa kirjaa kaikista kuluista ja jutuista... en mä jaksa, liikaa vaivaa mulle ja kaikki illat menee siihen..."
En yhtään tajunnut mitä mies tuolla tarkoitti.
Koskaan ei ole ollut puhe omistusoikeisasunnosta. Siitäkin puhuttiin ja sitä mies ei halua. (Enkä minäkään.) En saa mitään selvää noista miehen puheista joten tulin nyt tänne hakemaan selvennystä.
Joku kuitenkin kysyy miksi haluan omakotitaloon, minäpä valaisen.
-Mahdollisuus asua syrjäisemmällä seudulla
-Ei naapureita
-Ei ärsyttäviä pihatalkoita yms.
-Suurempi talo
-Suurempi piha
-Yksityisyys
-Kukaan ei valita mitä me kotonamme/pihallamme teemme
-Mies haluaa pihalle vajan ja puutarhan
-Yksinkertaisesti siis _oma rauha_!
Nyt kehiin KAIKKI hyvät ja huonot puolet molemmista vaihtoehdoista! Jomman kumman täytyy muuttaa mieltään.
Kommentit (331)
Asuimme kerrostalossa isossa lähiössä, kun lapset olivat pieniä. Joka aamu menimme puistoon pariksi tunniksi leikkimään kavereiden kanssa. Aina oli niitä kavereita lapsille.Aikuiset saivat jutella omiaan lasten touhuja seuraillessa. Kyläilimme myös toistemme luona. Siitä muutimme rivariin naapurikuntaan. Kaverit väheni kummasti. Paikallisessa leikkipuistossa ei koskaan ollut ketään. Nyt olemme asuneet jo vuosia omakotitalossa. Omat lapset ovat jo aikuisia, mutta näiden vuosien aikana olen kovasti ihmetellyt, kuinka vähän kadun lapset leikkivät
keskenään ulkosalla, vaikka ovat hyvin samanikäisiä ja kaikilla olisi käytössä suuret pihat ja lähimetsät.
Olen onnellinen lasteni puolesta noista ensimmäisistä puistovuosista. Enpä olisi tuolloin uskonut myöhemmin ajattelevani Hervannan lähiön tarjonneen jotain noin erityislaatuista ja hienoa perheelleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että omakotiasumista puolustavat tietenkin ne jotka siitä pitävät ja kerrostalo tai rivari asumista ne jotka siitä pitävät.
Sellainen asia pisti silmään että kun omakotiasujat vetoavat siihen että ok talossa asuminen tulee halvemmaksi niin huomasin ainakin sen että eivät laske kuluiksi esim. ruohonleikkurin hintaa/huoltoa/bensoja, Lumilinko? mikä monella ok asujalla tänäpäivänä on, sekin vaatii nämä samat, Pensasleikkuri? Aidanmaalaus/kunnostus, kyllä ok asujalla on monen moista vempainta hankittavana. Myöskään ok asujat eivät laske sille omalle työlleen minkäänlaista hintaa. No ei se mitään mutta luulenpa että aika samoihin mennään kulujen kanssa.
Sitten henk.koht. minua ärsyttää se että kun se ok talo on aikoinaan hommattu ja siihen "rakastuttu" niin siitä ei sitten enää osata lähteä pois kun aika olisi. Jotkut varmastikkin arvasivatkin jo että itse kannatan kerrostaloa, se nyt vain sopii minun elämäntyyliini ja olen siinä tyytyväinen.
Ja olen kyllä monen omakotitalo asukin kuullut tuskastelevan että pitää tehdä sitä ja tätä ja koko viikonloppu menee taas kun se ja tämä homma pitää hoitaa.
Ap kokeillahan aina voi jos ei pelkää muuttamista =D mutta jos teistä toinen on ok talo asukki ja toinen kerrostalo asukki niin ongelmia tulee.
Toisaalta jos teillä on kesämökki niin miksi sitten vielä pitäisi olla omakotitalo, tupla hommat.
Ruohonleikkuri maksaa alle 500 ja lumilinko (tarvitaan vain erittäin isoilla pihoilla) samoin. Kerrostalossa ja rivarissa maksetaan joka kuukausi vastiketta ehkä 400 € esim. talon kuluihin..........
Todellinen vertailu tehdään ok-asumisen kuukausikuluihin eikä lumilinkoon. Eli sähkö, vesi, vakuutukset, tiemaksut, jätehuolto, tontin vuokra, kiinteistövero...
Jaa no meillä kerrostalossa lumenauraskaluston ja nurmikonleikkauskaluston kulut ovat sisällytetty yhtiövastikkeeseen joten tuolla logiikalla ei sitten oteta meidän kerrostalon yhtiövastiketta ollenkaan huomioon kuluja laskettaessa eli ilmaista on kerrostalossa asuminen meillä. Joten tod.pal. edullisempaa kuin omakotitalossa.
Oletpa hauska. Muotoilen toisin. Pakolliset, säännölliset asumismenot, kerrostalo vs. ok-talo.
Vierailija kirjoitti:
Pihaa pitää vähän kitkeä, ruopsuttaa ja siistiä joka päivä. Haravoi, leikkaa, lannoita, lakaise, harjaa,
Nypi, kitke, kitke, kitke, nosta, istuta, kärrää.
Jotkut tykkää tuosta hommasta. Puutarhanhoito on niille harrastus. Jos ei nappaa omalle kohdalle, niin sitten kannattaa hankkia asumismuoto jossa ei ole pihaa. Omakotitalojakin on (varsinkin nykyisin kaupunkialueilla), joissa piha koostuu postimerkin kokoisesta autokatoksen edustasta ja mahdollisesti takaterassista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uudehkossa okt:ssa asuminen on halpaa (jos ei lasketa asuntolainaa) - meillä n 250m2 talossa asumiskulut yht 360€/kk. Saman verran maksaa vastike 100m2 rivarissa...
No joo mutta asuntolainakin pitää laskea. Jos haluaa tänne pääkaupunkiseudulle, niin laina omaktitalosta onkin tuon 400000-500000 minimissään, joten aika isosta summasta kyse :). Mieluummin maksan sitä vastiketta 1100e 100m2 rivari asosta täällä pääkaupunkiseudulla. Kun lapset lähtee muutamme aäästöillämme ulkomaille. Ei ole tarvinnut maksaa jostain rötisköstä satoja tuhansia euroja. Ymmärrän siis todella hyvin miestäsi.
Mutta kannattaa myös miettiä, että sitten kun se okt laina on maksettu, niin se on sitten maksettu. Rivari/kerrostaloasumisessa kun on saanut lainan maksettua, vastikkeen maksaminen jatkuu vaan. Saattaa jopa nousta, jos talon vanhentuessa tulee remppaa. Tietty okt vanhentuu ja tulee remppoja, mutta koska lainaa ei ole eikä vastiketta tarvii maksaa, jää paljon enemmän rahaa säästöön.
Vierailija kirjoitti:
Koska vaikka olisi uusi talo, johon ei varsinaisia korjauksia tarvitse tehdä niinkuin vanhaan taloon, huoltotoimet, kuten rännien puhdistukset, salaojien tarkistukset, ilmanvaihdon/lämmön tasapainotukset ja huollot on vaan tehtävä tai ostettava joku tekemään. Ostettuna ei ole halpaa ja jos tykkää enemmän rennosta olosta ja harrastelusta, voi tuo omakotitalon vaatima työmäärä tuntua ihan oikeasti painajaiselta, jos ajattelee että itse pitäisi kaikki hommat tehdä.
Tämän lisäksi sinun pitää tietää mitä kaikkea pitää huoltaa ja osata valita luotettava huoltoyhtiö. Itselleni tuli aikoinaan yllätyksenä, että 80-luvun omakotitalon tiiliverhoukseen pitäisi nykyohjeiden mukaisesti porata pieniä reikiä ilmanvaihtoa varten...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on vähän sellainen vapaus ja vastuu kysymys. Okt:ssa on enemmän vapautta tehdä asiat omaan tahtiin ja malliin, mutta sitten on myös vastuussa siitä itse itselleen. Kaikille ei sovi ja jotkut tykkää. Ja se, kuinka paljon niitä hommia on, riippuu aivan siitä talosta. Kerrostalo-osakkeessa harvemmin mitään kiinteistönhoidollisia hommia on osakkailla, mutta rivitalo-osakkeessa ja okt:ssa niitä on tapauskohtaisesti vaihteleva määrä. Ei tosiaankaan kannata tuudittautua siihen uskoon että kaikissa rivitaloissa asiat hoitaa huoltoyhtiö. Kannattaa ottaa selvää kuinka juuri siinä yhtiössä asiat hoidetaan, ennen kuin tekee ostopäätöstä. Ja jos ostaa uuden okt:n joltain isomman kaupungin uudelta okt-alueelta, jossa tontit on postimerkin kokoisia ja talo aivan uusi (edellyttäen että on hyvin rakennettu, tämäkään ei nykyisin ole mikään itsestäänselvyys, paremminkin poikkeus ja koskee kaikkia rakennuksia), voi todennäköisesti asustella ilman pelkoa mistään työleiristä. Siinä vaan on taas se vapauden / yksityisyyden puute, naapurin ikkuna on todennäköisesti viiden metrin päässä omastasi.
Mistä päin Suomea suunnilleen okt-asujat olette? Tuntuu monella olevan silti palvelut vieressä ja hyvät bussiyhteydet jne ja samalla iso tontti ja talo, ja mietin vaan että kuinka isoja lainoja sen unelman toteuttamiseksi on tarvinnut ottaa?
Ihan vain vertailun vuoksi siis, mekin olisimme kovasti halunneet omakotitaloon, mutta kun työpaikat on Kehä I sisällä molemmilla niin ei sitä kauhean kauas voi muuttaa ettei työmatka-aika veny täysin kohtuuttomaksi ruuhkissa istuessa. Ollaan hyväpalkkaisissa hommissa mutta kun hintaluokka oli suunnilleen kerrostalo ~200k, rivari ~250-300k ja omakotitalo +500k niin eipä tarvinnut kauaa miettiä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ja minä raskaissa hommissa teollisuus ja it-alalla. Olemme rivitalossa ja se on ollut paras ratkaisu. Tarvitsemme töiden jälkeen palautumisaikaa kotona töistä tultuamme. Tunti pari. Ei tule mieleen alkaa lumenluontiin, tai ison tontin ruohonleikkuuseen, kukkien kasteluun, haravointeihin, hiekoituksiin..Eritoten kun käy kaupassa, tekee ruokaa tai on pitempään töissä, lasten tarpeista puhumattakaan.
Rempoissa sama juttu. Kun on antanut jo kaikkensa töissä niin ei jaksaisi töiden jälkeen alkaa stressaamaan omakotitalon korjaus/ylläpidon kanssa vaan antaa aikaa itselle ja esikoiselle. Voimme antaa sen ajan, joka menisi ylläpitotöihin, lapsellemme. Tuleviin omakotitalon (myös uudempien) remontteihin pitäisi säästää pesämunaa, jolloin viimeistään kulu nousee ohi yhtiövastikkeen lämmityksineen. Rempan jälkeen olet siitä itse aikanaan vastuussa uudelle omistajalle. Meillä on vaan vajaa 90 neliötä ja pienet huoneet, vauvaperheessä ei minusta tarvitse alussa isompaa. Meidän rivarin pihan hoitotyöt, kuten kukkien kastelut ja ruohon leikkuut, on sellaisia, että tietää että niihin menee kerralla vain 10min-15min. Naapurit on kyllä meidän tapauksessa mukavia, uudempi rivitalo 2010. Entisessä -80/90 vaihteen talossa vanhempaa väkeä ja päällepäsmäreitä jotka asuneet siinä kymmeniä vuosia.. En tietysti mustamaalaa näitä asuntoja mutta monessa vanhassa rivarissa asuneena uskon, että uusissa lapsiperhille tarkoitetuissa rivareissa on varmuudella fiksumpaa väkeä. Voisi ajatella että ihmiset haluaa säilyttää naapurisovun kun kuitenkin jaetaan yhteisesti vastuu monista asioista taloyhtiössä. Rivitalo on paritalo käytännössä, naapurin olemassaolo "katoaa" kun emme edes kävele hänen ovensa ohitseen. Huoneet suunniteltu niin että ei melu kuulu. Näin siis meillä onneksi.. Ollaan onnekaita. Huonoja naapureita voi olla omakotitaloalueellakin, ja ettei vain ole kuitenkin liikaa toisten kyttäämistä ja kateutta omakotitaloalueella?
Omasta lapsuudesta muistan omakotitalon plussana tietysti ison pihan, mutta ei siitä niinkään iloa ollut koska ei ollut sopivia kavereita joita kutsua sinne leikkimään, ts. ei siellä juuri leikitty. Kun vähän isommaksi kasvoin niin siellä käytiin vaan nurmikko leikkaamassa ja kukat kastelemassa. Palloa voi käydä potkimassa yleisillä jalkapallokentillä, sillä varmaan ystävystyykin helpommin. Omakotitalossa voisi itse tietysti tehdä vapaasti millaisen kukkamaan isolle tontille ja rakennella vaikka lisähuoneita, mutta toisaalta ei kannata personoida liian erikoiseksi, että menee myöhemmin kaupaksi.
Kaikesta tästä huolimatta, voin kertoa että mietimme alussa omakotitaloa. Se miksei sopivaa löytynyt kariutui yleensä siihen, että vanhoilla kämpillä oli arveluttava tee-se-itse korjaushistoria (esim. vajaaksi jätetty kattoremppa jolla ei ole takuuta kun ei ole ammattilaisen tekemä), tai liikaa tulevia remppoja. Monet on olleet valitettavasti sellaisia joista näkee että niissä on vaan eletty hetkessä ja mahdollisimman halvalla ja ajateltu että kyllä seuraava asukas hoitaa korjaukset ja huollot, jopa nuohousta myöten. Myytävien kämppien entinen asukas on ollut eläkeläinen, joka on vuosia laiminlyönyt asioita ennenkuin on pistänyt myyntiin, tai eroperhe, jossa ylläpito on voinut jäädä perheongelmien vuoksi. Uusimpien 2000 luvun kämppien joukosta oli mahdotonta löytää kukkarolle sopivaa neliötä, jota ei joku jo ostanut suoralla kaupalla. Alue, jolta koti haluttiin, oli fiksattu... ei jaksettu odottaa vuosikaupalla sopivan omakotitalom markkinoille tuloa. Viimeisenä, sijainti oli tärkeä, että pääsee rautatieasemalle töiden takia. Ylisuuria, ylihintaisia, liian hienoja ei viitsitty katsoa koska lainan lyhennys olisi liian suuri ja laina-aika liian pitkä. Tässä siis meidän pointtimme talon valintaan.
Tää kuulostaa niin tutulta. Vaimo halusi tietyn talon ja minä olin vastaan. Intti niin kauan kunnes annoin periksi ja jouduin asumaan taloon josta en pidä ollenkaan.
En halunnut esimerkiksi pihaa jota joudun puunaamaan mutta vaimo sanoi leikkaavansa nurmikon. Leikkasi kerran ja oli suuresti yllättynyt että se pitää leikata toistekin. No, tästä eteenpäin se olikin sitten minun hommani koska hän jo piti lupauksensa ja niitti sen kerran. Nyt siellä kasvaa polvenkorkuista rikkaruohoa kun ketään ei nappaa. Mutta onhan se kivaa kun on oma piha.
Samanlaisia esimerkkejä on vaikka kuinka monta. Such is life. Tästä ei muuten voi haukkua suomimuijia. Vaimo ei ole suomalainen eikä edes asuta Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uudehkossa okt:ssa asuminen on halpaa (jos ei lasketa asuntolainaa) - meillä n 250m2 talossa asumiskulut yht 360€/kk. Saman verran maksaa vastike 100m2 rivarissa...
No joo mutta asuntolainakin pitää laskea. Jos haluaa tänne pääkaupunkiseudulle, niin laina omaktitalosta onkin tuon 400000-500000 minimissään, joten aika isosta summasta kyse :). Mieluummin maksan sitä vastiketta 1100e 100m2 rivari asosta täällä pääkaupunkiseudulla. Kun lapset lähtee muutamme aäästöillämme ulkomaille. Ei ole tarvinnut maksaa jostain rötisköstä satoja tuhansia euroja. Ymmärrän siis todella hyvin miestäsi.
Eli maksat mielummin 1100€/kk hukkaan joka kuukausi asosta kuin saman verran lainan kuoletusta omaan taskuun:)
Miten hölmöjä sitä löytyykään...
Aika harvalla on velkaa okt:sta 400000-500000€, meilläkin n 200000€ hyvällä alueella pk-seudulla.
Ap. kuulostaa realiteetit ja todellisuus olevan täysin hukassa ja asunnon hankkiminen perustuu omaa mielikuvitusmaailmaan. Tässäkin asiassa raha ratkaisee ja mihin on varaa, jos se tehdään velkarahalla.
Ehkä ap. kannattaisi laskeutua puun latvasta ja.nousta puuhun uudestaan tyvestä.
Minulla on kokemusta okt ja krs-talossa asumisesta, molemmat ovat velattomia ja nyt krs-talo huoneisto on vuokralla.
Molemmista kulut ovat lähes samat, jos laskee yhtään korvausta omalle työlle ja vastuun kantamiselle, joista itse on huolehdittava.
okt:ssa kuluja nostaa perusmaksut (jätehuolto, vesi,sähkö,auraus, tienhoito,vakuutus jne.) jotka taloyhtiössä jaetaan kaikkien osakkaiden kanssa,,samoin pihanhoito ja koneet ja laitteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10 vuotta elämästä yhteensäkerrostalossa. Ensin opiskelija-asunnossa, myöhemmin asumisoikeus. Täydellinen hiljaisuus, hienotunteisuus, yksityisyys. ei pihaparlamentteja, ikinä kukaan ei tullut opiskelija-asunnossa vastaan rappukäytävissä tai pihoissa, tai en ole kiinnittänyt huomiota jos on tullut, asunnoista ei kuulunut mitään. Täydellinen asumisrauha.
Rt:ssä samoin, en tiedä ketä asui muissa asunnoissa, en nähnyt pihoilla ketään. Tosin aika lyhyt jonka viettänyt rivitaloissa.
Huono onni vasta okt:ssa.
Vierailija kirjoitti:
Sen verran vinkkiä että aina kun pihaa muokataan mihinkään malliin, niin se maksaa ihan helvetisti. Tuokin lässyttävä puutarhuri vetää monta tonnia pelkästään siitä että se kertoo sulle että mitä sä voisit tehdä.
Niinpä!
Voitko sitten arvella mitä se toteutus sitten tulee maksamaan? Kaivurit, materiaalit, kivetykset, työ jne. jne.
SIKSI mua on aina ärsyttänyt tuo lause "no hei sä voit muuttaa sen pihan sellaiseksi, ettei siellä tarvii tehdä yhtään mitää..."
No hitto, ihan kuin se tapahtuisi noin vain sormia napsauttamalla. Ei, se tarkoittaa joko helvetillistä työmäärää tai sitten sitä että maksat lukuisia tuhatlappusia tuollaiselle lässynlää-puutarhurille ja sitten sen pihan toteuttajalle.
Ja kaiken tuon lisäksi, piha tarvitsee jatkuvaa ylläpitoa, joka taas maksaa ja lisää työtä - kesäisin on ruoho leikattava viikottain ja muut kasvit vaativat huoltoa, multaa, kalkkia ja lannoiteita on ostettava joka kevät ja syksy (muuten rikkaruohojen ja sammalten peitossa) pensasaidat, puut, pensaat, ruusut vaativat vuosittaisen leikkauksen, puiden lehdet haravoitava, perennapenkit uudistettava muutaman vuoden välein, kivetykset puhdistettava vuosittain jne. jne. ja tämä kaikki vaatii paljon työtä ja rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Listaan rivitaloasumisen huonot puolet itselleni:
1. Asuntoon tulee korjausta vaativa vika
- Alkaa helvetinmoinen pohdinta, kuuluuko tämä minun vai taloyhtiön korjattavaksi. Omakotitalossa tiedän heti, että tämä kuuluu minulle ja voin hoitaa sen parhaaksi katsomallani tavalla.
2. Haluan tehdä tehdä remonttia.
-Alkaa helvetinmoinen pohdinta, voinko toteuttaa tämän ja keneltä kaikilta pitää mahdollisesti kysyä lupaa ja ehkä myös varoittaa tulevista meluhaitoista.
Omakotitalossa teen remontin parhaaksi katsomallani tavalla.
3. Taloyhtiön yhteisten piha-alueiden hoito talkooperiaatteella.
- Alkaa helvetinmoinen pohdinta, miksi naapuri ei leikkaa yhteisten alueiden ruohoa koskaan, vaikka niin on sovittu.
Omakotitalossa hoidaan pihaani parhaaksi katsomallani tavalla.
4. Haluan viettää aikaa pihallani
- Alkaa helvetinmoinen pohdinta, kuuluuko puheeni naapuriin tai näynkö naapurin pihalle, koska haluan olla rauhassa.
Omakotitalossa vietän aikaa pihallani omassa rauhassa, edellyttäen toki pihan olevan jotain muuta kuin nykyään paljon näkyviä postimerkkitontteja sillit purkissa periaatteella, mutta sellaiset eivät omakotitaloasumiseksi omassa mielessäni lukeudukaan.
5. Haluan huoltaa autoani tmv. vempainta
-Alkaa helvetinmoinen pohdinta, kuinka monta naapuria kyttää samaan aikaan ikkunasta miettien, ettei tuokaan mitään osaa.
Omakotitalossa huollan ja korjaan vempaimeni omassa rauhassani parhaaksi katsomallani tavalla ilman ulkoisia paineita.
Omakotitalot maksaa enemmän joten mies taitaa pelätä velkaa. Ellei asu jossain Tuupovaaran takana.
Kuka hullu rakentaa vuokratontille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se tänäpäivänä näin on että omakotitalo vie niin paljon aikaa ja kun ihmisten työt ovat sekä stressaavia että hektisiä niin ei vaan jakseta.
Helpommalla päästään kun asutaan kerrostalossa kaupungissa jossa palvelut ovat lähellä ja jossa se talonmies tai huoltofirma hoitaa hommat.
omakotitalossakin työt voi teettää huoltofirmalla ja ne pystyy kilpailuttamaan ja eivät tule mitenkään huippukalliiksi.
Voi, vaan kuinka moni näin tekee, veikkaisin yks miljoonasta. Suomalainen omakotiasukki on pihi ja varmaan ihan syystäkin.
Monissa kunnissa toimii kiinteistö/omakotiyhdistyksiä, joilta saa kylätalkkaripalveluita edullisesti. Ovat kyllä ihan täystyöllistettyjä. eli ei varmaan ole yksi miljoonasta, jotka näitä käyttävät.
Noin helppoako on nykyään ostaa oma asunto? Vauvapalstalla voi kysellä mielipiteitä ja kysyä kumpi on oikeassa - kun mä haluun okt:n ja kumppani haluu rivariin. Vai oletko ap. miljonääri ja asunnon hinta on toisarvoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen verran vinkkiä että aina kun pihaa muokataan mihinkään malliin, niin se maksaa ihan helvetisti. Tuokin lässyttävä puutarhuri vetää monta tonnia pelkästään siitä että se kertoo sulle että mitä sä voisit tehdä.
Niinpä!
Voitko sitten arvella mitä se toteutus sitten tulee maksamaan? Kaivurit, materiaalit, kivetykset, työ jne. jne.
SIKSI mua on aina ärsyttänyt tuo lause "no hei sä voit muuttaa sen pihan sellaiseksi, ettei siellä tarvii tehdä yhtään mitää..."
No hitto, ihan kuin se tapahtuisi noin vain sormia napsauttamalla. Ei, se tarkoittaa joko helvetillistä työmäärää tai sitten sitä että maksat lukuisia tuhatlappusia tuollaiselle lässynlää-puutarhurille ja sitten sen pihan toteuttajalle.
Ja kaiken tuon lisäksi, piha tarvitsee jatkuvaa ylläpitoa, joka taas maksaa ja lisää työtä - kesäisin on ruoho leikattava viikottain ja muut kasvit vaativat huoltoa, multaa, kalkkia ja lannoiteita on ostettava joka kevät ja syksy (muuten rikkaruohojen ja sammalten peitossa) pensasaidat, puut, pensaat, ruusut vaativat vuosittaisen leikkauksen, puiden lehdet haravoitava, perennapenkit uudistettava muutaman vuoden välein, kivetykset puhdistettava vuosittain jne. jne. ja tämä kaikki vaatii paljon työtä ja rahaa.
Pitäähän sen pihankin kunto tarkistaa taloa ostaessa. Jos ei halua laittaa kaivurimiehiin rahaa, on syytä valita kohde missä pihakin on jo suunnilleen sellaisessa mallissa kuin itse haluaisi. En ymmärrä miksi ostaisi jonkin rikkaruohottuneen villin niityn tavoitellessaan japanilaishenkistä kivikkopuutarhaa ellei sitten ole valmis laittamaan siihen paljon aikaa ja rahaa.
Perinteinen orapihlaja-aitahan on aivan kauhea ratkaisu. Pitää trimmata säännöllisesti ja jätteitä ei edes voi viedä joka paikkaan. Parempi ratkaisu on vaikka vapaana kasvava angervoaidanne, mille ei tarvitse koskaan tehdä mitään. Tai se kylläkin omaan silmääni kauhea tuija-aita. Ei pidä valita leikattavaa pensasaitaa jos ei halua leikata jatkuvasti.
Minulla on kaksi pienikasvuista omenapuuta, joiden leikkaamiseen menee ehkä vartti. Mitään muuta leikattavaa pensasta tai puuta ei löydy. Kuka käskee ruusuja kasvattaa tai muita puleerattavia kasveja? Tiheät istutukset estävät rikkaruohojen kasvun tehokkaasti ja maanpeittokasvit korvaavat leikkaamista vaativan nurmikon. Ei kannata hankkia työleiriä (jos ei halua) kun omakotiasumisessa niin talon kuin pihankin materiaalivalinnoilla saa paljon vaikutettua työmäärään.
Terveiset täystiilitalosta, missä erittäin vähän maalattavia puuosia, terassit komposiittia, pihakalusteet metallia, osa tontista kalliota.
Omakotitalossa asuessa sinun täytyy olla valmis tekemään ne työt, jotka kiinteistönhuoltoyhtiö tekee kerrostalossa. Myös sellainen hallinnollinen työ, jonka isännöitsijä tekee kerrostaloasujan puolesta, on nyt sinun vastuullasi. Näitä hommia voi minimoida välinpitämättömyydellä ja ulkoistamalla (kovaan hintaan), mutta ei niistä kokonaan eroon pääse. Jos on sellainen kuin minä, jolle kertakin kolaamista vuodessa on liikaa, ei todellakaan kannata ostaa omakotitaloa – etenkään, kun ei kaipaa korvessa asumista.