Vaimon aggressiivinen käyttäytyminen riidellessä mietityttää

Avaa suusi riidan aikana ja riitele takaisin, tai jos et siihen pysty niin erotkaan. Itse avoimena ihmisenä en kestä kun toinen ei reagoi mihinkään mitään - ensimmäisenä mietin että eikö tunnu missään, eikö kiinnosta vai eikö se ymmärtänyt. Vituttaa riitatilanteessa niin paljon se,että olen meinannut vahingoittaa itseäsi. Sopikaa, että mikäli vaimo heittää vielä yhdenkin tavaran TAI mikäli sinä et saa seuraavan riidan aikana sanaakaan suusta - eroatte.

Maria-Akatemiaan kannattaisi vaimon ottaa yhteyttä. Siellä tarjotaan apua juuri väkivaltaisille naisille.

Mä olin tuollainen nainen. Kun suutuin kunnolla, en hallinnut itseäni. Silkka raivo otti vallan. Kärsin myös masennuksesta.. Nyt olen hoidossa mielenterveyteni kanssa, uskon että sen parantuessa opin hallitsemaan itseäni.

Onko vaimo jälkeenpäin pahoillaan käytöksestään?

Harkitsisin eroa. Pahimmassa tapauksessa voit joutua vakavan väkivaltarikoksen uhriksi! 

Kenekään ei ole pakko riidellä, vaikka vaimo kuinka haluaisi. Parempi kun keräät tavarasi ja häivyt, ennekuin saat puukosta.

Tuossa vaiheessa ojenna itse ihan suosiolla naisellesi puukko, ja katso tarviiko ihan oikeasti sitä.

Hankkikaa apua esim. parisuhdeterapiasta.

Jos arvostat itseäsi et antaisi tuon jatkua vaa lähtisit pois. Olet yhtä arvoinen kuten moni muukin, eli lähde pois huonosta parisuhteesta. Ei sun ja muiden tarvitse tollasta niellä ja kestää.

Vaimo on jo päätöksen tehnyt. Äijästä eroon tavalla tai toisella. Miksi viivytellä enää.

Kokemusta kirjoitti:

Avaa suusi riidan aikana ja riitele takaisin, tai jos et siihen pysty niin erotkaan. Itse avoimena ihmisenä en kestä kun toinen ei reagoi mihinkään mitään - ensimmäisenä mietin että eikö tunnu missään, eikö kiinnosta vai eikö se ymmärtänyt. Vituttaa riitatilanteessa niin paljon se,että olen meinannut vahingoittaa itseäsi. Sopikaa, että mikäli vaimo heittää vielä yhdenkin tavaran TAI mikäli sinä et saa seuraavan riidan aikana sanaakaan suusta - eroatte.

Olen yrittänyt keskustella rauhallisesti ja viimeksi yritin lepytellä halaamalla, mutta vaimo työnsi minut pois ja viskoi tavaralla. En pidä riitelystä ja haluaisin, että asiat keskustellaan rauhallisesti läpi myöhemmin, kunhan olen pohtinut asioita. Huudatko riidellessä?

Pelkäävä mies kirjoitti:

Kokemusta kirjoitti:

Avaa suusi riidan aikana ja riitele takaisin, tai jos et siihen pysty niin erotkaan. Itse avoimena ihmisenä en kestä kun toinen ei reagoi mihinkään mitään - ensimmäisenä mietin että eikö tunnu missään, eikö kiinnosta vai eikö se ymmärtänyt. Vituttaa riitatilanteessa niin paljon se,että olen meinannut vahingoittaa itseäsi. Sopikaa, että mikäli vaimo heittää vielä yhdenkin tavaran TAI mikäli sinä et saa seuraavan riidan aikana sanaakaan suusta - eroatte.

Olen yrittänyt keskustella rauhallisesti ja viimeksi yritin lepytellä halaamalla, mutta vaimo työnsi minut pois ja viskoi tavaralla. En pidä riitelystä ja haluaisin, että asiat keskustellaan rauhallisesti läpi myöhemmin, kunhan olen pohtinut asioita. Huudatko riidellessä?

Huudan vain, mikali toinen on hiljaa. Minua loukkaa että vaikka toinen tietää että minulle on tärkeää keskustella ja myös myöntää ja pyytää anteeksi jos on tehnyt väärin - silti istuu hiljaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ei se hiljaisuus itsessään haittaa, näyttää vain minun silmiini välinpitämättömyydeltä ja kiinnostunsen puutteena. Mieheni kanssa ollut tätä ongelmaa, olemme sopineet että jos hän ei saa sanaa suustaan, silloin saan huutaa, tai jos itse alan huutamaan yrittämättä keskustella ensin, silloin hän saa paeta paikalta. Molempien pitää tulla vastaan, ei vain naisen. Se mitä huutaminen ja tavaroiden viskely on sinulle, on samaa kuin hiljaisuus naisellesi.

Vierailija kirjoitti:

Maria-Akatemiaan kannattaisi vaimon ottaa yhteyttä. Siellä tarjotaan apua juuri väkivaltaisille naisille.

Mä olin tuollainen nainen. Kun suutuin kunnolla, en hallinnut itseäni. Silkka raivo otti vallan. Kärsin myös masennuksesta.. Nyt olen hoidossa mielenterveyteni kanssa, uskon että sen parantuessa opin hallitsemaan itseäni.

Onko vaimo jälkeenpäin pahoillaan käytöksestään?

Eipä oikein ole pahoillaan ja yritykset anteeksipyynnöstä jäävät vaillinaisiksi. Riitojen jälkeen on alkanut tekemään seuraavaa; käy kaupassa pyydettäessä, mutta tuo tahallaan vääriä ostoksia, vaikka tietää mitä oikeasti tarvitsen. Vaimo inhoaa ruoanlaittoa, joten minä hoidan meillä ruokapuolen. On myös tiputtanut kauppakassit keittiön lattialle ja ovat olleet siinä monta tuntia ennen kuin olen tullut töistä ja purkanut kassit. Osa ostoksista on menneet piloille siinä vaiheessa, joten olen joutunut käymään uudestaan kaupassa. Olen pyytänyt ettei kävisi kaupassa jos se on noin vaikeaa ja raskasta hänelle.

Sinä et ansaitse noin rumaa kohtelua. Oman puolison pitäisi olla se maailman tärkein ihminen, jolle haluaa vain hyvää! Vaikka vaimosi olisi sitä sinulle, kuulostaa että sinä et ole sitä hänelle. Suosittelen eroa.

Vierailija kirjoitti:

Pelkäävä mies kirjoitti:

Kokemusta kirjoitti:

Avaa suusi riidan aikana ja riitele takaisin, tai jos et siihen pysty niin erotkaan. Itse avoimena ihmisenä en kestä kun toinen ei reagoi mihinkään mitään - ensimmäisenä mietin että eikö tunnu missään, eikö kiinnosta vai eikö se ymmärtänyt. Vituttaa riitatilanteessa niin paljon se,että olen meinannut vahingoittaa itseäsi. Sopikaa, että mikäli vaimo heittää vielä yhdenkin tavaran TAI mikäli sinä et saa seuraavan riidan aikana sanaakaan suusta - eroatte.

Olen yrittänyt keskustella rauhallisesti ja viimeksi yritin lepytellä halaamalla, mutta vaimo työnsi minut pois ja viskoi tavaralla. En pidä riitelystä ja haluaisin, että asiat keskustellaan rauhallisesti läpi myöhemmin, kunhan olen pohtinut asioita. Huudatko riidellessä?

Huudan vain, mikali toinen on hiljaa. Minua loukkaa että vaikka toinen tietää että minulle on tärkeää keskustella ja myös myöntää ja pyytää anteeksi jos on tehnyt väärin - silti istuu hiljaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ei se hiljaisuus itsessään haittaa, näyttää vain minun silmiini välinpitämättömyydeltä ja kiinnostunsen puutteena. Mieheni kanssa ollut tätä ongelmaa, olemme sopineet että jos hän ei saa sanaa suustaan, silloin saan huutaa, tai jos itse alan huutamaan yrittämättä keskustella ensin, silloin hän saa paeta paikalta. Molempien pitää tulla vastaan, ei vain naisen. Se mitä huutaminen ja tavaroiden viskely on sinulle, on samaa kuin hiljaisuus naisellesi.

Lisäys: mieheni usein myös tulee halailemaan minua, mutta ei esim pyydä anteeksi jotain mitä on tehny (esim tappeli kännissä) siinä tilanteessa tulee olo, että hän yrittää vain ”harhauttaa” minut. Ennen kun asia on selvitetty, se halailu enemmänkin ärsyttää. Pitäisi pystyä puhumaan asiat halki ja sitten halailla. Ymmärrän myös sinua, oma mieheni kärsii tempperamentistani varmasti, siksi ollaan yritetty keksiä keinoja jotta ei äityisi niin pahaksi, molemmat tekee minkä pystyy - ei se

huutamisen hiljentäminen kuitenkaan yksin ongelmia ratkaise :)

Parisuhdeterapiaa tai muuta sen tyyppistä ehdottaisin. Ehkä saisitte siellä ulkopuolisen kanssa keskusteltua läpi miten voisitte riidellä paremmin. Minuakin ärsyttää riitojen aikana suunnattomasti minun ja miehen riitelytapojen erilaisuus. Minä riitelen avoimesti, en heittele mitään, mutta vaahtoan ja haluan, että jos väitän jotain, mies vastaa ja väittää takaisin ja että siinä sitten päästään johonkin kompromissiin. Minulle on myös tärkeää, että riita sovitaan. Mies taas välttelee konflikteja. Hän ei vastaa riitelyyni, vaan väistää jonnekin takahuoneeseen odottamaan, että myrsky menisi ohi itsekseen. Hän ei sovi riitoja, vaan väistää odottamaan, että riita haipuisi itsekseen jotenkin pois. Se on superärsyttävää etenkin silloin, jos mies on tehnyt jotain tyhmää. Viimeksi hän oli heittänyt muovipussillisen tärkeitä kirjojani pois, kun kuulemma luuli niitä roskiksi (pussi oli avonainen eikä edes eteisessä). Olisin halunnut, että mies olisi kuunnellut vaahtoamistani, vastaillut ja pyytänyt anteeksi eikä poistunut paikalta ilman mitään anteeksipyyntöjä odottamaan, että suuttumukseni menisi itsekseen ohi. Anteeksipyyntöä ei ole tullut vielä tänäkään päivänä. Ihan kuin mies ajattelisi, että asia ei ole ollenkaan tärkeä. Ärh, suutun ihan vaan kirjoittaessani tätä tekstiä.

Vierailija kirjoitti:

Pelkäävä mies kirjoitti:

Kokemusta kirjoitti:

Avaa suusi riidan aikana ja riitele takaisin, tai jos et siihen pysty niin erotkaan. Itse avoimena ihmisenä en kestä kun toinen ei reagoi mihinkään mitään - ensimmäisenä mietin että eikö tunnu missään, eikö kiinnosta vai eikö se ymmärtänyt. Vituttaa riitatilanteessa niin paljon se,että olen meinannut vahingoittaa itseäsi. Sopikaa, että mikäli vaimo heittää vielä yhdenkin tavaran TAI mikäli sinä et saa seuraavan riidan aikana sanaakaan suusta - eroatte.

Olen yrittänyt keskustella rauhallisesti ja viimeksi yritin lepytellä halaamalla, mutta vaimo työnsi minut pois ja viskoi tavaralla. En pidä riitelystä ja haluaisin, että asiat keskustellaan rauhallisesti läpi myöhemmin, kunhan olen pohtinut asioita. Huudatko riidellessä?

Huudan vain, mikali toinen on hiljaa. Minua loukkaa että vaikka toinen tietää että minulle on tärkeää keskustella ja myös myöntää ja pyytää anteeksi jos on tehnyt väärin - silti istuu hiljaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ei se hiljaisuus itsessään haittaa, näyttää vain minun silmiini välinpitämättömyydeltä ja kiinnostunsen puutteena. Mieheni kanssa ollut tätä ongelmaa, olemme sopineet että jos hän ei saa sanaa suustaan, silloin saan huutaa, tai jos itse alan huutamaan yrittämättä keskustella ensin, silloin hän saa paeta paikalta. Molempien pitää tulla vastaan, ei vain naisen. Se mitä huutaminen ja tavaroiden viskely on sinulle, on samaa kuin hiljaisuus naisellesi.

En ole ap, mutta sinäkö oot sanonut noi miehellesi oikeasti?

Jotkut eivät vaa halua riidellä ja huutaa takaisin, miksi täytyy? Mietin vaan

Pelkäävä mies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maria-Akatemiaan kannattaisi vaimon ottaa yhteyttä. Siellä tarjotaan apua juuri väkivaltaisille naisille.

Mä olin tuollainen nainen. Kun suutuin kunnolla, en hallinnut itseäni. Silkka raivo otti vallan. Kärsin myös masennuksesta.. Nyt olen hoidossa mielenterveyteni kanssa, uskon että sen parantuessa opin hallitsemaan itseäni.

Onko vaimo jälkeenpäin pahoillaan käytöksestään?

Eipä oikein ole pahoillaan ja yritykset anteeksipyynnöstä jäävät vaillinaisiksi. Riitojen jälkeen on alkanut tekemään seuraavaa; käy kaupassa pyydettäessä, mutta tuo tahallaan vääriä ostoksia, vaikka tietää mitä oikeasti tarvitsen. Vaimo inhoaa ruoanlaittoa, joten minä hoidan meillä ruokapuolen. On myös tiputtanut kauppakassit keittiön lattialle ja ovat olleet siinä monta tuntia ennen kuin olen tullut töistä ja purkanut kassit. Osa ostoksista on menneet piloille siinä vaiheessa, joten olen joutunut käymään uudestaan kaupassa. Olen pyytänyt ettei kävisi kaupassa jos se on noin vaikeaa ja raskasta hänelle.

Ok, en siis olekaan kuin vaimosi. Mä olin aina todella pahoillani mun kilahduksista. En ole onneksi pitkään aikaan niitä saanut, olen tehnyt töitä sen asian kanssa jotta saadaan miehen kanssa liitto pidettyä kunnossa. Vaimosi ei vaikuta siltä että haluaisi pitää liittoa kunnossa, päinvastoin. Ehkä haluaisi erota muttei uskalla sitä sanoa joten käyttäytyy todella paskamaisesti jotta sä ottaisit eron ja olisit sitten se pahis muiden silmissä..

Ois aika tiukan keskustelun paikka teillä nyt. Sun ei tarvi sietää tuollaista.

Kyllä, olen sanonut näin. Huutamiseen en odotakan vastausta, mutta mikäli haluaa että minä tukahdutan luontaisen tarpeeni korottaa ääntä, niin silloin täytyy pystyä keskustelemaan normaaliäänellä myös niistä paskoista jutuista. Jos ei vaan SAA SUUTA AUKI esim jos sanon että ”miten et ole maksanut mitään laskuja tässä kuussa ja maksetaan taas perinnän kautta näitä” ja toinen vastaa että ”en tiiä pitäis varmaan maksaa” (ja sama riita joka kuukausi) ja sitten kun yritän jutella että miks näin käy joka kuukausi niin on vaan hiljaa tai vastaa kaikkeen ”en tiiä” eli oikeestaan mun miehen hiljaisuus taitaa olla enemmän vastuuttomuutta ja sitä ettei halua myöntää pieleen menneitä asioita. Ei siis pysty kertakaikkiaan sanomaan muuta ku ”en tiiä” ja ”niin” jne. Ei ota mitään kantaa siihen miks asiat esim menneet pieleen.

Vierailija kirjoitti:

Pelkäävä mies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maria-Akatemiaan kannattaisi vaimon ottaa yhteyttä. Siellä tarjotaan apua juuri väkivaltaisille naisille.

Mä olin tuollainen nainen. Kun suutuin kunnolla, en hallinnut itseäni. Silkka raivo otti vallan. Kärsin myös masennuksesta.. Nyt olen hoidossa mielenterveyteni kanssa, uskon että sen parantuessa opin hallitsemaan itseäni.

Onko vaimo jälkeenpäin pahoillaan käytöksestään?

Eipä oikein ole pahoillaan ja yritykset anteeksipyynnöstä jäävät vaillinaisiksi. Riitojen jälkeen on alkanut tekemään seuraavaa; käy kaupassa pyydettäessä, mutta tuo tahallaan vääriä ostoksia, vaikka tietää mitä oikeasti tarvitsen. Vaimo inhoaa ruoanlaittoa, joten minä hoidan meillä ruokapuolen. On myös tiputtanut kauppakassit keittiön lattialle ja ovat olleet siinä monta tuntia ennen kuin olen tullut töistä ja purkanut kassit. Osa ostoksista on menneet piloille siinä vaiheessa, joten olen joutunut käymään uudestaan kaupassa. Olen pyytänyt ettei kävisi kaupassa jos se on noin vaikeaa ja raskasta hänelle.

Ok, en siis olekaan kuin vaimosi. Mä olin aina todella pahoillani mun kilahduksista. En ole onneksi pitkään aikaan niitä saanut, olen tehnyt töitä sen asian kanssa jotta saadaan miehen kanssa liitto pidettyä kunnossa. Vaimosi ei vaikuta siltä että haluaisi pitää liittoa kunnossa, päinvastoin. Ehkä haluaisi erota muttei uskalla sitä sanoa joten käyttäytyy todella paskamaisesti jotta sä ottaisit eron ja olisit sitten se pahis muiden silmissä..

Ois aika tiukan keskustelun paikka teillä nyt. Sun ei tarvi sietää tuollaista.

Minä olen kanssasi samanlainen. Pitkä pinna, mutta kuppi meni totaalisen nurin ja miehen kädettömyys vaan lietsoo lisää. Mies kyllä alkoi riidellä takaisin, mutta ei se erouhkailu oikein auta tilanteessa sekään. Ollaan saatu rauhoitettua tilannetta. Hyvää keskustelua on käyty metodilla, ettei puhuta suoraan toiselle, koska se menee syyttelyksi, riidaksi ja minulta huudoksi vaan leikittiin, että puhutaan ystävälle ongelmasta. Siinä joutuu asettelemaan sanojaan ja kertomaan asiallisemmin tunteistaan.

Pelkäävä mies kirjoitti:

Kokemusta kirjoitti:

Avaa suusi riidan aikana ja riitele takaisin, tai jos et siihen pysty niin erotkaan. Itse avoimena ihmisenä en kestä kun toinen ei reagoi mihinkään mitään - ensimmäisenä mietin että eikö tunnu missään, eikö kiinnosta vai eikö se ymmärtänyt. Vituttaa riitatilanteessa niin paljon se,että olen meinannut vahingoittaa itseäsi. Sopikaa, että mikäli vaimo heittää vielä yhdenkin tavaran TAI mikäli sinä et saa seuraavan riidan aikana sanaakaan suusta - eroatte.

Olen yrittänyt keskustella rauhallisesti ja viimeksi yritin lepytellä halaamalla, mutta vaimo työnsi minut pois ja viskoi tavaralla. En pidä riitelystä ja haluaisin, että asiat keskustellaan rauhallisesti läpi myöhemmin, kunhan olen pohtinut asioita. Huudatko riidellessä?

Ei vihaista ihmistä lepytellä halaamalla, eikä ylipäätään lepytellä. Hän ei ole sinun emosi, ja ilmeisesti hän kokee, että et ota todesta hänen tunteitaan, ja hän on alkanut alleviivata niitä ja halveksia sinua heikkona, koska väistelet. Et ilmeisesti myöskään osaa jälkihoitaa tilanteita ja vaatia aikalisää, vaan jätät toisen tyhjän päälle vetäytyessäsi? En usko kenenkään joutuvan tuohon kurimukseen, jos osaa alun perin sanoa palaavansa asiaan, ja tekee sen myös. Silloin toimisit aikuisen tavoin. Nyt olet luultavasti paheksunut vaimon riitelyntapaa ja pitänyt omaa tapaasi niin paljon hienostuneempana, että olet samaan aikaan tullut viestineeksi hänelle, että olet häntä ylempänä, mutta kuitenkin olet vaatinut häntä hoitamaan tilanteen. Eli ristiriitaista viestintää sinun puoleltasi.

Ruokakassihomma on jo niin epätoivoista mielenosoitusta häneltä, että taidatte olla hädänalaisessa mielentilassa molemmat. Sinulla kuitenkin on ongelmia kokea kaikkia tunteita ja olet siis pelännyt riitelynpelossasi itse asiassa myös sitä vaimoa koko ajan, kun teille ei alunperin ole rakentunut luottamusta siihen, että konfliktissa voidaan ilmaista tunteita ja tarpeita ja tulla kuulluksi.

Ennen kun kerroit ruokakasseista, ajattelin että olet dramatisoinut asiaa ja jostain muista kaunoista lähtien pohdit eroa. Nyt kuitenkin tilanne vaikuttaa niin tulenaralta, että jos et reagoi tähänkään avoimeen aggressioon noteeramalla sen ja puhuttelemalla toista siitä, miten kovaa hänen kiukkunsa onkaan ja kysymällä, miksi hän halveksii ja inhoaa sinua niin paljon, niin vaimo tulee lisäämään kierroksia ja voi todella tulla päälle. Hän ei koe olevansa turvassa suhteessa, niin paradoksaaliselta kuin se kuulostaakin. Ja eihän hän tavallaan olekaan, jos sinusta ei saa otetta tunnetasolla. Ihminen on siitä omituinen, että maksaa potut pottuina. Koska häntä pelottaa, hän laittaa sen kiertoon.

Sinun on lopetettava väistely ja puhuttava asia auki niin pitkälle, että toinen nöyrtyy ja pehmenee, ja jos se ei ole mahdollista niin sitten otatte aikalisän. Jompikumpi ulos kämpästä ennen kuin tilanne räjähtää korjaamattomaksi. Pariterapiaan, nopeasti. Onko lapsia?

Ette ole välttämättä toisillenne väärät ihmiset, mutta teidän pitää molempien opetella sietämään turvattomuudentunteita ja pyytämään ja saamaan toisiltanne turvaa, kierros kierrokselta enemmän. Jotta voidaan rakentaa luottamusta, ja rauhoittua riitelemään sellaisella tavalla, joka ei enää pelota kumpaakaan. Sinulla saattaa olla siihen vielä enemän työtä tehtävänä kuin vaimolla, joka kuitenkin lähtökohtaisesti on sinut tunteittensa kanssa. Vähän liiankin kanssa.

Heitä väkivaltainen muija pihalle ja ota rauhallisempi akka.