Ero miehen lapsen/lasten takia
Olemme olleet useita vuosia yhdessä miehen kanssa ja meillä molemmilla on lapsia/lapsi aiemmasta liitosta. Olemme suunnitelleet yhteenmuuttoa jo pitkään, mutta nyt olen varma etten halua muuttaa yhteen. Itse asiassa alan olla koko ajan varmempia ja varmempi, että haluan erota miehen kanssa. En vain enää kestä miehen lasta. onko tämä ollut jollain muulla eron syynä? Miehen lapsella on vapaa kasvatus ja minä en vain kestä sitä, että lapsella ei ole rajoja, saa kaiken mitä haluaa, ei nukkumaanmenoaikoja jne. Lapsi saa myös jatkuvasti sokerisia ja rasvaisia herkkuja ja on kovasti ylipainoinen. Minun lapseni ovat hoikkia, liikumme ja urheilemme paljon ja syömme terveellisesti. Samoin olen kasvattanut lapseni omatoimisiksi ja yrittänyt saada heidät oppimaan, että asioiden eteen on tehtävä töitä. Miehen lapsi saa kaiken mitä haluaa sormia napsauttamalla, on sen vuoksi jo nyt kovin ylimielinen (kertoo aina kovaan ääneen, että hän saa isältään kaiken mitä haluaa jne., hänen vaatteensa ja tavaransa ovat parempia ja hienompia kuin muiden), ei osaa jakaa mitään, ei osaa tehdä itse mitään (isänsä nostelee, antaa ja tekee kaiken kouluun menevän lapsen puolesta, jotta tällä olisi helppo elämää. En vaan kestä enää. Sovimme muutoin mieheni mielestäni hyvin yhteen, mutta alan olla varma, että tätä en enää kestä enkä todellakaan ainakaan muuta heidän kanssaan uusperheeksi.
Kommentit (32)
Ne uusperheen ongelmat tulevat pääsääntöisesti siitä, että (yleensä) nainen alkaa innokkaasti kasvattamaan lasta ja arvostelee miestä lepsusta/huonosta kasvatuksesta.
Naisen omat lapset (naisen mielestä) ovat vallan hyvin kasvatettuja, syövät terveellisesti ja ulkoilevat/liikkuvat.
Siinä on myös mustasukkaisuutta taustalla naisen osalta ja yrityksestä tehdää kiilaa miehen ja lapsen väliin.
Antakaa miehen ja lapsen rauhassa viettää aikaa kahdestaan.
Terveisin, äitipuoli, joka kirjoitteli aiemmin
Ap:lla on 3 vaihtoehtoa: joko hyväksyy tilanteen, lähtee kävelemään suhteesta tai tapaa miestä viikoilla jolloin miehen lapsi on omalla äidillään. Älä ihmeessä muuta yhteen, tuossa tilanteessa teille tulee paljon ongelmia/riitoja.
Ap jättää kommentoimatta kaikki peittojenkuskauskommentit. On taas se sama valittaja joka pohtii vuodesta toiseen suhdettaan ökyrikkaaseen, jäykkään mieheen jonka mielestä menot pitäisi jakaa tasan vaikka tuloissa hirveä ero ja elää miehen edellyttämän elintason mukaan, kuskaa lapsiaan viikonlopuiksi miehen luo vaikka siellä heille ei järjestetty edes perusasioita, ovat ihan arvottomia siellä, ei siedä miehen lasta joka saa kaiken kun omat ei saa - ja silti, jostain kumman syystä roikkuu vaan suhteessa, hakee ratkaisua pohtimalla asiaa täällä netissä milloin tuloeropuolelta, milloin asuinpaikkaogelmana ja nyt tuolta lapsen hyväksymisnäkökulmasta. Ratkaisu: mene terapiaan.
Eihän sinun lapsen takia tarvitse erota, vaan miehen.
Ei ole lapsen syy, että hänestä on tullut tuollainen. Se on hänen vanhempiensa syy. Jos et voi hyväksyä miehen kasvatustapaa, et tietenkään voi perustaa hänen kanssaan perhettä.
Ero tai tapailun/seurustelun jatkamista erillään asuen. Nämä ovat vaihtoehdot.
Unohda, tuhoontuomittu ajatus.
Eikä vain miehen puolelta, vaan myös sun. Jos et pysty näkemään miehesi rakkaassa lapsessa MITÄÄN hyvää, se tulee lyömään ennemmin tai myöhemmin ison kiilan väliinne. Suorastaan ihmettelen miten edes voit ajatella yhteenmuuttoa tuollaisessa tilanteessa? Haluaisitko sinä että sun ex-mies löisi hynttyyt yhteen sellaisen naisen kanssa, joka inhoaa teidän lapsia syystä x ja y ?
Mä oon treffannu miestä kohta kolme vuotta jolla on teini ikänen tyttö. Alkuun olin sielä enemmänkin mutta koin oloni suhteessa kolmanneks pyöräks. Laps asuu isällään ja on sielä aina. Saa kaiken 400€ laukuista 200€ kenkiin tekemättä mitään. Vinkuu kun 6 vuotias, aina naama väärinpäin ja muutenkin täysin avuton. Tiputtelee mun takkia ja huivia naulakosta, potkii kenkiä, tömistelee mennessään yläkertaan jos satun isukkia halaamaan. Isä vaan sanoo että sille mieltään osottaa eikä ikinä sano että noin ri käyttäydytä. Jos mä lapsen takin naulakosta tiputtaisin, tulis siitä poru ja mun käskettäis painua vttuun! Mä oon aina syypää kaikkeen, lapsessa ei mitään vikaa. Nyt oon nähny isää kerran viikossa jo kohta liki vuoden... mä inhoon sitä lasta. Vielä kun pääsisin irti koko suhteesta niin olis mahtavaa 😂
Vierailija kirjoitti:
No, sitten eroat. Ei se täällä valittamalla muuksi muutu. Jos/kun aikuinen ihminen ei kykene näkemään kuin kielteisiä asioita lapsessa, on tämän aikuisen ihmisen ymmärrettävä lähteä lapsen läheispiiristä.
Aha! Sun mielestä siis ihan ok kasvatustapa miehellä ja hyvää käytöstä lapselta? No, eihän siinä sitten mitään. Minä kyllä ymmärrän hyvin ap:ta. Missään nimessä en muuttaisi yhteen ja sotkisi omien lasteni elämää. Tietysti heistä tuntuisi normaalit säännöt vääryydeltä jos yksi saa elää kuin pellossa ja käyttäytyä miten haluaa. Mieluummin pelkkää tapailua ilman lapsia silloin kun mahdollista tai sitten ero.
Älä missään nimessä muuta yhteen jos kuvailemasi pitää paikkansa! Lapsella on jo nyt isoja, ainakin osin vääränlaisesta kasvatuksesta johtuvia ongelmia. Jos on syksyllä kouluun menossa (ymmärsinkö oikein?) niin varmasti sieltä käsin tullaan asioihin puuttumaan. Ei onnistu noilla eväillä sopeutuminen koulumaailmaan ja jos sosiaaliset taidotkin ovat tuota luokkaa päätyy joko kiusatuksi tai kiusaajaksi, luultavasti molempia. Tiedän että nyt tulee alapeukkuja koska näitä vapaan kasvatuksen kannattajia riittää mutta suosittelen todella ettet sotke omaa perhettäsi noihin kuvioihin. Hoidan työkseni vastaavissa ongelmissa olevia lapsia ja kokemuksesta voin kertoa että ongelmat eivät hetkessä katoa vaikka pääsisi ammatti-avun piiriin, varsinkaan jos vanhemmat lakaisevat ongelmat maton alle eivätkä sitoudu yhteistyöhön.
Vierailija kirjoitti:
Ne uusperheen ongelmat tulevat pääsääntöisesti siitä, että (yleensä) nainen alkaa innokkaasti kasvattamaan lasta ja arvostelee miestä lepsusta/huonosta kasvatuksesta.
Naisen omat lapset (naisen mielestä) ovat vallan hyvin kasvatettuja, syövät terveellisesti ja ulkoilevat/liikkuvat.
Siinä on myös mustasukkaisuutta taustalla naisen osalta ja yrityksestä tehdää kiilaa miehen ja lapsen väliin.
Antakaa miehen ja lapsen rauhassa viettää aikaa kahdestaan.
Terveisin, äitipuoli, joka kirjoitteli aiemmin
Näin on.
Lisään vielä toisen uusperheiden ongelman: äitipuoli alkaa ottamaan vastuuta miehen lapsista, ja mies antaa vastuunsa pois. Sitten tulee "sä et meitä määräile". Jos mies hoitaisi omat lapsensa, säästyttäisiin monelta ongelmalta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne uusperheen ongelmat tulevat pääsääntöisesti siitä, että (yleensä) nainen alkaa innokkaasti kasvattamaan lasta ja arvostelee miestä lepsusta/huonosta kasvatuksesta.
Naisen omat lapset (naisen mielestä) ovat vallan hyvin kasvatettuja, syövät terveellisesti ja ulkoilevat/liikkuvat.
Siinä on myös mustasukkaisuutta taustalla naisen osalta ja yrityksestä tehdää kiilaa miehen ja lapsen väliin.
Antakaa miehen ja lapsen rauhassa viettää aikaa kahdestaan.
Terveisin, äitipuoli, joka kirjoitteli aiemmin
Näin on.
Lisään vielä toisen uusperheiden ongelman: äitipuoli alkaa ottamaan vastuuta miehen lapsista, ja mies antaa vastuunsa pois. Sitten tulee "sä et meitä määräile". Jos mies hoitaisi omat lapsensa, säästyttäisiin monelta ongelmalta.
Ap
Siis en ollut ap, vaikka näin laitoinkin...
AP, oletko myös kirjoittanut tämän?
http://www.vauva.fi/keskustelu/2751902/miten-paljon-miehen-lapselta-tul…