Miksi jotkut ihmiset eivät koskaan kutsu ketään kylään?
Olen väsynyt vapaamatkustajiin kyläilykulttuurissa.
Vuoroin vieraissa: jokainen kutsuu välillä tuttavan kotiinsa tunniksi juttelemaan tai pelaamaan, ja tarjoaa pari kuppia kahvia. Siis jokainen normaali ihminen.
Olen välillä törmännyt merkillisiin hyypiöihin, jotka käyvät tosi mielellään kylässä, mutta menevät vaikeaksi, kun on puhe heidän omasta kodistaan.
Esim. lapsuusystävä tuli facessa vastaan, kutsuin meille kaffelle ja oli rattoisaa.
Seuraavalla viikolla hän soitteli ja kyseli, koska voitaisiin taas nähdä: -Koska mä voin tulla teille kahville?
Vastasin: -Eiku mennään välillä teille kahville. Hän meni hämilleen, puhisi ja änkytti ja lopulta ehdotti, että menisimme "termarikahville" lähipuistoon. Tammikuussa!
Hän asuu lapsen ja kissan kanssa, kuten minäkin + minulla on mies välillä kotona. Molemmilla pätkätöitä ja käytetyt huonekalut, ei mitään kotiteattereita olkkarissa eikä posliinivitriiniä keittiössä. Miksei hänen luokseen voi mennä kylään?
Toinen esim. on naapurini, jonka kutsuin viime syksynä kahville keskusteltuamme ensi kertaa pidempään. Juttu luisti pari tuntia ja pidin hänestä koko ajan enemmän.
Parin päivän päästä hän tuli kotiovelleni ja pyysi päästä meille kaffelle ja juttelemaan. Meillä oli taas mukavaa & minulla on aina vierasvaraa pakastimessa.
Naapuri tokaisi vierailun aikana: -Mä en voi kyllä ikinä kutsuu sua meille, kun sun luona on niin siistiä... Täällä on kaikki laitettu.
Kysyin että Mitä!? Hän vain kiemurteli, eikä vastannut, ja jatkossa kun hän kävi ovellani, sanoin että minä tulen teille kahville. Tämä ei käynyt, joten kyläily loppui kokonaan.
Minulla on myös ystäviä, joiden kanssa vierailemme vastavuoroisesti, se toimii hyvin kun molemmat näkevät saman vaivan. Ei mitään kämpänkiillotusta ennen vieraita, mutta ystävällinen vastaanotto ja kahvitarjoilu. Ikävä kyllä nämä ystäväni asuvat turhan kaukana. Kyläilemme vain n.10 kertaa vuodessa.
Mikä ihme sellaisia ihmisiä vaivaa, jotka linnoittautuvat kotiinsa eivätkä päästä vieraita sisään, mutta itse kyllä kyläilevät mieluusti muiden luona?
Ovatko he hamstraajia joka ikinen?
Asuvat kaatopaikalla? Vai mikä on...
Kommentit (402)
Vierailija kirjoitti:
Yllätysvieraat ovat kaikista pahimpia! Ilmestyvät vaan ovelle, itse olen juuri herännyt pitkän työviikon jälkeen ollessani vapaalla. Tai siis herään juurikin siihen, kun oveeni koputetaan yllättäen. Eli en ole etukäteen sopinut mitään tapaamista kenenkään kanssa, prkl!!
Onneksi olen suorapuheinen ja olen kieltäytynyt ottamasta vastaan näitä ylläreitä. Joskus toivon, että KUKAAN ei tietäisi, missä asun...... Voi v*ttu! Kun jotkut haluaisivat vaan olla rauhassa edes joskus!!!!!!!!!
Eihän sitä ovea ole pakko avata :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mää en jotenkin osaa kutsua kavereita erikseen kylään. Kyllä meille siis saa tulla, tuntuu vain hassulta erikseen pyytää. Kai ne ite osaa halutessaan tulla?
En minä mene pyytämättä kuin vanhemmilleni, ja silloinkin tietysti kysyn etukäteen, että käykö. Muille menen vain kutsuttuna.
Ihan totta? Minä saatan soittaa tai laittaa viestiä, että onko kotona ja voiko tulla käymään. Jos ei voi sillä hetkellä niin ok, voin mennä joskus toiste. Olen kuvitellut että muutkin tekevät näin. Minäkö siis olen täällä parjattu kylään itse itsensä kutsuja :D Mutta tää keskustelu on taas opettanut uutta, enpä ole edes osannut kuvitella, että noinkin voi ajatella (ettei mene kylään kuin vain kutsuttuna). Hyvä että tulee uusia näkökulmia omaan olemiseen ja elämiseen. Pitääpä laittaa kavereille viestiä että meille voi myös "itse kutsua itsensä" kylään niin eivät ihmettele kun en kutsu erikseen.
Tää olis ihan kamalaa! Valehtelisin varmaan etten ole kotona. Mutta jos tää on teillä normaali tapa, niin ei varmaan mitään pahaa. Eli että sullekin tulee näitä yllätysvieraita ja se on susta kiva.
Mulle toi tietäis paniikkikauppareissua, ei ole koskaan mitään tarjottavaa eikä edes maitoa ja sokeria kahviin, tai teetä puhumattakaan esim. mehusta tms.
Opiskelupaikkakunnalla yksi kaveri harrasti tätä, että soitti vaan yhtäkkiä että olen tässä 5 min päässä, ootko kotona, tuun käymään. Lankapuhelimeen oli paha valehdella että joo en oo kotona. Ja sitten piti keittää tsufee ja ihmeteltiin ääneen että whaat???? Eikö sulla oo maitoa???
Olet kyllä kamala ihminen!
Apua, ihanko oikeasti tuo on niin kamalaa? :O En ole kyllä yhtään osannut ajatella sitä noin. Joo kyllä mullekin jotkut kaverit soittaa että on täälläpäin ja voisivat tulla käymään jos olen kotona. Mikä on ihan ok jos olen kotona ja jaksan seurustella. En todella tiedä miten muuten toimia tilanteessa. Turhaan kai sitä kotonakaan odottelee kyläkutsua, jos on halua nähdä kavereita. Vai minunko siis siinä tilanteessa täytyisi kutsua kaveri kylään? Minä ajattelen että se on sille toiselle vaivattomampaa, jos minä mene heille. Minusta ainakin tuntuu helpommalta, jos kaveri tulee meille kylään. Ei tarvitse kuin kahvit keittää ja jotakin hakea kaupasta tai hyvällä tuurilla ottaa pakkasesta sulamaan. Ei tarvitse sen kummemmin pukeutua tai lähteä mihinkään. Olen oikeasti luullut olevani kohtelias, että tulen itse paikalle ja säästän toisen matkustamisen vaivannäöstä. Ja tarjottavaksi käy ihan vaan kahvi, jos muuta ei ole. Eikä välttämättä tarvitse edes sitä keittää! Voi voi, olenkohan kovastikin aiheuttanut harmaita hiuksia ystävilleni... :)
Meille saa yleensä aina tulla kylään rakkaat läheiset! Lyhyelläkin varoitusajalla. Saa kutsua itse itsensä. Jos meille ei jostain syystä sovi esim. kiireiden tai sairauden takia, sanon suoraan ja ehdotan toista ajankohtaa.
Sisustuksemme ei ole täydellinen ja jos kyseessä on spontaani vierailu, vierasvaraa voi olla heikosti ja siisteyskin vähän niin ja näin. Nuo asiat eivät kuitenkaan ole tärkeitä, koska ystäviä tai sukulaisiahan tässä ollaan, ei kylässä käydä hienon sisustuksen tai herkkujen vuoksi,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mää en jotenkin osaa kutsua kavereita erikseen kylään. Kyllä meille siis saa tulla, tuntuu vain hassulta erikseen pyytää. Kai ne ite osaa halutessaan tulla?
En minä mene pyytämättä kuin vanhemmilleni, ja silloinkin tietysti kysyn etukäteen, että käykö. Muille menen vain kutsuttuna.
Ihan totta? Minä saatan soittaa tai laittaa viestiä, että onko kotona ja voiko tulla käymään. Jos ei voi sillä hetkellä niin ok, voin mennä joskus toiste. Olen kuvitellut että muutkin tekevät näin. Minäkö siis olen täällä parjattu kylään itse itsensä kutsuja :D Mutta tää keskustelu on taas opettanut uutta, enpä ole edes osannut kuvitella, että noinkin voi ajatella (ettei mene kylään kuin vain kutsuttuna). Hyvä että tulee uusia näkökulmia omaan olemiseen ja elämiseen. Pitääpä laittaa kavereille viestiä että meille voi myös "itse kutsua itsensä" kylään niin eivät ihmettele kun en kutsu erikseen.
Tää olis ihan kamalaa! Valehtelisin varmaan etten ole kotona. Mutta jos tää on teillä normaali tapa, niin ei varmaan mitään pahaa. Eli että sullekin tulee näitä yllätysvieraita ja se on susta kiva.
Mulle toi tietäis paniikkikauppareissua, ei ole koskaan mitään tarjottavaa eikä edes maitoa ja sokeria kahviin, tai teetä puhumattakaan esim. mehusta tms.
Opiskelupaikkakunnalla yksi kaveri harrasti tätä, että soitti vaan yhtäkkiä että olen tässä 5 min päässä, ootko kotona, tuun käymään. Lankapuhelimeen oli paha valehdella että joo en oo kotona. Ja sitten piti keittää tsufee ja ihmeteltiin ääneen että whaat???? Eikö sulla oo maitoa???
Olet kyllä kamala ihminen!
Apua, ihanko oikeasti tuo on niin kamalaa? :O En ole kyllä yhtään osannut ajatella sitä noin. Joo kyllä mullekin jotkut kaverit soittaa että on täälläpäin ja voisivat tulla käymään jos olen kotona. Mikä on ihan ok jos olen kotona ja jaksan seurustella. En todella tiedä miten muuten toimia tilanteessa. Turhaan kai sitä kotonakaan odottelee kyläkutsua, jos on halua nähdä kavereita. Vai minunko siis siinä tilanteessa täytyisi kutsua kaveri kylään? Minä ajattelen että se on sille toiselle vaivattomampaa, jos minä mene heille. Minusta ainakin tuntuu helpommalta, jos kaveri tulee meille kylään. Ei tarvitse kuin kahvit keittää ja jotakin hakea kaupasta tai hyvällä tuurilla ottaa pakkasesta sulamaan. Ei tarvitse sen kummemmin pukeutua tai lähteä mihinkään. Olen oikeasti luullut olevani kohtelias, että tulen itse paikalle ja säästän toisen matkustamisen vaivannäöstä. Ja tarjottavaksi käy ihan vaan kahvi, jos muuta ei ole. Eikä välttämättä tarvitse edes sitä keittää! Voi voi, olenkohan kovastikin aiheuttanut harmaita hiuksia ystävilleni... :)
No ainakin kuulut juuri siihen ryhmään, josta ketjussa puhutaan. Kutsut itse itsesi muille kylään, mutta et kutsu heitä omaan kotiisi. Kuten ketjusta olet jo varmaan huomannut, myös sinun pitäisi ymmärtää välillä kutsua ystäviäsi sinun kotiisi.
Myös minulla on yksi kaveri, joka on käynyt meillä viitisen kertaa peräjälkeen. Olisin halunnut mennä hänen luonaan käymään, mutta eipä vaan kutsua ole kuulunut. Eihän sitä väkisellä voi toisen taloon ängetä, jos toinen ei ole valmis vastaanottamaan.
Mä en jaksa siivota. Siksi en kutsu.
Kyllä meillä koko ajan perussiistiä on mutta vierailua varten pitäisi siivota vähän enemmän ja sisustaa koti viihtyisäksi ja katseenkestäväksi ja se ei huvita mua. En ole yhtään sisustusihminen.
En tykkää ajatuksesta että Maija sitten kertoo pitkin kyliä, että Tiinalla ei ollut yhtään sävysävyyn sisustettu koti. Että siellä ei ollut yhtään valokuvia, koriste-esineitä, kukkia, tauluja tai muutakaan sellaista tilpehööriä missään. Ja tarjoilukin oli kaupan valmispullaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mää en jotenkin osaa kutsua kavereita erikseen kylään. Kyllä meille siis saa tulla, tuntuu vain hassulta erikseen pyytää. Kai ne ite osaa halutessaan tulla?
En minä mene pyytämättä kuin vanhemmilleni, ja silloinkin tietysti kysyn etukäteen, että käykö. Muille menen vain kutsuttuna.
Ihan totta? Minä saatan soittaa tai laittaa viestiä, että onko kotona ja voiko tulla käymään. Jos ei voi sillä hetkellä niin ok, voin mennä joskus toiste. Olen kuvitellut että muutkin tekevät näin. Minäkö siis olen täällä parjattu kylään itse itsensä kutsuja :D Mutta tää keskustelu on taas opettanut uutta, enpä ole edes osannut kuvitella, että noinkin voi ajatella (ettei mene kylään kuin vain kutsuttuna). Hyvä että tulee uusia näkökulmia omaan olemiseen ja elämiseen. Pitääpä laittaa kavereille viestiä että meille voi myös "itse kutsua itsensä" kylään niin eivät ihmettele kun en kutsu erikseen.
Tää olis ihan kamalaa! Valehtelisin varmaan etten ole kotona. Mutta jos tää on teillä normaali tapa, niin ei varmaan mitään pahaa. Eli että sullekin tulee näitä yllätysvieraita ja se on susta kiva.
Mulle toi tietäis paniikkikauppareissua, ei ole koskaan mitään tarjottavaa eikä edes maitoa ja sokeria kahviin, tai teetä puhumattakaan esim. mehusta tms.
Opiskelupaikkakunnalla yksi kaveri harrasti tätä, että soitti vaan yhtäkkiä että olen tässä 5 min päässä, ootko kotona, tuun käymään. Lankapuhelimeen oli paha valehdella että joo en oo kotona. Ja sitten piti keittää tsufee ja ihmeteltiin ääneen että whaat???? Eikö sulla oo maitoa???
Olet kyllä kamala ihminen!
Apua, ihanko oikeasti tuo on niin kamalaa? :O En ole kyllä yhtään osannut ajatella sitä noin. Joo kyllä mullekin jotkut kaverit soittaa että on täälläpäin ja voisivat tulla käymään jos olen kotona. Mikä on ihan ok jos olen kotona ja jaksan seurustella. En todella tiedä miten muuten toimia tilanteessa. Turhaan kai sitä kotonakaan odottelee kyläkutsua, jos on halua nähdä kavereita. Vai minunko siis siinä tilanteessa täytyisi kutsua kaveri kylään? Minä ajattelen että se on sille toiselle vaivattomampaa, jos minä mene heille. Minusta ainakin tuntuu helpommalta, jos kaveri tulee meille kylään. Ei tarvitse kuin kahvit keittää ja jotakin hakea kaupasta tai hyvällä tuurilla ottaa pakkasesta sulamaan. Ei tarvitse sen kummemmin pukeutua tai lähteä mihinkään. Olen oikeasti luullut olevani kohtelias, että tulen itse paikalle ja säästän toisen matkustamisen vaivannäöstä. Ja tarjottavaksi käy ihan vaan kahvi, jos muuta ei ole. Eikä välttämättä tarvitse edes sitä keittää! Voi voi, olenkohan kovastikin aiheuttanut harmaita hiuksia ystävilleni... :)
No jos tää on sun kaveriporukalle normaalia, niin sehän on ok. Jos sulle on ok, että esim. sunnuntaiaamuna joku vaan soittaa ovikelloa klo 11 ja tulee kylään, niin mikäs siinä.
Itselleni tuollainen olisi todella inhottava tilanne. Että joku soittaisi olevansa tyyliin alaovella, voiko tulla moikkaamaan.
Ei kyllä kukaan tuntemani tee näin. Enkä ikinä ole itse tehnyt noin.
Eli joo, mahdollisesti osa kavereistasi pitää sinua outona ja kyläilytyylisi on aiheuttanut harmaita hiuksia "vaan jotain lähikaupasta hakemalla tai pakastimesta sulattamalla". Mutta jos kaikki olette samanlaisia, niin sittenhän se on ok. Tutkaile itseäsi? Kutsuuko kaverit sun luokse itsensä kylään parin minuutin varoitusajalla? Jos kutsuvat, niin hyvä. Jos eivät, niin ehkä olet todella outo?
Itseä ei hirveästi haluttaisi kutsua kylään ihmisiä, jotka viihtyvät vierailulla yli 3 tuntia pitempään. Yö vieraat ovat raskaita jos ruukaavat valvoa yömyöhään eivätkä ymmärrä/ välitä pistää ihmistenilmoissa nukkumaan. Jos pyydän heitä tekemään jotakin, mikä tuntuu vastenmieliseltä eivät lotkauta korviaan tai tekevät sen etanan vauhtia. Mukavaa jos on töitä ja rytmi menee ihan sekaisin tällaisten asioiden vuoksi.
Siks kun en haluu. Muuta kysyttävää?
Vierailija kirjoitti:
Mä en jaksa siivota. Siksi en kutsu.
Kyllä meillä koko ajan perussiistiä on mutta vierailua varten pitäisi siivota vähän enemmän ja sisustaa koti viihtyisäksi ja katseenkestäväksi ja se ei huvita mua. En ole yhtään sisustusihminen.
En tykkää ajatuksesta että Maija sitten kertoo pitkin kyliä, että Tiinalla ei ollut yhtään sävysävyyn sisustettu koti. Että siellä ei ollut yhtään valokuvia, koriste-esineitä, kukkia, tauluja tai muutakaan sellaista tilpehööriä missään. Ja tarjoilukin oli kaupan valmispullaa.
En mä ainakaan kerro? Enkä ikinä solmisi ystävyyttä tuollaisen kyttääjän ja juoruilijan kuin Maija kanssa. Kyllähän aikuinen tajuaa, että kaikkia ei kiinnosta sisustus ja leipominen. Kaverillani on aika sotkuinen koti, mutta hänellä on ura ja hän treenaa joka päivä salilla. Ne on arvostettavia juttuja. Joten tietenkään hän ei jaksa puunata nurkkia eikä pulla kuuluu hänen ruokavalioon.
Me emme yleensä suunnittele vapaa-aikaa kovin pitkälle eteenpäin ja siksi emme usein kutsu vieraita. Toisaalta, jos joku kutsuu niin saatamme mennäkkin, jos meillä ei ole muuta. Sinänsä minua ei haittaa yllätysvieraat, jos antavat edes pienem varotuksen tulostaan. Meillä on 3 lasta ja usein tarvitaan ainakin 15min tavaroiden paikalleen laittoon. Leluja raahattu joka puolelle, taapero tyhjentänyt jälleen kerran kaapit ja testannut kaikkien kenkiä, koululainen jättänyt ulkovaattensa sikinsokin ja askarrellut huoneessaan, taapero "askarrellut" apuna, pyykit kuivumassa jossain näkyvillä ja minä puolipukeissa imettämässä vauvaa... Vaikka meillä paljon siivotaankin niin yleensä aina on tarvetta pikasiivoukselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en jaksa siivota. Siksi en kutsu.
Kyllä meillä koko ajan perussiistiä on mutta vierailua varten pitäisi siivota vähän enemmän ja sisustaa koti viihtyisäksi ja katseenkestäväksi ja se ei huvita mua. En ole yhtään sisustusihminen.
En tykkää ajatuksesta että Maija sitten kertoo pitkin kyliä, että Tiinalla ei ollut yhtään sävysävyyn sisustettu koti. Että siellä ei ollut yhtään valokuvia, koriste-esineitä, kukkia, tauluja tai muutakaan sellaista tilpehööriä missään. Ja tarjoilukin oli kaupan valmispullaa.
En mä ainakaan kerro? Enkä ikinä solmisi ystävyyttä tuollaisen kyttääjän ja juoruilijan kuin Maija kanssa. Kyllähän aikuinen tajuaa, että kaikkia ei kiinnosta sisustus ja leipominen. Kaverillani on aika sotkuinen koti, mutta hänellä on ura ja hän treenaa joka päivä salilla. Ne on arvostettavia juttuja. Joten tietenkään hän ei jaksa puunata nurkkia eikä pulla kuuluu hänen ruokavalioon.
Jos taas tuttavasi olisi työtön ja masentunut? Ne kun ei ole sulle arvostettavia juttuja, niin niistä sä voit sitten juoruilla kylillä ihan ok? Että olipas siellä pölyä, Tiina on kuitenkin työtön, että kyllä sillä nyt pitäis aikaa riitää siivoamiseen. Ja pelkkää pullaa tarjosi, taitaa kuulua hänen ruokavalioonsa ihan pelkästään!Eri asia jos olis ura eikä tykkäis pullasta!
Yhdellä kaverillani on mies, joka ei tykkää vieraista kodissaan. Ihan hyvä aviopuoliso ja kunnollinen perheenisä, mutta jostain syystä ei pidä siitä, että heillä kyläillään. Ei suoranaisesti kiellä ystävääni kutsumasta ketään kotiinsa, mutta tekee pienin elein ja lausahduksin tiettäväksi myös vieraalle, että tämä ei oikein ole tervetullut. Kyläilyn jälkeen pitää useamman päivän mykkäkoulua ja ymmärrän ystävääni, että hän haluaa mieluummin arkensa toimivan kuin kutsuu ystäviä kotiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en jaksa siivota. Siksi en kutsu.
Kyllä meillä koko ajan perussiistiä on mutta vierailua varten pitäisi siivota vähän enemmän ja sisustaa koti viihtyisäksi ja katseenkestäväksi ja se ei huvita mua. En ole yhtään sisustusihminen.
En tykkää ajatuksesta että Maija sitten kertoo pitkin kyliä, että Tiinalla ei ollut yhtään sävysävyyn sisustettu koti. Että siellä ei ollut yhtään valokuvia, koriste-esineitä, kukkia, tauluja tai muutakaan sellaista tilpehööriä missään. Ja tarjoilukin oli kaupan valmispullaa.
En mä ainakaan kerro? Enkä ikinä solmisi ystävyyttä tuollaisen kyttääjän ja juoruilijan kuin Maija kanssa. Kyllähän aikuinen tajuaa, että kaikkia ei kiinnosta sisustus ja leipominen. Kaverillani on aika sotkuinen koti, mutta hänellä on ura ja hän treenaa joka päivä salilla. Ne on arvostettavia juttuja. Joten tietenkään hän ei jaksa puunata nurkkia eikä pulla kuuluu hänen ruokavalioon.
Jos taas tuttavasi olisi työtön ja masentunut? Ne kun ei ole sulle arvostettavia juttuja, niin niistä sä voit sitten juoruilla kylillä ihan ok? Että olipas siellä pölyä, Tiina on kuitenkin työtön, että kyllä sillä nyt pitäis aikaa riitää siivoamiseen. Ja pelkkää pullaa tarjosi, taitaa kuulua hänen ruokavalioonsa ihan pelkästään!Eri asia jos olis ura eikä tykkäis pullasta!
En juoruile ystävieni asioista, en ole missään sanonut että on ok päivitellä kenenkään työttömyyttä tai masennusta.
Olen itse joskus ollut työtön ja sitä ennen masentunut. Nyt en ole kumpaakaan, siitä kiitos ihanille ystävilleni, jotka mm. tulivat kylään ja piristivät.
Entä onko sinulla kaikki hyvin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en jaksa siivota. Siksi en kutsu.
Kyllä meillä koko ajan perussiistiä on mutta vierailua varten pitäisi siivota vähän enemmän ja sisustaa koti viihtyisäksi ja katseenkestäväksi ja se ei huvita mua. En ole yhtään sisustusihminen.
En tykkää ajatuksesta että Maija sitten kertoo pitkin kyliä, että Tiinalla ei ollut yhtään sävysävyyn sisustettu koti. Että siellä ei ollut yhtään valokuvia, koriste-esineitä, kukkia, tauluja tai muutakaan sellaista tilpehööriä missään. Ja tarjoilukin oli kaupan valmispullaa.
En mä ainakaan kerro? Enkä ikinä solmisi ystävyyttä tuollaisen kyttääjän ja juoruilijan kuin Maija kanssa. Kyllähän aikuinen tajuaa, että kaikkia ei kiinnosta sisustus ja leipominen. Kaverillani on aika sotkuinen koti, mutta hänellä on ura ja hän treenaa joka päivä salilla. Ne on arvostettavia juttuja. Joten tietenkään hän ei jaksa puunata nurkkia eikä pulla kuuluu hänen ruokavalioon.
Kaikki ihmiset puhuu. Ja ajattelee ja ihmettelee. Jos ei muualla niin täällä tai miehelleen ainakin.
Vierailija kirjoitti:
Itse en osaa olla oma itseni jos kotonani on vieraita. Menen jotenkin lukkoon ja olen jatkuvasti miettimässä, että onko heillä kaikki hyvin ja viihtyvätkö ja pitäisikö nyt tehdä jotain. Vaikka olisivatkin parhaita ystäviäni. Ystävillä käydessäni olen rento ja monet tuttuni haluavat, että heidän ei tarvitse liikkua kotoaan mihinkään. Olen siis lapsesta asti tottunut, että menen ystävilleni kylään, koska pääasiassa he niin halusivat. Ja koska olen aika yksityisyyteen taipuvainen, on oma kotini todella yksityinen rauhottumisen paikka.
Mulla on tämä sama ja sen lisäksi jonkinlainen bakteerikammo. Lisäksi olen normaalien työpäivien jälkeen niin uupunut, että en vain jaksa stressata siivouksesta ja emännöinnistä. En myöskään halua kotiini vieraita siksi, että joudun siivoamaan huolellisesti myös jälkikäteen, jotta tuntisin oloni kodissani taas hyväksi. Haluaisin kyllä, että voisin ottaa tämän asian rennommin ja pystyisin olemaan "normaali" :(
Olen 35v enkä ole koskaan tiennyt että kyläilyä tulisi tehdä vuoron perään.
Olen kyläillyt ja meillä on kyläilty. Välillä on viety tuomisia ja välillä annettu lahjojakin.
Enemmän toivoisin mutkatonta kyläilyä, ilman pakotteita tai pelkoa siitä että nyt on jossain kiitollisuudenvelassa.
Vierailija kirjoitti:
Olen 35v enkä ole koskaan tiennyt että kyläilyä tulisi tehdä vuoron perään.
Olen kyläillyt ja meillä on kyläilty. Välillä on viety tuomisia ja välillä annettu lahjojakin.
Enemmän toivoisin mutkatonta kyläilyä, ilman pakotteita tai pelkoa siitä että nyt on jossain kiitollisuudenvelassa.
Sinun kohdallesi ei sitten ole sattunut ihmisiä, jotka eivät koskaan kutsu omaan kotiinsa. Kun olin sinkku, tämä oli aivan ok minullekin, kun tavattiin kodin ulkopuolella tai joskus myös jonkun kotona. Mutta nyt, kun ollaan kaikki perheellisiä, niin tuntuu, että joidenkin on vaikea kutsua ystäviä kotiinsa. Olen itse järjestänyt aina silloin tällöin tälle samalle ystävä porukalle juhlia, ts pikkujouluja, vappujuhlia, uuden vuoden juhlia. Lapset ovat aina mukana, joten mistään ryyppyjuhlista ei ole kyse. Kaikki tuntuvat tulevan mielellään ja se on mukavaa. Etukäteen joku saattaa jo kysellä, että onko pirskeitä tiedossa?
Yhden perheen luona olemme käyneet oman perheeni kanssa vastavierailulla , mutta muiden koteja emme ole edes nähneet. Lisähuomiona vielä, että olemme ainoa perhe, joka asuu kerrostalossa, muut asuvat omakoti- tai rivitaloissa.
Muuten kaikki osallistuvat ruokatalkoisiin, aina tulee runsaasti tarjottavaa, joten mistään vapaamatkustajista ei ole kyse.
Mitä harvemmin käy vieraita sen parempi.