Lue keskustelun säännöt.
Sosionomi (lastensuojelu), kätilö vai ensihoitaja?
18.01.2017 |
Olen 19-vuotias nuori nainen ja mietin mitä hakisin opiskelemaan nyt keväällä. Pohjalla on turha amistutkinto, jolla en halua työskennellä kun valmistun nyt keväällä (miten sitä noin 15-vuotiaana edes tietäisi mitä haluaa tehdä sitten "aikuisena"), joten alan vaihdos kyseessä.
Tällä hetkellä nuo kolme ovat suosikkijärjestyksessä.
Opsikeluihin vaikuttavia asioita:
- Olen surkea fysiikassa ja kemiassa, matematiikka ok (meneeko ensihoitajan opinnot tässä, pystynkö opiskelemaan kätilöön huonolla fykella?)
- Olen laitosnuori, vaikuttaako sosionomin opiskeluun?
Minulla on loppukuusta opon kanssa tapaaminen jatko-opinnoista ja siellä selvittelemme eri aloja, jonne voisin hakea, mutta haluaisin miettiä näitä jo etukäteen.
Minne minun kannattaisi hakea ja miksi? Työllisyys? Palkkaus? Ammattien hyvät ja huonot puolet? Jos täällä on joku sossu, kätilö tai ensihoitaja, niin saa kertoa oman mielipiteen alasta!
Kommentit (23)
Älä lähde tuolla taustalla noin nuorena sosionomiksi ainakaan, teet itsellesi karhun palveluksen. Ammatti tulee olemaan terapiaa itsellesi. Huono matematiikka ei estä ensihoitajaksi opiskelua. Miksi olet valinnut nuo alat? Huomaatko itse että valintasi ovat henkisesti hyvin vaativia? Ei kannata ajatella niin että koska on rankka tausta, niin kestää rankempia asioita tulevaisuudessakin. Päin vastoin. Kulutat itsesi loppuun nopeasti ellet löydä ammattia, joka ei kulje koko ajan henkilökohtaisen kokemuksen harteilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin erilaisia töitä, että oletko esim. opintopolusta käynyt lukemassa näistä ammateista?
Sosionomina pätevöidyt lastensuojelun lisäksi johonkin muuhun, sillä opintopisteet ovat 210, joista valinnaisia 60op. Lastensuojelun opintomoduuli on 15op, eli sinulle jää vielä 45op valinnaisia. Voi olla esim aikuissosiaalityö (joka osiltaan tukee lastensuojelun opintoja), tai sitten suoritat varhaiskasvatuksen opinnot (muistaakseni 30op) ja saat lastentarhanopettajan pätevyyden.
Lastensuojelun pätevyyden suorittaneena sosionomina voit työskennellä esim. lastenkodeissa ohjaajana, tai lastensuojelussa sosiaalityöntekijän työparina. Päätöksiä huostaanotoista tms. et tee, vaan ne tekee sosiaalityöntekijä.
Vierailija kirjoitti:
Haluaks oikeesti lastensuojelussa ohjaajan hommia, jossa käyt läpi kuinka asiakasperheessa jokaisen tulee siivota huoneensa tai olisko kivoja harrastuksia. Mihinkään järkeväänhän ei sosionomin koulutuksella lastensuojelussa ole asiaa.
Jos ei tiedä, niin ei kannata neuvoa.
Vierailija kirjoitti:
Haluaks oikeesti lastensuojelussa ohjaajan hommia, jossa käyt läpi kuinka asiakasperheessa jokaisen tulee siivota huoneensa tai olisko kivoja harrastuksia. Mihinkään järkeväänhän ei sosionomin koulutuksella lastensuojelussa ole asiaa.
Jos pääsen sosionomiksi, niin haluaisin tulevaisuudessa työskennellä lastensuojelulaitoksissa ohjaajana.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Niin erilaisia töitä, että oletko esim. opintopolusta käynyt lukemassa näistä ammateista?
Sosionomina pätevöidyt lastensuojelun lisäksi johonkin muuhun, sillä opintopisteet ovat 210, joista valinnaisia 60op. Lastensuojelun opintomoduuli on 15op, eli sinulle jää vielä 45op valinnaisia. Voi olla esim aikuissosiaalityö (joka osiltaan tukee lastensuojelun opintoja), tai sitten suoritat varhaiskasvatuksen opinnot (muistaakseni 30op) ja saat lastentarhanopettajan pätevyyden.
Lastensuojelun pätevyyden suorittaneena sosionomina voit työskennellä esim. lastenkodeissa ohjaajana, tai lastensuojelussa sosiaalityöntekijän työparina. Päätöksiä huostaanotoista tms. et tee, vaan ne tekee sosiaalityöntekijä.
Ei noita sosionomeja sosiaalityöntekijän työpareina ole lastensuojelussa kuin joillakin paikkakunnilla, molemmilla joissa itse tiedän tilanteen hyvin on työpari aina sos.tt.-sos.tt. Paljon paremmin palvelee tarkoitustaan, kun ei muodostu sellaista hyväkyttä pahakyttä -asetelmaa molempien ollessa päätöksentekovaltaisia ja osallisia siihen päätöksentekoon.
En suosittele lastensuojelua työympäristönä, jos itsellä on lasutaustaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä lähde tuolla taustalla noin nuorena sosionomiksi ainakaan, teet itsellesi karhun palveluksen. Ammatti tulee olemaan terapiaa itsellesi. Huono matematiikka ei estä ensihoitajaksi opiskelua. Miksi olet valinnut nuo alat? Huomaatko itse että valintasi ovat henkisesti hyvin vaativia? Ei kannata ajatella niin että koska on rankka tausta, niin kestää rankempia asioita tulevaisuudessakin. Päin vastoin. Kulutat itsesi loppuun nopeasti ellet löydä ammattia, joka ei kulje koko ajan henkilökohtaisen kokemuksen harteilla.
En itse koe, että sosionomina työskentely olisi itselleni terapiaa, vaan koen lapsi- ja nuorisotyön olevan noin muuten lähellä itseäni. Sain itse aikanani apua ja nyt haluan vuorostani työskennellä kyseisellä alalla. Haluan tehdä työtä, jossa olisin konkreettisesti avuksi, pääsisin konkreettisesti olemaan ihmisten elämässä mukana apuna, turvana ja ohjaajana. Kätilöksi haluaisin, koska se ala on kiinnostava ja ensihoitoon tunnen ajautuvani, koska oma äitini on ensihoitaja.
Itseasiassa oma psykologini ehdotti näistä kolmesta minulle sosionomia ja lastensuojelua, kun siellä vielä kävin.
Ap
Ei haittaa huono fyke noissa. Pärjäät varmasti kaikissa opinnoissa, nyt vaan on mietittävä mikä noista olisi ominta alaa. Jos olet jämpti, toimintavalmis ja pystyt tekemään nopeita päätöksiä, mene ensihoitajaksi. Kaikissa on omat haasteensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä lähde tuolla taustalla noin nuorena sosionomiksi ainakaan, teet itsellesi karhun palveluksen. Ammatti tulee olemaan terapiaa itsellesi. Huono matematiikka ei estä ensihoitajaksi opiskelua. Miksi olet valinnut nuo alat? Huomaatko itse että valintasi ovat henkisesti hyvin vaativia? Ei kannata ajatella niin että koska on rankka tausta, niin kestää rankempia asioita tulevaisuudessakin. Päin vastoin. Kulutat itsesi loppuun nopeasti ellet löydä ammattia, joka ei kulje koko ajan henkilökohtaisen kokemuksen harteilla.
Mutta sitten taas jos tosissaan on sinut oman taustansa kanssa, niin se voi kääntyä jopa vahvuudeksi. Kokemusasiantuntijuudesta puhutaan sosiaalialalla aina vain enemmän, ap:kin entisenä laitosnuorena tietää mitä se elämä laitosnuorena on, ja sitä kautta voikin itse olla hyvä ohjaaja nykyisille laitosnuorille.
Mutta korostan, niiden omien taustojen kanssa on silloin oltava sinut.
Vierailija kirjoitti:
Niin erilaisia töitä, että oletko esim. opintopolusta käynyt lukemassa näistä ammateista?
Sosionomina pätevöidyt lastensuojelun lisäksi johonkin muuhun, sillä opintopisteet ovat 210, joista valinnaisia 60op. Lastensuojelun opintomoduuli on 15op, eli sinulle jää vielä 45op valinnaisia. Voi olla esim aikuissosiaalityö (joka osiltaan tukee lastensuojelun opintoja), tai sitten suoritat varhaiskasvatuksen opinnot (muistaakseni 30op) ja saat lastentarhanopettajan pätevyyden.
Lastensuojelun pätevyyden suorittaneena sosionomina voit työskennellä esim. lastenkodeissa ohjaajana, tai lastensuojelussa sosiaalityöntekijän työparina. Päätöksiä huostaanotoista tms. et tee, vaan ne tekee sosiaalityöntekijä.
Just sieltä olen näistä käynyt lukemassa, mutta siellä oli lähinnä opiskeluista infoa, kun haluaisin tietää mitä työskentely näillä aloilla on konkreettisesti.
Sosionomina haluaisin juurikin lastenkodin ohjaajaksi, en sosiaalityöntekijäksi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei haittaa huono fyke noissa. Pärjäät varmasti kaikissa opinnoissa, nyt vaan on mietittävä mikä noista olisi ominta alaa. Jos olet jämpti, toimintavalmis ja pystyt tekemään nopeita päätöksiä, mene ensihoitajaksi. Kaikissa on omat haasteensa.
No hyvä! Pitää miettiä näitä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin erilaisia töitä, että oletko esim. opintopolusta käynyt lukemassa näistä ammateista?
Sosionomina pätevöidyt lastensuojelun lisäksi johonkin muuhun, sillä opintopisteet ovat 210, joista valinnaisia 60op. Lastensuojelun opintomoduuli on 15op, eli sinulle jää vielä 45op valinnaisia. Voi olla esim aikuissosiaalityö (joka osiltaan tukee lastensuojelun opintoja), tai sitten suoritat varhaiskasvatuksen opinnot (muistaakseni 30op) ja saat lastentarhanopettajan pätevyyden.
Lastensuojelun pätevyyden suorittaneena sosionomina voit työskennellä esim. lastenkodeissa ohjaajana, tai lastensuojelussa sosiaalityöntekijän työparina. Päätöksiä huostaanotoista tms. et tee, vaan ne tekee sosiaalityöntekijä.
Ei noita sosionomeja sosiaalityöntekijän työpareina ole lastensuojelussa kuin joillakin paikkakunnilla, molemmilla joissa itse tiedän tilanteen hyvin on työpari aina sos.tt.-sos.tt. Paljon paremmin palvelee tarkoitustaan, kun ei muodostu sellaista hyväkyttä pahakyttä -asetelmaa molempien ollessa päätöksentekovaltaisia ja osallisia siihen päätöksentekoon.
En suosittele lastensuojelua työympäristönä, jos itsellä on lasutaustaa.
Niin no, periaatteessahan se sos.tt:n työparina oleminen on mahdollista, mutta lastenkotiohjaajiksi moni lastensuojelua opiskeleva sosionomiopiskelija on tähtäämässä, ja lasun opinnot painottuvatkin pitkälti lastenkotityöskentelyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä lähde tuolla taustalla noin nuorena sosionomiksi ainakaan, teet itsellesi karhun palveluksen. Ammatti tulee olemaan terapiaa itsellesi. Huono matematiikka ei estä ensihoitajaksi opiskelua. Miksi olet valinnut nuo alat? Huomaatko itse että valintasi ovat henkisesti hyvin vaativia? Ei kannata ajatella niin että koska on rankka tausta, niin kestää rankempia asioita tulevaisuudessakin. Päin vastoin. Kulutat itsesi loppuun nopeasti ellet löydä ammattia, joka ei kulje koko ajan henkilökohtaisen kokemuksen harteilla.
Mutta sitten taas jos tosissaan on sinut oman taustansa kanssa, niin se voi kääntyä jopa vahvuudeksi. Kokemusasiantuntijuudesta puhutaan sosiaalialalla aina vain enemmän, ap:kin entisenä laitosnuorena tietää mitä se elämä laitosnuorena on, ja sitä kautta voikin itse olla hyvä ohjaaja nykyisille laitosnuorille.
Mutta korostan, niiden omien taustojen kanssa on silloin oltava sinut.
Fiksusti kirjoitettu :)
Koen olevani sinut oman taustani kanssa. Aloitin jo laitosaikana psykologilla käynnit, jotka loppuivat viime vuonna kun kumpikaan meistä ei enää kokenut niitä enää tarpeellisiksi. Haluaisin työskennellä lasten ja nuorten parissa, koska koen sen olevan läheinen asia minulle mm oman menneisyyteni takia.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin erilaisia töitä, että oletko esim. opintopolusta käynyt lukemassa näistä ammateista?
Sosionomina pätevöidyt lastensuojelun lisäksi johonkin muuhun, sillä opintopisteet ovat 210, joista valinnaisia 60op. Lastensuojelun opintomoduuli on 15op, eli sinulle jää vielä 45op valinnaisia. Voi olla esim aikuissosiaalityö (joka osiltaan tukee lastensuojelun opintoja), tai sitten suoritat varhaiskasvatuksen opinnot (muistaakseni 30op) ja saat lastentarhanopettajan pätevyyden.
Lastensuojelun pätevyyden suorittaneena sosionomina voit työskennellä esim. lastenkodeissa ohjaajana, tai lastensuojelussa sosiaalityöntekijän työparina. Päätöksiä huostaanotoista tms. et tee, vaan ne tekee sosiaalityöntekijä.
Just sieltä olen näistä käynyt lukemassa, mutta siellä oli lähinnä opiskeluista infoa, kun haluaisin tietää mitä työskentely näillä aloilla on konkreettisesti.
Sosionomina haluaisin juurikin lastenkodin ohjaajaksi, en sosiaalityöntekijäksi.
Ap
Niin no sosionomina et voi työskennelläkään sosiaalityöntekijänä, sos.tt kun on ylempi korkeakoulututkinto ja he valmistuvat yliopistosta (sosionomi amk-tutkinto ja alempi korkeakoulututkinto).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin erilaisia töitä, että oletko esim. opintopolusta käynyt lukemassa näistä ammateista?
Sosionomina pätevöidyt lastensuojelun lisäksi johonkin muuhun, sillä opintopisteet ovat 210, joista valinnaisia 60op. Lastensuojelun opintomoduuli on 15op, eli sinulle jää vielä 45op valinnaisia. Voi olla esim aikuissosiaalityö (joka osiltaan tukee lastensuojelun opintoja), tai sitten suoritat varhaiskasvatuksen opinnot (muistaakseni 30op) ja saat lastentarhanopettajan pätevyyden.
Lastensuojelun pätevyyden suorittaneena sosionomina voit työskennellä esim. lastenkodeissa ohjaajana, tai lastensuojelussa sosiaalityöntekijän työparina. Päätöksiä huostaanotoista tms. et tee, vaan ne tekee sosiaalityöntekijä.
Just sieltä olen näistä käynyt lukemassa, mutta siellä oli lähinnä opiskeluista infoa, kun haluaisin tietää mitä työskentely näillä aloilla on konkreettisesti.
Sosionomina haluaisin juurikin lastenkodin ohjaajaksi, en sosiaalityöntekijäksi.
Ap
Niin no sosionomina et voi työskennelläkään sosiaalityöntekijänä, sos.tt kun on ylempi korkeakoulututkinto ja he valmistuvat yliopistosta (sosionomi amk-tutkinto ja alempi korkeakoulututkinto).
Tiedän, siksi haenkin sosionomiksi amk:n yliopiston sijaan ja siksi kyselin sosionomista sosiaalityöntekijän sijaan :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä lähde tuolla taustalla noin nuorena sosionomiksi ainakaan, teet itsellesi karhun palveluksen. Ammatti tulee olemaan terapiaa itsellesi. Huono matematiikka ei estä ensihoitajaksi opiskelua. Miksi olet valinnut nuo alat? Huomaatko itse että valintasi ovat henkisesti hyvin vaativia? Ei kannata ajatella niin että koska on rankka tausta, niin kestää rankempia asioita tulevaisuudessakin. Päin vastoin. Kulutat itsesi loppuun nopeasti ellet löydä ammattia, joka ei kulje koko ajan henkilökohtaisen kokemuksen harteilla.
Mutta sitten taas jos tosissaan on sinut oman taustansa kanssa, niin se voi kääntyä jopa vahvuudeksi. Kokemusasiantuntijuudesta puhutaan sosiaalialalla aina vain enemmän, ap:kin entisenä laitosnuorena tietää mitä se elämä laitosnuorena on, ja sitä kautta voikin itse olla hyvä ohjaaja nykyisille laitosnuorille.
Mutta korostan, niiden omien taustojen kanssa on silloin oltava sinut.
Fiksusti kirjoitettu :)
Koen olevani sinut oman taustani kanssa. Aloitin jo laitosaikana psykologilla käynnit, jotka loppuivat viime vuonna kun kumpikaan meistä ei enää kokenut niitä enää tarpeellisiksi. Haluaisin työskennellä lasten ja nuorten parissa, koska koen sen olevan läheinen asia minulle mm oman menneisyyteni takia.
Ap
Silti en suosittelisi noin nuorena vielä hakeutumaan alalle, koska omista jutuistasi on vielä niin vähän aikaa kulunut. Ala antaa paljon, mutta on myös henkisesti rankka.
Joten sinun tapauksessa en lähtisi heti ensi hakuihin hakemaan, vaan odottelisin ainakin pari vuotta.
En suosittele lastensuojelutyötä kellekään. Katso suurimpien paikkakuntien avoimia sosionomin paikkoja, suurin osa on juuri lasun puolelta ja juuri sen takia, että työ on niin kuluttavaa ettei sitä montaa vuotta jaksakukaan.
Opiskelen itse sosionomiksi tällä hetkellä ja suositukseni sinulle on, ettet hae ihan vielä sosionomiksi. Luokallamme on näitä parikymppisiä ja he eivät todellakaan ole henkisesti valmiita tähän ammattiin. Parikymppisestä tuntuu että on jo niin aikuinen mutta todellisuus avautuu muutamien vuosien päästä. Olen siis itse 25v ja tunnen itseni näitä parikymppisiä kymmenen vuotta vanhemmaksi ja ero on todella suuri.
Luokallamme on yksi poika, jolla laitostaustaa ja en sanoisi sen olevan haitaksi :) Itselläni oli vaikea lapsuus ja voin sanoa että tässä koulutuksessa kaikki haavat revitään auki. Ainakin meidän koulussa. Paljon tehtäviä, joissa pitää pohtia asiaa x omalta kannalta ja kuinka tietyt asiat ovat vaikuttaneet minuuteen ja minäkuvaan etc. Välillä itsekin jätän tekemättä joitain itsensä tutkiskelutehtäviä kun en halua tuoda tiettyjä asioita takaisin omaan elämään, mistä olen päässyt jo yli.
Mutta tämä on todella monipuolinen ammatti! Opettajatkaan eivät osaa kertoa kaikkia paikkoja missä sosionomi voi työskennellä. Jos ei ole opiskellut alaa, ei voi tietää kaikkia mahdollisuuksia :) Itse tosin aijon jatkaa yliopistoon mutta kyllä sosionomeille hommia riittää :)
Vierailija kirjoitti:
Jos olet jämpti, toimintavalmis ja pystyt tekemään nopeita päätöksiä, mene ensihoitajaksi.
Myös kätilöltä vaaditaan näitä ominaisuuksia. Lisäksi empatiakyky ja rauhallisuus ovat tärkeitä, mielestäni kätilön tulee myös olla helposti lähestyttävä. Näin itse kätilöopiskelijana voin todeta kyllä sen verran, että jokaisessa kätilössä on tiettyä samankaltaisuutta. Käymme hyvin porukalla yhteen ja kätilöhenki on meissä vahvana, vaikka opinnot vielä kesken ovatkin :) Työssämme pääsemme kohtaamaan elämää alusta loppuun, suurin osa on alalla erittäin vahvan kutsumuksen vuoksi ja se kyllä näkyy. Töitä voi tehdä laidasta laitaan, myös sairaanhoitajan hommia. En vaihtaisi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä lähde tuolla taustalla noin nuorena sosionomiksi ainakaan, teet itsellesi karhun palveluksen. Ammatti tulee olemaan terapiaa itsellesi. Huono matematiikka ei estä ensihoitajaksi opiskelua. Miksi olet valinnut nuo alat? Huomaatko itse että valintasi ovat henkisesti hyvin vaativia? Ei kannata ajatella niin että koska on rankka tausta, niin kestää rankempia asioita tulevaisuudessakin. Päin vastoin. Kulutat itsesi loppuun nopeasti ellet löydä ammattia, joka ei kulje koko ajan henkilökohtaisen kokemuksen harteilla.
Mutta sitten taas jos tosissaan on sinut oman taustansa kanssa, niin se voi kääntyä jopa vahvuudeksi. Kokemusasiantuntijuudesta puhutaan sosiaalialalla aina vain enemmän, ap:kin entisenä laitosnuorena tietää mitä se elämä laitosnuorena on, ja sitä kautta voikin itse olla hyvä ohjaaja nykyisille laitosnuorille.
Mutta korostan, niiden omien taustojen kanssa on silloin oltava sinut.
Fiksusti kirjoitettu :)
Koen olevani sinut oman taustani kanssa. Aloitin jo laitosaikana psykologilla käynnit, jotka loppuivat viime vuonna kun kumpikaan meistä ei enää kokenut niitä enää tarpeellisiksi. Haluaisin työskennellä lasten ja nuorten parissa, koska koen sen olevan läheinen asia minulle mm oman menneisyyteni takia.
Ap
Silti en suosittelisi noin nuorena vielä hakeutumaan alalle, koska omista jutuistasi on vielä niin vähän aikaa kulunut. Ala antaa paljon, mutta on myös henkisesti rankka.
Joten sinun tapauksessa en lähtisi heti ensi hakuihin hakemaan, vaan odottelisin ainakin pari vuotta.
Mitä minä tekisin nämä pari vuotta? Nykyisellä alalla on hyvin huono työllisyystilanne, se ei kiinnosta ja en haluaisi lukea tähän väliin jotain muuta alaa (joka ei kiinnosta) ja tuhlata siihen tukikuukausia.
Ap
Jxkzozjxjx kirjoitti:
En suosittele lastensuojelutyötä kellekään. Katso suurimpien paikkakuntien avoimia sosionomin paikkoja, suurin osa on juuri lasun puolelta ja juuri sen takia, että työ on niin kuluttavaa ettei sitä montaa vuotta jaksakukaan.
Opiskelen itse sosionomiksi tällä hetkellä ja suositukseni sinulle on, ettet hae ihan vielä sosionomiksi. Luokallamme on näitä parikymppisiä ja he eivät todellakaan ole henkisesti valmiita tähän ammattiin. Parikymppisestä tuntuu että on jo niin aikuinen mutta todellisuus avautuu muutamien vuosien päästä. Olen siis itse 25v ja tunnen itseni näitä parikymppisiä kymmenen vuotta vanhemmaksi ja ero on todella suuri.
Luokallamme on yksi poika, jolla laitostaustaa ja en sanoisi sen olevan haitaksi :) Itselläni oli vaikea lapsuus ja voin sanoa että tässä koulutuksessa kaikki haavat revitään auki. Ainakin meidän koulussa. Paljon tehtäviä, joissa pitää pohtia asiaa x omalta kannalta ja kuinka tietyt asiat ovat vaikuttaneet minuuteen ja minäkuvaan etc. Välillä itsekin jätän tekemättä joitain itsensä tutkiskelutehtäviä kun en halua tuoda tiettyjä asioita takaisin omaan elämään, mistä olen päässyt jo yli.Mutta tämä on todella monipuolinen ammatti! Opettajatkaan eivät osaa kertoa kaikkia paikkoja missä sosionomi voi työskennellä. Jos ei ole opiskellut alaa, ei voi tietää kaikkia mahdollisuuksia :) Itse tosin aijon jatkaa yliopistoon mutta kyllä sosionomeille hommia riittää :)
Koen itse olevani henkisesti valmis sosionomiksi ja opiskelut itsessään veisi sen about kolme vuotta, siinäkin kerkeää kasvaa vielä vähän lisää. Ei, en koe olevani aikuinen varsinkaan jos verrataan minua kymmenen vuotta vanhempiin, mutta koen olevani henkisesti valmis. Ja tiedän kyllä, että työskentely lasun puolella ei todellakaan ole mitään henkisesti helppoa, mutta jos haluaisin henkisesti helpon ammatin, niin hakisin opiskelemaan jotain sellaista. Nuo "haavat repivät" tehtävät on sillä tapaa tuttuja, että olen sosionomiksi opiskelevien tuttujen kanssa käynyt niitä läpi heidän kanssaan :) Ollaan yhdessä pohdittu niitä, vaikka en ko. alaa opiskelekkaan. Koen kyllä olevani niin sinut menneisyyteni kanssa, etten usko siitä tulevan mitään ongelmaa.
Ap
Haluaks oikeesti lastensuojelussa ohjaajan hommia, jossa käyt läpi kuinka asiakasperheessa jokaisen tulee siivota huoneensa tai olisko kivoja harrastuksia. Mihinkään järkeväänhän ei sosionomin koulutuksella lastensuojelussa ole asiaa.