Haluaisin muuttaa nunnaluostariin

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko kuullut fransiskaaneista? Sinä voisit sopia siihen yhteisöön. Voisit mennä vaikka Englantiin yhteisöön asumaan ja harjoittamaan hengellisyyttä ja tekemään työtä.

Olen aina ajatellut, että fransiskaanit ovat vain munkkeja, mutta näköjään on fransiskaanien sisarkuntiakin https://fi.wikipedia.org/wiki/Klaara_Assisilainen

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko kuullut fransiskaaneista? Sinä voisit sopia siihen yhteisöön. Voisit mennä vaikka Englantiin yhteisöön asumaan ja harjoittamaan hengellisyyttä ja tekemään työtä.

Olen aina ajatellut, että fransiskaanit ovat vain munkkeja, mutta näköjään on fransiskaanien sisarkuntiakin https://fi.wikipedia.org/wiki/Klaara_Assisilainen

ap

Kyllä! Ota selkoa tuosta, se voisi sopia sinulle.

Mä olen miettinyt että ilman perhettä joku buddhalaisluostari tms yhteisö voisi olla minulle sopva paikka. On paljon lähempänä omaa maailmankuvaa kuin kristinusko, jonka luostarielämään en varmaan kunnolka sopeutuisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä maassa on aika hyvin tilaa paeta maailmaa kun hankkii kotipaikan haja-asutusalueelta. Jostain Kuusamon takamailta irtoaa kämppiä pikkurahalla.

Kuusamon takamailla minulla olisi edelleen se olo, ettei ole paikkaa minulle. Olisin vain yksinäinen asukas. Haluaisin "määrämuotoisempaa" olemista, mutta kuitenkin mahdollisimman paljon yksityisyyttä, yksin olemista ja hiljaisuutta. Haluaisin sellaiseen luostariin, jossa ei edes saa puhua suurta osaa ajasta. Oln kristitty, uskossa. Ns. uskonnollisuus, rukoileminen yms. ei ole minulle ongelma, päinvastoin.

ap

Vankilan suljettu osasto.

Vierailija kirjoitti:

Mutta etkö ap sanonutkin että Jumalalle on sinulle se toinen tehtävä?

Itse tunnen tuskaa myös tuosta mies asiasta. Haluaisin Jumalaa pelkäävän oikeudenmukaisen miehen, mutta tuntuu, että sellaista on vaikea löytää, sellaista jota voi kunnioittaa ja pitää arvossa.

 

Kyllä, Jumala on antanut minulle toisen hengellisen tehtävän. Haaveilen nunnana elämisestä, koska kaipaan sekä turvaa että yksityisyyttä ja hiljaisuutta. Punnitsen vielä erilaisia mahdollisuuksia yhdistää tämä toinen tehtävä ja nunnana eläminen. En tiedä onko se mahdollista.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä maassa on aika hyvin tilaa paeta maailmaa kun hankkii kotipaikan haja-asutusalueelta. Jostain Kuusamon takamailta irtoaa kämppiä pikkurahalla.

Kuusamon takamailla minulla olisi edelleen se olo, ettei ole paikkaa minulle. Olisin vain yksinäinen asukas. Haluaisin "määrämuotoisempaa" olemista, mutta kuitenkin mahdollisimman paljon yksityisyyttä, yksin olemista ja hiljaisuutta. Haluaisin sellaiseen luostariin, jossa ei edes saa puhua suurta osaa ajasta. Oln kristitty, uskossa. Ns. uskonnollisuus, rukoileminen yms. ei ole minulle ongelma, päinvastoin.

ap

Vankilan suljettu osasto.

Eikös en pääsääntöisesti ole kaikki suljettuja jopa avovankilassa on ovia lukossa

Mielisairaalan suljettu? :D

Mikä toinen tehtävä tällä herra-iso-herralla sulle on? AV-trollaus?

Vierailija kirjoitti:

Mikä toinen tehtävä tällä herra-iso-herralla sulle on? AV-trollaus?

Miksi pidät ap:ta trollina? Mielestäni ketju on ollut harvinaisen mielenkiintoista luettavaa av-ketjuksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä toinen tehtävä tällä herra-iso-herralla sulle on? AV-trollaus?

Miksi pidät ap:ta trollina? Mielestäni ketju on ollut harvinaisen mielenkiintoista luettavaa av-ketjuksi.

Trolli ja trollaus eivät ole sama asia. En tiedä sen kummemmin onko AP trolli vai muuten vain hurahtanut. Trollaus on silti laajempi ilmiö kuin pelkät trollit. Se myös määrittää, millaista puheenaihetta nostetaan / informaatiosotaa. Trollaus ei ole aina ärsyttämistä vaan mielipideilmaston muokkaamista. Esimerkiksi tässä AP on selkeästi käännyttänyt kanssakeskustelijoita jumaluutensa lapsiksi, joka täyttää trollauksen merkit, vaikkei hän itse trolli olisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://elonet.fi/fi/elokuva/1470349

Löytyiskö tuota dokumenttia vielä?

Tärkein kysymys mitä sinulta tullaan kysymään jos haluat nunnaksi on että miksi uskot että Jumala kutsuu sinua siihen elämään? Ei se että haluaa paeta maailmaa riitä, vaikka varmaan monella on pohjalla se syy.

Jos et ole katolilainen ja haluat karmeliitaksi, niin pitää käydä vuoden kurssi ennen kirkkoon liittymistä. Ja sitten odottaa pari vuotta ennen kun voi edes harkita luostariin menemistä. Uusia jäseniä ei lähetetä minnekään "alkuhuumassa." Siinä kolmessa vuodessa ehdit testata onko sinulla oikeasti kutsumusta siinen elämään vai vaan tarve paeta nykyistä.

Tässä kohtaa tuleekin ongelma. Muutama vuosi sitten kysyin Jumalalta, onko Hän kutsunut minut nunnaksi (olen haaveillut nunnana elämisestä jo vuosia), ja Jumala vastasi kieltävästi ja lisäksi vastasi valmistaneensa ja kutsuneensa minut erääseen toisenlaiseen hengelliseen tehtävään.

Tieni taitaa joka tapauksessa olla hengellinen tässä maailmassa. Nunnuus sulkisi portin avioliiton mahdollisuudelle, kun taas tämä toinen tehtävä ei sitä sulje, mutta tietyistä syistä koen, etten löydä nykymaailmasta miestä, joka olisi minulle sopiva (uskovaistenkaan keskuudesta).

En siis usko, että Jumala on kutsunut minut nunnaksi, mutta haaveilen siitä silti (ehkä tämä on minun uhraukseni?). Se että Jumala ei ymmärtääkseni ole kutsunut minua nunnaksi ei johdu siitä, etten kykenisi luostarielämään tai etten ymmärtäisi nunnana elämisen tarkoitusta, vaan siitä, että se toinen hengellinen tehtävä on niin tärkeä.

Pahoittelen jos viesti oli sekava. En nukkunut viime yönä ollenkaan.

ap

Eli siis et nukkunut viime yönä, rakennat itsellesi toista todellisuutta ja kuulet ääniä? Nuo on skitsofrenian oireita.

Tämä on kaukana skitsofreniasta, vaikka ymmärrän kyllä, että moni uskomaton näkee tämän hulluutena. Sinunkin on mahdollista tulla Jumalan lapseksi, jos tahdot. Kutsun sinua tulemaan, rajan tällä puolella on hyvä elää.

ap

Olen kiitos ollut ihan kirkossa töissä (diakonia) ja nähnyt silmästä silmään millaista meininkiä on "Jumalan" lapsilla: rasismia, sukupuolisyrjintää, juoruilua ja pahantahtoisuutta. Päätin, ettei ole minulla tarvetta jumalille, jos nämä olivat hänen valittujaan. Samanlaista se tulee olemaan siellä luostarissakin.

No nyt täytyy sanoa että näin seurakuntalaisena olen ollut tyytyväinen siitä että kirkko on auttanut hädänalaisia uskontokuntaan katsomatta silloin kun hallitus ei. Kirkollisverosta yhä vähemmän menee pömpööseihin rakennelmiin ja pulleisiin pappeihin ja yhä enemmän auttamiseen. Lapsuudessani tunsin vastenmielisyyttä kirkon konservatiivisuutta ja ulkokultaisuutta kohtaan, nyt siellä puhaltelee raikkaammat tuulet.

Kohtiparempaa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://elonet.fi/fi/elokuva/1470349

Löytyiskö tuota dokumenttia vielä?

Tärkein kysymys mitä sinulta tullaan kysymään jos haluat nunnaksi on että miksi uskot että Jumala kutsuu sinua siihen elämään? Ei se että haluaa paeta maailmaa riitä, vaikka varmaan monella on pohjalla se syy.

Jos et ole katolilainen ja haluat karmeliitaksi, niin pitää käydä vuoden kurssi ennen kirkkoon liittymistä. Ja sitten odottaa pari vuotta ennen kun voi edes harkita luostariin menemistä. Uusia jäseniä ei lähetetä minnekään "alkuhuumassa." Siinä kolmessa vuodessa ehdit testata onko sinulla oikeasti kutsumusta siinen elämään vai vaan tarve paeta nykyistä.

Tässä kohtaa tuleekin ongelma. Muutama vuosi sitten kysyin Jumalalta, onko Hän kutsunut minut nunnaksi (olen haaveillut nunnana elämisestä jo vuosia), ja Jumala vastasi kieltävästi ja lisäksi vastasi valmistaneensa ja kutsuneensa minut erääseen toisenlaiseen hengelliseen tehtävään.

Tieni taitaa joka tapauksessa olla hengellinen tässä maailmassa. Nunnuus sulkisi portin avioliiton mahdollisuudelle, kun taas tämä toinen tehtävä ei sitä sulje, mutta tietyistä syistä koen, etten löydä nykymaailmasta miestä, joka olisi minulle sopiva (uskovaistenkaan keskuudesta).

En siis usko, että Jumala on kutsunut minut nunnaksi, mutta haaveilen siitä silti (ehkä tämä on minun uhraukseni?). Se että Jumala ei ymmärtääkseni ole kutsunut minua nunnaksi ei johdu siitä, etten kykenisi luostarielämään tai etten ymmärtäisi nunnana elämisen tarkoitusta, vaan siitä, että se toinen hengellinen tehtävä on niin tärkeä.

Pahoittelen jos viesti oli sekava. En nukkunut viime yönä ollenkaan.

ap

Eli siis et nukkunut viime yönä, rakennat itsellesi toista todellisuutta ja kuulet ääniä? Nuo on skitsofrenian oireita.

Tämä on kaukana skitsofreniasta, vaikka ymmärrän kyllä, että moni uskomaton näkee tämän hulluutena. Sinunkin on mahdollista tulla Jumalan lapseksi, jos tahdot. Kutsun sinua tulemaan, rajan tällä puolella on hyvä elää.

ap

Olen kiitos ollut ihan kirkossa töissä (diakonia) ja nähnyt silmästä silmään millaista meininkiä on "Jumalan" lapsilla: rasismia, sukupuolisyrjintää, juoruilua ja pahantahtoisuutta. Päätin, ettei ole minulla tarvetta jumalille, jos nämä olivat hänen valittujaan. Samanlaista se tulee olemaan siellä luostarissakin.

No nyt täytyy sanoa että näin seurakuntalaisena olen ollut tyytyväinen siitä että kirkko on auttanut hädänalaisia uskontokuntaan katsomatta silloin kun hallitus ei. Kirkollisverosta yhä vähemmän menee pömpööseihin rakennelmiin ja pulleisiin pappeihin ja yhä enemmän auttamiseen. Lapsuudessani tunsin vastenmielisyyttä kirkon konservatiivisuutta ja ulkokultaisuutta kohtaan, nyt siellä puhaltelee raikkaammat tuulet.

En ole tuo edellinen, mutta riippuu varmaan seurakunnasta. Itse olin vapaaehtoisena ruoka-avussa ja vaikka siellä ihmisiä autettiin, niin kyllä oli rumasieluisia ihmisiä auttamassa. Todella tulivat sinne nokka pystyssä ja itseään jalustalle nostaen. Ja nimenomaan ne palkolliset eikä vapaaehtoiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä toinen tehtävä tällä herra-iso-herralla sulle on? AV-trollaus?

Miksi pidät ap:ta trollina? Mielestäni ketju on ollut harvinaisen mielenkiintoista luettavaa av-ketjuksi.

Trolli ja trollaus eivät ole sama asia. En tiedä sen kummemmin onko AP trolli vai muuten vain hurahtanut. Trollaus on silti laajempi ilmiö kuin pelkät trollit. Se myös määrittää, millaista puheenaihetta nostetaan / informaatiosotaa. Trollaus ei ole aina ärsyttämistä vaan mielipideilmaston muokkaamista. Esimerkiksi tässä AP on selkeästi käännyttänyt kanssakeskustelijoita jumaluutensa lapsiksi, joka täyttää trollauksen merkit, vaikkei hän itse trolli olisikaan.

En ole "käännyttänyt" ketään. Yhdelle keskustelijalle esitin kutsun tulla Jumalan lapseksi, yhdellä lauseella. Pidätkö sitä käännyttämisenä? Jos perustat väitteesi laajempaan otantaan kommenttejani, anna konkreettisia esimerkkejä, sitaatteja.

ap

Vierailija kirjoitti:

Onkohan väärin jos keskeinen motiivini nunnaksi haluamiselle on ns. pako maailmasta? Minulle ei ole maailmassa paikkaa.

Täytyykö nunnan olla neitsyt?

ap

En ole nunna mutta katolinen nainen kuitenkin ja olen käynyt luostarissa useasti messussa ja puhunut sisarten kanssa. Yritän sen pohjalta vastata mahdollisimmana kattavasti.

Nunnan ei tarvitse olla neitsyt mutta jos motiivina on pako maailmasta niin se ei kelpaa syyksi muuttaa luostariin. Nunnaksi haluavalla pitää olla Jumalalta saatu kutsumus siihen ja koeajan aikana tulee aika nopeasti ilmi jos sitä ei ole.

Elämä luostarissa on oikeasti hengellisesti ja henkisesti melko raskasta ihan jo sen takia että päivittäin on messu ja sen lisäksi valtavasti rukousta joten jos ei ole kutsumusta siihen niin palaa loppuun aika nopeasti.

Myös luostarin muiden asukkaiden kanssa saattaa tulla kiistelyä kun kaikki elävät todella askeettisesti ja (melkein) kaikista hankinnoista pitää neuvotella muiden kanssa. Lisäksi kuuliaisuus luostarin abbedissalle voi tuntua vaikealta kun omasta vapaudestaan ja päätösvallastaan joutuu osittain luopumaan.

^^ 55 lisää vielä että en lukenut koko ketjua vaan pelkän aloitusviestin.

Vierailija kirjoitti:

En nukkunut ollenkaan viime yönä. Ajattelin, miten ihanaa olisi asua oikeassa nunnaluostarissa.

Katsoin jonkin aikaa sitten netistä dokumentin ruotsalaisesta naisesta, joka muutti n. 18-vuotiaana asumaan loppuiäkseen karmeliittaluostariin (katolilainen), jossa on äärimmäisen tarkat säännöt. Muistan sen, että tytön ristimänimi oli Marta, mutta luostarissa hän sai valita uuden nimen, ja hän valitsi Marian, jossa oli joku lisäsana, olisiko ollut Kirkastamisen Maria tms.

Haluaisin saman tyyppiseen luostariin. Suuri osa ajasta on siellä sellaista, ettei saa puhua ollenkaan. Kun vanhemmat tulivat katsomaan Martaa, he tapasivat hänet jonkun kalterisysteemin läpi. Sitten siellä oli joku yhteinen hartaushetki, jossa vanhempi sisar (abbedissa tms.) puhui teennäisen korkealla äänellä kimittäen jonkun litanian. Paikka oli melkein surrealistinen. Viihtyisin siellä varmaan tosi hyvin, koska se muistuttaisi niin vähän tätä maailmaa.

Kertokaa kaikki, mitä tiedätte nunnaluostareista ja elämästä niissä! Haluan haaveilla.

ap

Suomessakin on karmeliittaluostari, se sijaitsee Espoossa. Säännöt ovat tosiaan siellä hyvin tiukat ja yhtenä esimerkkinä

mainittakoon että luostarista ei saa poistua ilman hyvää syytä (tarpeellisten ostosten tekeminen, lääkärissä käyminen jne.). Jokaisella sisarella on oma huone johon muut eivät saa mennä ja luostarissa on joitakin tiloja jonne vain naiset ja papit ovat tervetulleita.

Silti pitää sanoa että en ole tavannut missään muualla niin onnellisia ihmisiä kuin luostarissa.

t. 55

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En nukkunut ollenkaan viime yönä. Ajattelin, miten ihanaa olisi asua oikeassa nunnaluostarissa.

Katsoin jonkin aikaa sitten netistä dokumentin ruotsalaisesta naisesta, joka muutti n. 18-vuotiaana asumaan loppuiäkseen karmeliittaluostariin (katolilainen), jossa on äärimmäisen tarkat säännöt. Muistan sen, että tytön ristimänimi oli Marta, mutta luostarissa hän sai valita uuden nimen, ja hän valitsi Marian, jossa oli joku lisäsana, olisiko ollut Kirkastamisen Maria tms.

Haluaisin saman tyyppiseen luostariin. Suuri osa ajasta on siellä sellaista, ettei saa puhua ollenkaan. Kun vanhemmat tulivat katsomaan Martaa, he tapasivat hänet jonkun kalterisysteemin läpi. Sitten siellä oli joku yhteinen hartaushetki, jossa vanhempi sisar (abbedissa tms.) puhui teennäisen korkealla äänellä kimittäen jonkun litanian. Paikka oli melkein surrealistinen. Viihtyisin siellä varmaan tosi hyvin, koska se muistuttaisi niin vähän tätä maailmaa.

Kertokaa kaikki, mitä tiedätte nunnaluostareista ja elämästä niissä! Haluan haaveilla.

ap

Suomessakin on karmeliittaluostari, se sijaitsee Espoossa. Säännöt ovat tosiaan siellä hyvin tiukat ja yhtenä esimerkkinä

mainittakoon että luostarista ei saa poistua ilman hyvää syytä (tarpeellisten ostosten tekeminen, lääkärissä käyminen jne.). Jokaisella sisarella on oma huone johon muut eivät saa mennä ja luostarissa on joitakin tiloja jonne vain naiset ja papit ovat tervetulleita.

Silti pitää sanoa että en ole tavannut missään muualla niin onnellisia ihmisiä kuin luostarissa.

t. 55

Kiitos kommenteistasi, on kiinnostavaa kuulla tarkempaa tietoa luostarielämästä. Minun on helppo uskoa, että luostarissa elävät ovat onnellisia. Kutsumuksensa mukaan eläminen tuottaa suurta iloa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan väärin jos keskeinen motiivini nunnaksi haluamiselle on ns. pako maailmasta? Minulle ei ole maailmassa paikkaa.

Täytyykö nunnan olla neitsyt?

ap

En ole nunna mutta katolinen nainen kuitenkin ja olen käynyt luostarissa useasti messussa ja puhunut sisarten kanssa. Yritän sen pohjalta vastata mahdollisimmana kattavasti.

Nunnan ei tarvitse olla neitsyt mutta jos motiivina on pako maailmasta niin se ei kelpaa syyksi muuttaa luostariin. Nunnaksi haluavalla pitää olla Jumalalta saatu kutsumus siihen ja koeajan aikana tulee aika nopeasti ilmi jos sitä ei ole.

Elämä luostarissa on oikeasti hengellisesti ja henkisesti melko raskasta ihan jo sen takia että päivittäin on messu ja sen lisäksi valtavasti rukousta joten jos ei ole kutsumusta siihen niin palaa loppuun aika nopeasti.

Myös luostarin muiden asukkaiden kanssa saattaa tulla kiistelyä kun kaikki elävät todella askeettisesti ja (melkein) kaikista hankinnoista pitää neuvotella muiden kanssa. Lisäksi kuuliaisuus luostarin abbedissalle voi tuntua vaikealta kun omasta vapaudestaan ja päätösvallastaan joutuu osittain luopumaan.

messu ja katolinen ehtoollinen on syntiä ja noituutta joss Jeesus Kristus ristiinnaulitana uudelleen ja uudelleen

Pako maailmasta kuulostaa mahtavalta. Pitääkö uskoa Jumalaan, että sen voi tehdä? Eikö ole ateisteille mitään luostarin tapaista?

Kertokaa ajatuksianne kaikki, jotka haaveilette luostarielämästä tai oletteko joskus haaveilleet! Vaikka se olisi vain etäinen haave, jota ette koskaan aio lähteä toteuttamaan, niin kertokaa silti, mikä siinä viehättäisi, perustelkaa. Olkaa monisanaisia.

ap