Haluaisin muuttaa nunnaluostariin
asumaan loppuiäkseni. Osaako joku neuvoa? Miten lähteä liikkeelle? Mihin suuntaan edetä?
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://elonet.fi/fi/elokuva/1470349
Löytyiskö tuota dokumenttia vielä?
Tärkein kysymys mitä sinulta tullaan kysymään jos haluat nunnaksi on että miksi uskot että Jumala kutsuu sinua siihen elämään? Ei se että haluaa paeta maailmaa riitä, vaikka varmaan monella on pohjalla se syy.
Jos et ole katolilainen ja haluat karmeliitaksi, niin pitää käydä vuoden kurssi ennen kirkkoon liittymistä. Ja sitten odottaa pari vuotta ennen kun voi edes harkita luostariin menemistä. Uusia jäseniä ei lähetetä minnekään "alkuhuumassa." Siinä kolmessa vuodessa ehdit testata onko sinulla oikeasti kutsumusta siinen elämään vai vaan tarve paeta nykyistä.
Tässä kohtaa tuleekin ongelma. Muutama vuosi sitten kysyin Jumalalta, onko Hän kutsunut minut nunnaksi (olen haaveillut nunnana elämisestä jo vuosia), ja Jumala vastasi kieltävästi ja lisäksi vastasi valmistaneensa ja kutsuneensa minut erääseen toisenlaiseen hengelliseen tehtävään.
Tieni taitaa joka tapauksessa olla hengellinen tässä maailmassa. Nunnuus sulkisi portin avioliiton mahdollisuudelle, kun taas tämä toinen tehtävä ei sitä sulje, mutta tietyistä syistä koen, etten löydä nykymaailmasta miestä, joka olisi minulle sopiva (uskovaistenkaan keskuudesta).
En siis usko, että Jumala on kutsunut minut nunnaksi, mutta haaveilen siitä silti (ehkä tämä on minun uhraukseni?). Se että Jumala ei ymmärtääkseni ole kutsunut minua nunnaksi ei johdu siitä, etten kykenisi luostarielämään tai etten ymmärtäisi nunnana elämisen tarkoitusta, vaan siitä, että se toinen hengellinen tehtävä on niin tärkeä.
Pahoittelen jos viesti oli sekava. En nukkunut viime yönä ollenkaan.
ap
Sinuna minä kokeilisin maallikkoretriittiä joissain noista luostareista. Siellä pääsisit hiljentymään, hetkeksi "pakoon" tästä maailmasta saisit kenties lisävalaistusta itsellesi mikä tie voisi olla sinun tie.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://elonet.fi/fi/elokuva/1470349
Löytyiskö tuota dokumenttia vielä?
Tärkein kysymys mitä sinulta tullaan kysymään jos haluat nunnaksi on että miksi uskot että Jumala kutsuu sinua siihen elämään? Ei se että haluaa paeta maailmaa riitä, vaikka varmaan monella on pohjalla se syy.
Jos et ole katolilainen ja haluat karmeliitaksi, niin pitää käydä vuoden kurssi ennen kirkkoon liittymistä. Ja sitten odottaa pari vuotta ennen kun voi edes harkita luostariin menemistä. Uusia jäseniä ei lähetetä minnekään "alkuhuumassa." Siinä kolmessa vuodessa ehdit testata onko sinulla oikeasti kutsumusta siinen elämään vai vaan tarve paeta nykyistä.
Tässä kohtaa tuleekin ongelma. Muutama vuosi sitten kysyin Jumalalta, onko Hän kutsunut minut nunnaksi (olen haaveillut nunnana elämisestä jo vuosia), ja Jumala vastasi kieltävästi ja lisäksi vastasi valmistaneensa ja kutsuneensa minut erääseen toisenlaiseen hengelliseen tehtävään.
Tieni taitaa joka tapauksessa olla hengellinen tässä maailmassa. Nunnuus sulkisi portin avioliiton mahdollisuudelle, kun taas tämä toinen tehtävä ei sitä sulje, mutta tietyistä syistä koen, etten löydä nykymaailmasta miestä, joka olisi minulle sopiva (uskovaistenkaan keskuudesta).
En siis usko, että Jumala on kutsunut minut nunnaksi, mutta haaveilen siitä silti (ehkä tämä on minun uhraukseni?). Se että Jumala ei ymmärtääkseni ole kutsunut minua nunnaksi ei johdu siitä, etten kykenisi luostarielämään tai etten ymmärtäisi nunnana elämisen tarkoitusta, vaan siitä, että se toinen hengellinen tehtävä on niin tärkeä.
Pahoittelen jos viesti oli sekava. En nukkunut viime yönä ollenkaan.
ap
Eli siis et nukkunut viime yönä, rakennat itsellesi toista todellisuutta ja kuulet ääniä? Nuo on skitsofrenian oireita.
Suosittelen, että lähdet seitsemän päivän ignatianaaliseen (?) retriittiin eka. Sen jälkeen pidennät sitä ulkomailla 30 päiväksi. Jos vielä tykkäät, niin löydät kyllä tien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://elonet.fi/fi/elokuva/1470349
Löytyiskö tuota dokumenttia vielä?
Tärkein kysymys mitä sinulta tullaan kysymään jos haluat nunnaksi on että miksi uskot että Jumala kutsuu sinua siihen elämään? Ei se että haluaa paeta maailmaa riitä, vaikka varmaan monella on pohjalla se syy.
Jos et ole katolilainen ja haluat karmeliitaksi, niin pitää käydä vuoden kurssi ennen kirkkoon liittymistä. Ja sitten odottaa pari vuotta ennen kun voi edes harkita luostariin menemistä. Uusia jäseniä ei lähetetä minnekään "alkuhuumassa." Siinä kolmessa vuodessa ehdit testata onko sinulla oikeasti kutsumusta siinen elämään vai vaan tarve paeta nykyistä.
Tässä kohtaa tuleekin ongelma. Muutama vuosi sitten kysyin Jumalalta, onko Hän kutsunut minut nunnaksi (olen haaveillut nunnana elämisestä jo vuosia), ja Jumala vastasi kieltävästi ja lisäksi vastasi valmistaneensa ja kutsuneensa minut erääseen toisenlaiseen hengelliseen tehtävään.
Tieni taitaa joka tapauksessa olla hengellinen tässä maailmassa. Nunnuus sulkisi portin avioliiton mahdollisuudelle, kun taas tämä toinen tehtävä ei sitä sulje, mutta tietyistä syistä koen, etten löydä nykymaailmasta miestä, joka olisi minulle sopiva (uskovaistenkaan keskuudesta).
En siis usko, että Jumala on kutsunut minut nunnaksi, mutta haaveilen siitä silti (ehkä tämä on minun uhraukseni?). Se että Jumala ei ymmärtääkseni ole kutsunut minua nunnaksi ei johdu siitä, etten kykenisi luostarielämään tai etten ymmärtäisi nunnana elämisen tarkoitusta, vaan siitä, että se toinen hengellinen tehtävä on niin tärkeä.
Pahoittelen jos viesti oli sekava. En nukkunut viime yönä ollenkaan.
ap
Eli siis et nukkunut viime yönä, rakennat itsellesi toista todellisuutta ja kuulet ääniä? Nuo on skitsofrenian oireita.
Tämä on kaukana skitsofreniasta, vaikka ymmärrän kyllä, että moni uskomaton näkee tämän hulluutena. Sinunkin on mahdollista tulla Jumalan lapseksi, jos tahdot. Kutsun sinua tulemaan, rajan tällä puolella on hyvä elää.
ap
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen, että lähdet seitsemän päivän ignatianaaliseen (?) retriittiin eka. Sen jälkeen pidennät sitä ulkomailla 30 päiväksi. Jos vielä tykkäät, niin löydät kyllä tien.
Ignatiaaninen retriitti. Löysin googlaamalla tämän http://www.hiljainentila.fi/ignatiaaninen-spiritualiteetti/
Täytyy lukea se tarkemmin, kun olen skarpimpi.
ap
Sä voisit tosiaan soittaa tolle Anna Abreulle ja kysellä kokemuksia. (Stereo)
Ei ehkö ap:lle, mutta jollekulle muulle kiinnostuneelle:
eikö heinävedellä (tai enonkoskella) ole luostareita, johon voi aluksi mennä kokeilemaan lyhyeksi aikaa?
Tiina
p.s. tuskin mihinkään luostariin pääsee heittämällä, eiköhän se ole pitkä tie sellaiseen siirtyminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://elonet.fi/fi/elokuva/1470349
Löytyiskö tuota dokumenttia vielä?
Tärkein kysymys mitä sinulta tullaan kysymään jos haluat nunnaksi on että miksi uskot että Jumala kutsuu sinua siihen elämään? Ei se että haluaa paeta maailmaa riitä, vaikka varmaan monella on pohjalla se syy.
Jos et ole katolilainen ja haluat karmeliitaksi, niin pitää käydä vuoden kurssi ennen kirkkoon liittymistä. Ja sitten odottaa pari vuotta ennen kun voi edes harkita luostariin menemistä. Uusia jäseniä ei lähetetä minnekään "alkuhuumassa." Siinä kolmessa vuodessa ehdit testata onko sinulla oikeasti kutsumusta siinen elämään vai vaan tarve paeta nykyistä.
Tässä kohtaa tuleekin ongelma. Muutama vuosi sitten kysyin Jumalalta, onko Hän kutsunut minut nunnaksi (olen haaveillut nunnana elämisestä jo vuosia), ja Jumala vastasi kieltävästi ja lisäksi vastasi valmistaneensa ja kutsuneensa minut erääseen toisenlaiseen hengelliseen tehtävään.
Tieni taitaa joka tapauksessa olla hengellinen tässä maailmassa. Nunnuus sulkisi portin avioliiton mahdollisuudelle, kun taas tämä toinen tehtävä ei sitä sulje, mutta tietyistä syistä koen, etten löydä nykymaailmasta miestä, joka olisi minulle sopiva (uskovaistenkaan keskuudesta).
En siis usko, että Jumala on kutsunut minut nunnaksi, mutta haaveilen siitä silti (ehkä tämä on minun uhraukseni?). Se että Jumala ei ymmärtääkseni ole kutsunut minua nunnaksi ei johdu siitä, etten kykenisi luostarielämään tai etten ymmärtäisi nunnana elämisen tarkoitusta, vaan siitä, että se toinen hengellinen tehtävä on niin tärkeä.
Pahoittelen jos viesti oli sekava. En nukkunut viime yönä ollenkaan.
ap
Eli siis et nukkunut viime yönä, rakennat itsellesi toista todellisuutta ja kuulet ääniä? Nuo on skitsofrenian oireita.
Tämä on kaukana skitsofreniasta, vaikka ymmärrän kyllä, että moni uskomaton näkee tämän hulluutena. Sinunkin on mahdollista tulla Jumalan lapseksi, jos tahdot. Kutsun sinua tulemaan, rajan tällä puolella on hyvä elää.
ap
Olen kiitos ollut ihan kirkossa töissä (diakonia) ja nähnyt silmästä silmään millaista meininkiä on "Jumalan" lapsilla: rasismia, sukupuolisyrjintää, juoruilua ja pahantahtoisuutta. Päätin, ettei ole minulla tarvetta jumalille, jos nämä olivat hänen valittujaan. Samanlaista se tulee olemaan siellä luostarissakin.
haluaisin ottaa nunnan vaimoksi kuten Martin Luther teki ja siien loppui molempien katolinen humpuuqiuskonto
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://elonet.fi/fi/elokuva/1470349
Löytyiskö tuota dokumenttia vielä?
Tärkein kysymys mitä sinulta tullaan kysymään jos haluat nunnaksi on että miksi uskot että Jumala kutsuu sinua siihen elämään? Ei se että haluaa paeta maailmaa riitä, vaikka varmaan monella on pohjalla se syy.
Jos et ole katolilainen ja haluat karmeliitaksi, niin pitää käydä vuoden kurssi ennen kirkkoon liittymistä. Ja sitten odottaa pari vuotta ennen kun voi edes harkita luostariin menemistä. Uusia jäseniä ei lähetetä minnekään "alkuhuumassa." Siinä kolmessa vuodessa ehdit testata onko sinulla oikeasti kutsumusta siinen elämään vai vaan tarve paeta nykyistä.
Tässä kohtaa tuleekin ongelma. Muutama vuosi sitten kysyin Jumalalta, onko Hän kutsunut minut nunnaksi (olen haaveillut nunnana elämisestä jo vuosia), ja Jumala vastasi kieltävästi ja lisäksi vastasi valmistaneensa ja kutsuneensa minut erääseen toisenlaiseen hengelliseen tehtävään.
Tieni taitaa joka tapauksessa olla hengellinen tässä maailmassa. Nunnuus sulkisi portin avioliiton mahdollisuudelle, kun taas tämä toinen tehtävä ei sitä sulje, mutta tietyistä syistä koen, etten löydä nykymaailmasta miestä, joka olisi minulle sopiva (uskovaistenkaan keskuudesta).
En siis usko, että Jumala on kutsunut minut nunnaksi, mutta haaveilen siitä silti (ehkä tämä on minun uhraukseni?). Se että Jumala ei ymmärtääkseni ole kutsunut minua nunnaksi ei johdu siitä, etten kykenisi luostarielämään tai etten ymmärtäisi nunnana elämisen tarkoitusta, vaan siitä, että se toinen hengellinen tehtävä on niin tärkeä.
Pahoittelen jos viesti oli sekava. En nukkunut viime yönä ollenkaan.
ap
Eli siis et nukkunut viime yönä, rakennat itsellesi toista todellisuutta ja kuulet ääniä? Nuo on skitsofrenian oireita.
Tämä on kaukana skitsofreniasta, vaikka ymmärrän kyllä, että moni uskomaton näkee tämän hulluutena. Sinunkin on mahdollista tulla Jumalan lapseksi, jos tahdot. Kutsun sinua tulemaan, rajan tällä puolella on hyvä elää.
ap
Olen kiitos ollut ihan kirkossa töissä (diakonia) ja nähnyt silmästä silmään millaista meininkiä on "Jumalan" lapsilla: rasismia, sukupuolisyrjintää, juoruilua ja pahantahtoisuutta. Päätin, ettei ole minulla tarvetta jumalille, jos nämä olivat hänen valittujaan. Samanlaista se tulee olemaan siellä luostarissakin.
Oikea Jumalan lapsi elää parannuksessa eikä ole rasisti, ei syrji sukupuolen perusteella epäoikeudenmukaisesti, ei juoruile eikä ole pahantahtoinen. On kuitenkin virhe olettaa, että Jumalan lapset, eli uskovaiset, olisivat tulleet lankeamattomiksi. Jos lankeaa syntiin, siitä on tehtävä parannus.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://elonet.fi/fi/elokuva/1470349
Löytyiskö tuota dokumenttia vielä?
Tärkein kysymys mitä sinulta tullaan kysymään jos haluat nunnaksi on että miksi uskot että Jumala kutsuu sinua siihen elämään? Ei se että haluaa paeta maailmaa riitä, vaikka varmaan monella on pohjalla se syy.
Jos et ole katolilainen ja haluat karmeliitaksi, niin pitää käydä vuoden kurssi ennen kirkkoon liittymistä. Ja sitten odottaa pari vuotta ennen kun voi edes harkita luostariin menemistä. Uusia jäseniä ei lähetetä minnekään "alkuhuumassa." Siinä kolmessa vuodessa ehdit testata onko sinulla oikeasti kutsumusta siinen elämään vai vaan tarve paeta nykyistä.
Tässä kohtaa tuleekin ongelma. Muutama vuosi sitten kysyin Jumalalta, onko Hän kutsunut minut nunnaksi (olen haaveillut nunnana elämisestä jo vuosia), ja Jumala vastasi kieltävästi ja lisäksi vastasi valmistaneensa ja kutsuneensa minut erääseen toisenlaiseen hengelliseen tehtävään.
Tieni taitaa joka tapauksessa olla hengellinen tässä maailmassa. Nunnuus sulkisi portin avioliiton mahdollisuudelle, kun taas tämä toinen tehtävä ei sitä sulje, mutta tietyistä syistä koen, etten löydä nykymaailmasta miestä, joka olisi minulle sopiva (uskovaistenkaan keskuudesta).
En siis usko, että Jumala on kutsunut minut nunnaksi, mutta haaveilen siitä silti (ehkä tämä on minun uhraukseni?). Se että Jumala ei ymmärtääkseni ole kutsunut minua nunnaksi ei johdu siitä, etten kykenisi luostarielämään tai etten ymmärtäisi nunnana elämisen tarkoitusta, vaan siitä, että se toinen hengellinen tehtävä on niin tärkeä.
Pahoittelen jos viesti oli sekava. En nukkunut viime yönä ollenkaan.
ap
Eli siis et nukkunut viime yönä, rakennat itsellesi toista todellisuutta ja kuulet ääniä? Nuo on skitsofrenian oireita.
Tämä on kaukana skitsofreniasta, vaikka ymmärrän kyllä, että moni uskomaton näkee tämän hulluutena. Sinunkin on mahdollista tulla Jumalan lapseksi, jos tahdot. Kutsun sinua tulemaan, rajan tällä puolella on hyvä elää.
ap
Olen kiitos ollut ihan kirkossa töissä (diakonia) ja nähnyt silmästä silmään millaista meininkiä on "Jumalan" lapsilla: rasismia, sukupuolisyrjintää, juoruilua ja pahantahtoisuutta. Päätin, ettei ole minulla tarvetta jumalille, jos nämä olivat hänen valittujaan. Samanlaista se tulee olemaan siellä luostarissakin.
Oikea Jumalan lapsi elää parannuksessa eikä ole rasisti, ei syrji sukupuolen perusteella epäoikeudenmukaisesti, ei juoruile eikä ole pahantahtoinen. On kuitenkin virhe olettaa, että Jumalan lapset, eli uskovaiset, olisivat tulleet lankeamattomiksi. Jos lankeaa syntiin, siitä on tehtävä parannus.
ap
Get off your high horse. Et sinä voi päättää, kuka on oikea ja kuka ei. Kyllä kirkon työntekijät ovat yhtä oikeita,jos heidän mielikuvituskaverinsa on heidät kutsunut tehtävään
Vierailija kirjoitti:
Miksi Abreu on toistuvasti nostettu esiin ketjussa?
Katso video niin ymmärrät. Ehkä.
Ap, oletko kuullut fransiskaaneista? Sinä voisit sopia siihen yhteisöön. Voisit mennä vaikka Englantiin yhteisöön asumaan ja harjoittamaan hengellisyyttä ja tekemään työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://elonet.fi/fi/elokuva/1470349
Löytyiskö tuota dokumenttia vielä?
Tärkein kysymys mitä sinulta tullaan kysymään jos haluat nunnaksi on että miksi uskot että Jumala kutsuu sinua siihen elämään? Ei se että haluaa paeta maailmaa riitä, vaikka varmaan monella on pohjalla se syy.
Jos et ole katolilainen ja haluat karmeliitaksi, niin pitää käydä vuoden kurssi ennen kirkkoon liittymistä. Ja sitten odottaa pari vuotta ennen kun voi edes harkita luostariin menemistä. Uusia jäseniä ei lähetetä minnekään "alkuhuumassa." Siinä kolmessa vuodessa ehdit testata onko sinulla oikeasti kutsumusta siinen elämään vai vaan tarve paeta nykyistä.
Tässä kohtaa tuleekin ongelma. Muutama vuosi sitten kysyin Jumalalta, onko Hän kutsunut minut nunnaksi (olen haaveillut nunnana elämisestä jo vuosia), ja Jumala vastasi kieltävästi ja lisäksi vastasi valmistaneensa ja kutsuneensa minut erääseen toisenlaiseen hengelliseen tehtävään.
Tieni taitaa joka tapauksessa olla hengellinen tässä maailmassa. Nunnuus sulkisi portin avioliiton mahdollisuudelle, kun taas tämä toinen tehtävä ei sitä sulje, mutta tietyistä syistä koen, etten löydä nykymaailmasta miestä, joka olisi minulle sopiva (uskovaistenkaan keskuudesta).
En siis usko, että Jumala on kutsunut minut nunnaksi, mutta haaveilen siitä silti (ehkä tämä on minun uhraukseni?). Se että Jumala ei ymmärtääkseni ole kutsunut minua nunnaksi ei johdu siitä, etten kykenisi luostarielämään tai etten ymmärtäisi nunnana elämisen tarkoitusta, vaan siitä, että se toinen hengellinen tehtävä on niin tärkeä.
Pahoittelen jos viesti oli sekava. En nukkunut viime yönä ollenkaan.
ap
Eli siis et nukkunut viime yönä, rakennat itsellesi toista todellisuutta ja kuulet ääniä? Nuo on skitsofrenian oireita.
Tämä on kaukana skitsofreniasta, vaikka ymmärrän kyllä, että moni uskomaton näkee tämän hulluutena. Sinunkin on mahdollista tulla Jumalan lapseksi, jos tahdot. Kutsun sinua tulemaan, rajan tällä puolella on hyvä elää.
ap
Olen kiitos ollut ihan kirkossa töissä (diakonia) ja nähnyt silmästä silmään millaista meininkiä on "Jumalan" lapsilla: rasismia, sukupuolisyrjintää, juoruilua ja pahantahtoisuutta. Päätin, ettei ole minulla tarvetta jumalille, jos nämä olivat hänen valittujaan. Samanlaista se tulee olemaan siellä luostarissakin.
Oikea Jumalan lapsi elää parannuksessa eikä ole rasisti, ei syrji sukupuolen perusteella epäoikeudenmukaisesti, ei juoruile eikä ole pahantahtoinen. On kuitenkin virhe olettaa, että Jumalan lapset, eli uskovaiset, olisivat tulleet lankeamattomiksi. Jos lankeaa syntiin, siitä on tehtävä parannus.
ap
Get off your high horse. Et sinä voi päättää, kuka on oikea ja kuka ei. Kyllä kirkon työntekijät ovat yhtä oikeita,jos heidän mielikuvituskaverinsa on heidät kutsunut tehtävään
Luitko loppuun kommenttini? Kirjoitin, että Jumalan lapsista ei kuitenkaan ole tullut lankeamattomia. Minäkin olen langennut synteihin sen jälkeen, kun uudestisynnyin Jumalan lapseksi. Jos joku rypee synnissä ilman, että tekee parannusta siitä ja osoittaa katumusta, hän ei ole Jumalan lapsi. Toinen asia on, jos teko on sellainen, jonka ihminen ei oikeasti ymmärrä olevan syntiä (jokin vaikea rajanvetotapaus), mutta luettelemasi asenteet olivat kyllä aika ilmeisiä syntejä, joissa kukaan Jumalan lapsi ei ryve vuosikausia parannusta tekemättä.
ap
Mutta etkö ap sanonutkin että Jumalalle on sinulle se toinen tehtävä?
Itse tunnen tuskaa myös tuosta mies asiasta. Haluaisin Jumalaa pelkäävän oikeudenmukaisen miehen, mutta tuntuu, että sellaista on vaikea löytää, sellaista jota voi kunnioittaa ja pitää arvossa.
Asuin Turussa katolilaisessa nunnaluostarissa. Ei ollut kiva paikka, mies viraat ei saaneet olla yötä ja huone naapuri meni ja hukuttautui Aurajokeen
Tässä kohtaa tuleekin ongelma. Muutama vuosi sitten kysyin Jumalalta, onko Hän kutsunut minut nunnaksi (olen haaveillut nunnana elämisestä jo vuosia), ja Jumala vastasi kieltävästi ja lisäksi vastasi valmistaneensa ja kutsuneensa minut erääseen toisenlaiseen hengelliseen tehtävään.
Tieni taitaa joka tapauksessa olla hengellinen tässä maailmassa. Nunnuus sulkisi portin avioliiton mahdollisuudelle, kun taas tämä toinen tehtävä ei sitä sulje, mutta tietyistä syistä koen, etten löydä nykymaailmasta miestä, joka olisi minulle sopiva (uskovaistenkaan keskuudesta).
En siis usko, että Jumala on kutsunut minut nunnaksi, mutta haaveilen siitä silti (ehkä tämä on minun uhraukseni?). Se että Jumala ei ymmärtääkseni ole kutsunut minua nunnaksi ei johdu siitä, etten kykenisi luostarielämään tai etten ymmärtäisi nunnana elämisen tarkoitusta, vaan siitä, että se toinen hengellinen tehtävä on niin tärkeä.
Pahoittelen jos viesti oli sekava. En nukkunut viime yönä ollenkaan.
ap