Lue keskustelun säännöt.
Seurustelisitko/asuisitko miehen kanssa, joka ei koskaan auta taloudellisesti?
17.01.2017 |
Kysymys tulikin jo otsikossa. Eli olen seurustellut vuosia mieheni kanssa ja nyt hän haluaisi muuttaa yhteen. Mieheni tienaa moninkertaisesti sen mitä minä, mutta siitä huolimatta hän ei koskaan osta minulle edes huulipunaa tms. Ku n käymme ostoksilla hän ostelee itselleen kassitolkulla ja ihmettelee sitten enkö minä löydä mitään. Kun totean ettei ole varaa, hän vain katsoo vieressä ja jatkamme matkaa. En oleta hänen ostelevan minulle mitään isompia juttuja, mutta kyllä minua kieltämättä painaa, että edes huulipunaa tai hajuvettä hän ei osta minulle. Nyt olen alkanut miettimään jo eroakin. Minkä ihmeen vuoksi muuttaisin hänen kanssaan yhteen, kun en saisi kuin lisää siivottavaa ja kaksi eri elintasoa saman katon alla elävää tyyppiä.
Kommentit (194)
En muuttaisi enää. Joskus asuin pihin kanssa ja olihan se aika vaikeaa. Hänen ruokansa oli eri hyllyllä ja mun eri. Aina piti laskea niitä senttejä. Hyi. Ei enää ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eroa. Tuohan on ihan kauhea mies. Jos ei edes pientä lahjaa ( huulipunaa) silloin tällöin tyttikselleen osta niin kyllä tuommonen mies kannattaa heivata. Enkä mä muutenkaan alkaisi asumaan miehen kanssa, joka olisi ihan eri tuloluokkaa kuin minä. Siitä ei tule kuin riitaa ja pahaa mieltä.
Eikö se mies sitten osaa siivota omia jälkiään nykyisessäkään kodissaan? Jos ei, ehkä hänellä on hyvätuloisempana varaa hankkia siivooja siivoamaan oma osuutensa.
Kyllä mielestäni hyvin tienaavan miehen vastuulla on pitää nainen tyytyväisenä antamalla rahaa naisen ulkoisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Itse olen pitkäaikaistyötön, joten katselen vain "kodikkaan" eli halvan ylläpidon näköisiä naisia.
Ei ole tullut mieleenkään odottaa miehen ostavan minulle huulipunia tai hajuvesiä, saan kyllä ihan omalla palkallani sellaiset. Mutta huomioimista odotan ja saan. Keräilen erästä juttua, jota saa kirppiksiltä alkaen 50 sentillä mutta löytyy vain harvoin, ja mies on kartuttanut kokoelmaani valtavasti. Parhaillaankin hän on ulkomailla miesporukalla ja tiedän, että jos kohdalle osuu kirppis niin käy katsomassa josko löytäisi minulle uuden. Ja tietysti huomioi muutenkin kuin ostamalla eli tekee aamiaista, auttaa, hoitaa kun olen kipeänä jne.
Olen parisuhteemme aikana kerran joutunut yllättävään taloudelliseen pulaan ja silloin hän tarjosi apuaan lainan muodossa (eikä takaisinmaksulla olisi ollut kiirettä). Otin mieluummin lainan ystävältä, koska olimme siinä vaiheessa seurustelleet vasta vajaan vuoden, mutta minulle oli erittäin tärkeää, että mies ainakin tarjoutui auttamaan.
Jos odotat miehen tarjoavan sinulle tavaroita, joihin sinulla ei ole varaa, kerro se hänelle. Voi olla, ettei hän halua tehdä niin, mutta sittenpä ainakin tiedät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä muuta yhteen. Pihit on hirveitä!!
En osaa samaistua ongelmaasi, koska minä olen aina saanut lapsuudenkodissani niin paljon, etten koe kenenkään olevan velkaa minulle mitään. En odota siis saavanikaan toiselta mitään. Oma varallisuus noin 800 000 euroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä muuta yhteen. Pihit on hirveitä!!
Itseasiassa tuossahan mies ei ole pihi.. Ostaa itselleen kassitolkulla.. Sinulle ei mitään..
Ihana! Ei osta edes huulipunaa sinulle! :D Joopa joo, ehkä on paras ettet yritä edes loisia, vaan eroat nyt ja etsit miehen, joka ostaa sinulle niitä huulipunia vaikka kaksin kappalein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En osaa samaistua ongelmaasi, koska minä olen aina saanut lapsuudenkodissani niin paljon, etten koe kenenkään olevan velkaa minulle mitään. En odota siis saavanikaan toiselta mitään. Oma varallisuus noin 800 000 euroa.
Ja jos nyt mietin niin enpä minäkään miehelleni osta koskaan mitään pikkutarvikkeita. Miksi ostaisin? Maksan jo kaikki laskut ja asunnon. Minusta tuntuisi jotenkin ihan hölmöltä ostella toiselle tuommoisia, aivan kuin yrittäisin ostaa hänet.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mielestäni hyvin tienaavan miehen vastuulla on pitää nainen tyytyväisenä antamalla rahaa naisen ulkoisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Itse olen pitkäaikaistyötön, joten katselen vain "kodikkaan" eli halvan ylläpidon näköisiä naisia.
Niin ja lisähuomiona, että kyllä minulta työttömänäkin kuitenkin sellainen 50 euron kuukausibudjetti voisi olla naisen hyvännäköisyyden ylläpitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma tili, omat rahat ja oma taloudellinen vastuu = tasa-arvo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mielestäni hyvin tienaavan miehen vastuulla on pitää nainen tyytyväisenä antamalla rahaa naisen ulkoisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Itse olen pitkäaikaistyötön, joten katselen vain "kodikkaan" eli halvan ylläpidon näköisiä naisia.
Niin ja lisähuomiona, että kyllä minulta työttömänäkin kuitenkin sellainen 50 euron kuukausibudjetti voisi olla naisen hyvännäköisyyden ylläpitoon.
Yök
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, ei sen miehen sulle kuulu ostaa mitään, miksi ihmeessä shoppailette yhdessä, jos sulla ei ole varaa. Mulla oli vuosia elämäntapatyötön mies, enkä tosiaan alkanut hänelle vaatteita ja ruokaa enempää ostamaan, sillä hän ei edes hakenut töitä. Mitään yhteistä elintasoa en satunnaisten matkojen ja ravintolaillallisten lisäksi tarjonnut, sillä rajansa siipeilyllä, eikä mies minua niistä koskaan kiitellytkään.
Kuka vaatii samaa elintasoa poikaystävän kanssa?
Ja sinä ostat hänelle partavettä yms...
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tullut mieleenkään odottaa miehen ostavan minulle huulipunia tai hajuvesiä, saan kyllä ihan omalla palkallani sellaiset. Mutta huomioimista odotan ja saan. Keräilen erästä juttua, jota saa kirppiksiltä alkaen 50 sentillä mutta löytyy vain harvoin, ja mies on kartuttanut kokoelmaani valtavasti. Parhaillaankin hän on ulkomailla miesporukalla ja tiedän, että jos kohdalle osuu kirppis niin käy katsomassa josko löytäisi minulle uuden. Ja tietysti huomioi muutenkin kuin ostamalla eli tekee aamiaista, auttaa, hoitaa kun olen kipeänä jne.
Olen parisuhteemme aikana kerran joutunut yllättävään taloudelliseen pulaan ja silloin hän tarjosi apuaan lainan muodossa (eikä takaisinmaksulla olisi ollut kiirettä). Otin mieluummin lainan ystävältä, koska olimme siinä vaiheessa seurustelleet vasta vajaan vuoden, mutta minulle oli erittäin tärkeää, että mies ainakin tarjoutui auttamaan.
Jos odotat miehen tarjoavan sinulle tavaroita, joihin sinulla ei ole varaa, kerro se hänelle. Voi olla, ettei hän halua tehdä niin, mutta sittenpä ainakin tiedät.
Joku Lumenen huulipuna nyt ei paljoa maksa, etteikö sillä voisi vaikka kerran vuodessa ilahduttaa pienituloista tulevaa avopuolisoa. Kysehän on juuri siitä, että ap on pienituloinen kun taas mies parempi tuloinen. Mies ei tähän mennessä ole tajunnut ap:n tilannetta. Ap:n ja miehen on ehdottomasti ennen yhteenmuuttoa käytävä läpi kuka maksaa ja minkä verran. Jos ap:n mies ei ole valmis jakamaan ollenkaan omaansa, tulee parin muuttaa ap:n elintason mukaiseen asuntoon, niin että ap:llekin jää käyttövaraa välttämättömyyksiin.
Eri asia tietysti on, kuinka kauan ap silti jaksaisi katsoa miehen ostavan kaikkea kivaa itselleen ja reissailevan, kun ap vertailee kirppiksellä talvitakkien hintoja.
Vierailija kirjoitti:
Oma tili, omat rahat ja oma taloudellinen vastuu = tasa-arvo
Eihän se noin mene, että on mitään vitun tasa-arvoa tuossa sun mallissa, jos on eroa varallisuudessa ja tuloissa. Ja miksi ihmeessä pitäisikään olla tasa-arvoa?
Vierailija kirjoitti:
Ja sinä ostat hänelle partavettä yms...
Lukekaa nyt se aloitus kunnolla ennen kuin tulette itkemään tasavertaisuudesta. Ap on pienituloinen ja miehellä taas on varaa huvituksiin. Ap miettii, miksei mies edes pienellä (esim 5-10 euron) lahjalla halua ilahduttaa ap:ta, kun ko. summa on ap:lle taas suuri.
Ettekö ole vielä jutelleeet, miten kulut jaetaan yhdessä asuttaessa? Kumman elintason mukaan eläminen järjestetään?
Samaan syssyyn teidän pitää jutelle, miten kotityöt jaetaan. Se ei toimi, että kulut jaetaan tasan, mutta aikaa ei.