Lue keskustelun säännöt.
Jäämässä kotihoidon tuelle ja riita rahasta..
15.01.2017 |
Eli olen kohta jäämässä kotihoitamaan vauvaamme, ongelma on kuitenkin raha. Miehestä käytän häntä hyväksi jos en maksa puolia perheemme menoista, vaikka tienaa vain sen 400e kuukaudessa..
Kotona minä hoidan kotityöt ja ruuat koska mies käy töissä.
Maksan myös miehelle vuokraa, koska minä ja lapsi asumme hänen talossaan, mutta ei noin vähästä rahasta pysty enää maksamaan sitäkään :(
Miten teillä on toimittu?
Kommentit (249)
Ap, olisi kiva kuulla MIKSI olet tämän miehen kanssa. Mikä on saanut perustamaan yhteisen kodin. Kuulostaa vain niin hullulta koko kuvia. Mitä hyviä puolia miehessä on, jotta sen vuoksi kestät tämän nurjan puolen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kummastuttaa nämä naiset, jotka elää omilla säästöillään hoitovapaalla. Kuitenkin hoidettavana on yhteinen lapsi. Vai onko sillä lapsen isällä mitään vastuuta?
No ehkäpä se johtuu siitä, että sillä pelkällä miehen palkalla ei elätetä koko perhettä ja pyöritetä arkea. Miehen palkalla elää sinkkumies pienessä asunnossa mutta ei perhe perheasunnossa. Jos nainen haluaa lusmuta (anteeksi sanavalinta) kotona vuosikaudet, kyllä hänen pitää se ihan itse kustantaa etukäteen säästämällä, jos se ei muuten ole taloudellisesti mahdollista. Kaikkien puolisot kun eivät tienaa esim. 6000 € nettona. Jos sitä miehen nettoa on vain 1500 € ja siitä menee pelkästään asuntolainaan 1000 € (mikä pystytään kyllä normiarjessa yhteisestä netosta mainiosti maksamaan), ollaan aika ohuilla jäillä.
Tuossa tapauksessa on ostettu ihan liian kallis asunto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kummastuttaa nämä naiset, jotka elää omilla säästöillään hoitovapaalla. Kuitenkin hoidettavana on yhteinen lapsi. Vai onko sillä lapsen isällä mitään vastuuta?
No ehkäpä se johtuu siitä, että sillä pelkällä miehen palkalla ei elätetä koko perhettä ja pyöritetä arkea. Miehen palkalla elää sinkkumies pienessä asunnossa mutta ei perhe perheasunnossa. Jos nainen haluaa lusmuta (anteeksi sanavalinta) kotona vuosikaudet, kyllä hänen pitää se ihan itse kustantaa etukäteen säästämällä, jos se ei muuten ole taloudellisesti mahdollista. Kaikkien puolisot kun eivät tienaa esim. 6000 € nettona. Jos sitä miehen nettoa on vain 1500 € ja siitä menee pelkästään asuntolainaan 1000 € (mikä pystytään kyllä normiarjessa yhteisestä netosta mainiosti maksamaan), ollaan aika ohuilla jäillä.
Meillä riittää miehen palkka (1700e/kk käteen). Siihen päälle tulee vielä 300e lapsilisiä sekä kotihoidontuki 500e. Meillä siis kolme lasta joista nuorin vuoden ikäinen.
Mutta me ollaan alunperinkin mitoitettu asuntolaina siten, että jompikumpi pystyy olemaan kotona kunnes lapsi täyttää kolme. Ja kyllä katsottiin myös se, että jos tulee työttömyyttä tms. niin ei olla lirissä lainojen kanssa.
Niin ja tosiaan, asumiskulut ovat noin 700e/kk (vastike ja laina).
Vierailija kirjoitti:
Ei, mies on ihan oikeassa!!!! Sinä annat sen 400 € miehelle!!! Ja jos se ei kata kuluja, te teette siltä ajalta velkakirjat, jotka maksat myöhemmin pois!!!
Näin meillä, ja on toiminut mainiosti.
Olen miehelle velkaa lapsien ajalta noin 5600 euroa, jota maksan pikkuhiljaa.
Ja tässä on sitten toinen tyhmä aloittajan lisäksi. Kenen kanssa sinä olet ne lapset tehnyt jos olet niistä miehellesi velkaa? Tekikö miehesi kotona mitään tänä velka-aikana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kummastuttaa nämä naiset, jotka elää omilla säästöillään hoitovapaalla. Kuitenkin hoidettavana on yhteinen lapsi. Vai onko sillä lapsen isällä mitään vastuuta?
No ehkäpä se johtuu siitä, että sillä pelkällä miehen palkalla ei elätetä koko perhettä ja pyöritetä arkea. Miehen palkalla elää sinkkumies pienessä asunnossa mutta ei perhe perheasunnossa. Jos nainen haluaa lusmuta (anteeksi sanavalinta) kotona vuosikaudet, kyllä hänen pitää se ihan itse kustantaa etukäteen säästämällä, jos se ei muuten ole taloudellisesti mahdollista. Kaikkien puolisot kun eivät tienaa esim. 6000 € nettona. Jos sitä miehen nettoa on vain 1500 € ja siitä menee pelkästään asuntolainaan 1000 € (mikä pystytään kyllä normiarjessa yhteisestä netosta mainiosti maksamaan), ollaan aika ohuilla jäillä.
Meillä riittää miehen palkka (1700e/kk käteen). Siihen päälle tulee vielä 300e lapsilisiä sekä kotihoidontuki 500e. Meillä siis kolme lasta joista nuorin vuoden ikäinen.
Mutta me ollaan alunperinkin mitoitettu asuntolaina siten, että jompikumpi pystyy olemaan kotona kunnes lapsi täyttää kolme. Ja kyllä katsottiin myös se, että jos tulee työttömyyttä tms. niin ei olla lirissä lainojen kanssa.
Niin ja tosiaan, asumiskulut ovat noin 700e/kk (vastike ja laina).
Sama, meillä edullinen talo maksella. Mut teen vielä itse vielä vähän hommia, jotta elintaso pysyy hyvänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meille kävi oikeasti aika hauskasti. En ole ollut " oikeasti" hoitovapaalla ikinä. Olen mennyt töihin illoiksi heti, kun vanhempainvapaakauteni on päättynyt. Lapset eivät siis ole hoidossa.
Mies on aina hyvissä ajoin alkanut naukua rahasta, kun vanhempainvapaakausi on lähentynyt loppuaan, ja tehnyt selväksi, ettei pärjätä, jos jään kotiin.
Olen sitten aina aamupäivästä siivonnut, laittanut ruoan ja ulkoiluttanut lapset, tehnyt lumityöt tai leikannut nurmea. Ja mennyt iltaan töihin. Hommat hoidettu, jotta mies saa levätä raskaan työpäivän jälkeen ja kerkiää keskittymään lapsiin..
...kaikki huonon omantunnon jyskyttäessä takaraivossa.
Nyt mies itse aikoo jäädä ihan kokoaikaiselle hoitovapaalle kesällä, jotta minä pystyn välillä käymään " kunnolla töissä"..
Itse suostun, ei ole miehen vika sinänsä, mutta kaikkeen nainen suostuu....jotain tässä menee minun oikeustajuni mukaan väärin, mutten oikein tiedä, mitä sanoa..;)
Sinähän pääset jatkossa helpommalla, sen kun käyt töissä ja muun ajan vietät miten haluat. Ehdit tehdä lapsen kanssa kaikkea kivaa, kun mies hoitaa kaikki arjen ikävät asiat. Töistä tultua pääset suoraan ruokapöytään, sieltä siirryt pikku päiväunille sohvalle ja sitten leikit lapsen kanssa.
Ajattele, koko hoitovapaan aikana sinun ei tarvitse tehdä ruokaa, pestä pyykkiä eikä varsinkaan siivota. Sinun ei tarvitse edes astioitasi korjata pois, mieshän sen tekee. Muistat sitten valittaa töistä tullessasi miehelle, jos eteisessä on hiekkaa tai pyykit on silittämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, mies on ihan oikeassa!!!! Sinä annat sen 400 € miehelle!!! Ja jos se ei kata kuluja, te teette siltä ajalta velkakirjat, jotka maksat myöhemmin pois!!!
Näin meillä, ja on toiminut mainiosti.
Olen miehelle velkaa lapsien ajalta noin 5600 euroa, jota maksan pikkuhiljaa.Ja tässä on sitten toinen tyhmä aloittajan lisäksi. Kenen kanssa sinä olet ne lapset tehnyt jos olet niistä miehellesi velkaa? Tekikö miehesi kotona mitään tänä velka-aikana?
Toi oli provo, tyhmä vastaus tyhmään kysymykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille kävi oikeasti aika hauskasti. En ole ollut " oikeasti" hoitovapaalla ikinä. Olen mennyt töihin illoiksi heti, kun vanhempainvapaakauteni on päättynyt. Lapset eivät siis ole hoidossa.
Mies on aina hyvissä ajoin alkanut naukua rahasta, kun vanhempainvapaakausi on lähentynyt loppuaan, ja tehnyt selväksi, ettei pärjätä, jos jään kotiin.
Olen sitten aina aamupäivästä siivonnut, laittanut ruoan ja ulkoiluttanut lapset, tehnyt lumityöt tai leikannut nurmea. Ja mennyt iltaan töihin. Hommat hoidettu, jotta mies saa levätä raskaan työpäivän jälkeen ja kerkiää keskittymään lapsiin..
...kaikki huonon omantunnon jyskyttäessä takaraivossa.
Nyt mies itse aikoo jäädä ihan kokoaikaiselle hoitovapaalle kesällä, jotta minä pystyn välillä käymään " kunnolla töissä"..
Itse suostun, ei ole miehen vika sinänsä, mutta kaikkeen nainen suostuu....jotain tässä menee minun oikeustajuni mukaan väärin, mutten oikein tiedä, mitä sanoa..;)
Sinähän pääset jatkossa helpommalla, sen kun käyt töissä ja muun ajan vietät miten haluat. Ehdit tehdä lapsen kanssa kaikkea kivaa, kun mies hoitaa kaikki arjen ikävät asiat. Töistä tultua pääset suoraan ruokapöytään, sieltä siirryt pikku päiväunille sohvalle ja sitten leikit lapsen kanssa.
Ajattele, koko hoitovapaan aikana sinun ei tarvitse tehdä ruokaa, pestä pyykkiä eikä varsinkaan siivota. Sinun ei tarvitse edes astioitasi korjata pois, mieshän sen tekee. Muistat sitten valittaa töistä tullessasi miehelle, jos eteisessä on hiekkaa tai pyykit on silittämättä.
Näinpä, lapsien takia en viitsisi vaan koittaa, kuinka miehen pinna kestää.
Ei tämä elämä oikeasti ole kovin yksinkertaista..
Ja rahasta tulee olemaan tiukkaa, mut kyllä me kuulemma pärjätään.. ;)
Vierailija kirjoitti:
Meille kävi oikeasti aika hauskasti. En ole ollut " oikeasti" hoitovapaalla ikinä. Olen mennyt töihin illoiksi heti, kun vanhempainvapaakauteni on päättynyt. Lapset eivät siis ole hoidossa.
Mies on aina hyvissä ajoin alkanut naukua rahasta, kun vanhempainvapaakausi on lähentynyt loppuaan, ja tehnyt selväksi, ettei pärjätä, jos jään kotiin.
Olen sitten aina aamupäivästä siivonnut, laittanut ruoan ja ulkoiluttanut lapset, tehnyt lumityöt tai leikannut nurmea. Ja mennyt iltaan töihin. Hommat hoidettu, jotta mies saa levätä raskaan työpäivän jälkeen ja kerkiää keskittymään lapsiin..
...kaikki huonon omantunnon jyskyttäessä takaraivossa.
Nyt mies itse aikoo jäädä ihan kokoaikaiselle hoitovapaalle kesällä, jotta minä pystyn välillä käymään " kunnolla töissä"..
Itse suostun, ei ole miehen vika sinänsä, mutta kaikkeen nainen suostuu....jotain tässä menee minun oikeustajuni mukaan väärin, mutten oikein tiedä, mitä sanoa..;)
Teillä kävi hauskasti? Mitä hauskaa siinä on, että sä teet kaksivuorotyön ja mies vain yksivuorotyön? Vitun hauskaa, kun toinen raataa ensin aamun perheen eteen ja illan talouden eteen, toiselle kuuluu vaan päivällä talouden eteen raataminen???
Miksi mies ei nyt kesällä jää hoitovapaalle samalla systeemillä kuin sinäkin olet ollut: Aamulla hoitaa lapset ja kodin, sapuskat ja siivoukset ja illalla ryntää töihin tienaamaan, jotta sinä voit keskittyä lapsiin ja lepäämiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille kävi oikeasti aika hauskasti. En ole ollut " oikeasti" hoitovapaalla ikinä. Olen mennyt töihin illoiksi heti, kun vanhempainvapaakauteni on päättynyt. Lapset eivät siis ole hoidossa.
Mies on aina hyvissä ajoin alkanut naukua rahasta, kun vanhempainvapaakausi on lähentynyt loppuaan, ja tehnyt selväksi, ettei pärjätä, jos jään kotiin.
Olen sitten aina aamupäivästä siivonnut, laittanut ruoan ja ulkoiluttanut lapset, tehnyt lumityöt tai leikannut nurmea. Ja mennyt iltaan töihin. Hommat hoidettu, jotta mies saa levätä raskaan työpäivän jälkeen ja kerkiää keskittymään lapsiin..
...kaikki huonon omantunnon jyskyttäessä takaraivossa.
Nyt mies itse aikoo jäädä ihan kokoaikaiselle hoitovapaalle kesällä, jotta minä pystyn välillä käymään " kunnolla töissä"..
Itse suostun, ei ole miehen vika sinänsä, mutta kaikkeen nainen suostuu....jotain tässä menee minun oikeustajuni mukaan väärin, mutten oikein tiedä, mitä sanoa..;)
Sinähän pääset jatkossa helpommalla, sen kun käyt töissä ja muun ajan vietät miten haluat. Ehdit tehdä lapsen kanssa kaikkea kivaa, kun mies hoitaa kaikki arjen ikävät asiat. Töistä tultua pääset suoraan ruokapöytään, sieltä siirryt pikku päiväunille sohvalle ja sitten leikit lapsen kanssa.
Ajattele, koko hoitovapaan aikana sinun ei tarvitse tehdä ruokaa, pestä pyykkiä eikä varsinkaan siivota. Sinun ei tarvitse edes astioitasi korjata pois, mieshän sen tekee. Muistat sitten valittaa töistä tullessasi miehelle, jos eteisessä on hiekkaa tai pyykit on silittämättä.
Paitsi että miehellä voi olla niin rankkaa lapsen kanssa, ettei ehdi tehdä noita päivän aikana ja teet ne sitten töiden jälkeen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille kävi oikeasti aika hauskasti. En ole ollut " oikeasti" hoitovapaalla ikinä. Olen mennyt töihin illoiksi heti, kun vanhempainvapaakauteni on päättynyt. Lapset eivät siis ole hoidossa.
Mies on aina hyvissä ajoin alkanut naukua rahasta, kun vanhempainvapaakausi on lähentynyt loppuaan, ja tehnyt selväksi, ettei pärjätä, jos jään kotiin.
Olen sitten aina aamupäivästä siivonnut, laittanut ruoan ja ulkoiluttanut lapset, tehnyt lumityöt tai leikannut nurmea. Ja mennyt iltaan töihin. Hommat hoidettu, jotta mies saa levätä raskaan työpäivän jälkeen ja kerkiää keskittymään lapsiin..
...kaikki huonon omantunnon jyskyttäessä takaraivossa.
Nyt mies itse aikoo jäädä ihan kokoaikaiselle hoitovapaalle kesällä, jotta minä pystyn välillä käymään " kunnolla töissä"..
Itse suostun, ei ole miehen vika sinänsä, mutta kaikkeen nainen suostuu....jotain tässä menee minun oikeustajuni mukaan väärin, mutten oikein tiedä, mitä sanoa..;)
Teillä kävi hauskasti? Mitä hauskaa siinä on, että sä teet kaksivuorotyön ja mies vain yksivuorotyön? Vitun hauskaa, kun toinen raataa ensin aamun perheen eteen ja illan talouden eteen, toiselle kuuluu vaan päivällä talouden eteen raataminen???
Miksi mies ei nyt kesällä jää hoitovapaalle samalla systeemillä kuin sinäkin olet ollut: Aamulla hoitaa lapset ja kodin, sapuskat ja siivoukset ja illalla ryntää töihin tienaamaan, jotta sinä voit keskittyä lapsiin ja lepäämiseen?
No joo. Ei sillä ole sellaista mahdollisuutta ja ei pysty.
Ja kyllä tämän yhteiskunnan ja ihmisten ajattelukin on aivan perseeestä.
Tää mun hommanihan kuitataan sillä, että
" onhan se nyt kiva, kun pääset välillä töihin olemaan aikuisten seurassa ja viettämään omaa aikaa" !!
Ja ihan oikeasti!:D
Tiedän että homma on ihan perseestä, enkä tiedä kauanko jaksan tälläisissä paineissa.
Eikä elämä muutoinkaan ole päästänyt kovin helpolla tässä muutaman vuoden aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille kävi oikeasti aika hauskasti. En ole ollut " oikeasti" hoitovapaalla ikinä. Olen mennyt töihin illoiksi heti, kun vanhempainvapaakauteni on päättynyt. Lapset eivät siis ole hoidossa.
Mies on aina hyvissä ajoin alkanut naukua rahasta, kun vanhempainvapaakausi on lähentynyt loppuaan, ja tehnyt selväksi, ettei pärjätä, jos jään kotiin.
Olen sitten aina aamupäivästä siivonnut, laittanut ruoan ja ulkoiluttanut lapset, tehnyt lumityöt tai leikannut nurmea. Ja mennyt iltaan töihin. Hommat hoidettu, jotta mies saa levätä raskaan työpäivän jälkeen ja kerkiää keskittymään lapsiin..
...kaikki huonon omantunnon jyskyttäessä takaraivossa.
Nyt mies itse aikoo jäädä ihan kokoaikaiselle hoitovapaalle kesällä, jotta minä pystyn välillä käymään " kunnolla töissä"..
Itse suostun, ei ole miehen vika sinänsä, mutta kaikkeen nainen suostuu....jotain tässä menee minun oikeustajuni mukaan väärin, mutten oikein tiedä, mitä sanoa..;)
Sinähän pääset jatkossa helpommalla, sen kun käyt töissä ja muun ajan vietät miten haluat. Ehdit tehdä lapsen kanssa kaikkea kivaa, kun mies hoitaa kaikki arjen ikävät asiat. Töistä tultua pääset suoraan ruokapöytään, sieltä siirryt pikku päiväunille sohvalle ja sitten leikit lapsen kanssa.
Ajattele, koko hoitovapaan aikana sinun ei tarvitse tehdä ruokaa, pestä pyykkiä eikä varsinkaan siivota. Sinun ei tarvitse edes astioitasi korjata pois, mieshän sen tekee. Muistat sitten valittaa töistä tullessasi miehelle, jos eteisessä on hiekkaa tai pyykit on silittämättä.
Paitsi että miehellä voi olla niin rankkaa lapsen kanssa, ettei ehdi tehdä noita päivän aikana ja teet ne sitten töiden jälkeen...
No onneksi mulla on aina sunnuntaisin vapaapäivä, niin kerkiän tekemään viikkosiivouksen..
Vittu niin, en tajunnutkaan ettei sen tarvi edes herätä aamulla laittamaan lasta kouluun kesällä.. Toi mies saa vielä nukkuakin rauhassa!!!:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kummastuttaa nämä naiset, jotka elää omilla säästöillään hoitovapaalla. Kuitenkin hoidettavana on yhteinen lapsi. Vai onko sillä lapsen isällä mitään vastuuta?
No ehkäpä se johtuu siitä, että sillä pelkällä miehen palkalla ei elätetä koko perhettä ja pyöritetä arkea. Miehen palkalla elää sinkkumies pienessä asunnossa mutta ei perhe perheasunnossa. Jos nainen haluaa lusmuta (anteeksi sanavalinta) kotona vuosikaudet, kyllä hänen pitää se ihan itse kustantaa etukäteen säästämällä, jos se ei muuten ole taloudellisesti mahdollista. Kaikkien puolisot kun eivät tienaa esim. 6000 € nettona. Jos sitä miehen nettoa on vain 1500 € ja siitä menee pelkästään asuntolainaan 1000 € (mikä pystytään kyllä normiarjessa yhteisestä netosta mainiosti maksamaan), ollaan aika ohuilla jäillä.
No minun mieheni kyllä pystyi elättämään perheen ja maksamaan asuntolainan (miehen yksin) ilman ruikutusta. Eikä ole erikoisen hyvätuloinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kummastuttaa nämä naiset, jotka elää omilla säästöillään hoitovapaalla. Kuitenkin hoidettavana on yhteinen lapsi. Vai onko sillä lapsen isällä mitään vastuuta?
No ehkäpä se johtuu siitä, että sillä pelkällä miehen palkalla ei elätetä koko perhettä ja pyöritetä arkea. Miehen palkalla elää sinkkumies pienessä asunnossa mutta ei perhe perheasunnossa. Jos nainen haluaa lusmuta (anteeksi sanavalinta) kotona vuosikaudet, kyllä hänen pitää se ihan itse kustantaa etukäteen säästämällä, jos se ei muuten ole taloudellisesti mahdollista. Kaikkien puolisot kun eivät tienaa esim. 6000 € nettona. Jos sitä miehen nettoa on vain 1500 € ja siitä menee pelkästään asuntolainaan 1000 € (mikä pystytään kyllä normiarjessa yhteisestä netosta mainiosti maksamaan), ollaan aika ohuilla jäillä.
Eikö enää nykylapset kaipaa aikuisen hoivaa ja turvaa, ruokaa, ulkoilua, vaipan vaihtamista ja pyllyn pesua, jos perhevapaiden aikana äidit nykyään vain lusmuilevat kotona ja viettävät vain omaa leppoisaa aikaansa.
Ennen, kun perhevapaita ei ollut ja lapset hoidettiin silloinkin kotona ja vanhemmat olivat työelämässä mukana, niin meilläkin oli palkattu lastenhoitaja, niin hän oli kahden pienen lapsen kanssa täystyöllistetty ja kiirettä riitti, vaikka hänet oli vapautettu kaikista kotiaskareista - siivouksesta, pyykinpesusta jne. ja usein tein edellisenä iltana jopa ruuan kanssa.
Ja siihen aikaan lastenhoitaja oli arvostettu ammatti, jos sellaisen sattui saamaan ja palkka, sosiaalikuluineen ja asuntoineen vastasi lähes toisen vanhemman palkkaa.
Monen mielestä nykyäidit vain makoilevat ja lysmuilevat kotona, mutta kuka ihme hoitaa lapset, kun taaperot näyttävät samalta kuin ennen, eikä edes lääketiett.kehitystä tai muutosta ole tullut ilmi.
Olen sinunkin väitteestäsi ihan pihalla,,vaikka luulisi lapsen kehityksestä ja tarpeista tietävän melko paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kummastuttaa nämä naiset, jotka elää omilla säästöillään hoitovapaalla. Kuitenkin hoidettavana on yhteinen lapsi. Vai onko sillä lapsen isällä mitään vastuuta?
No ehkäpä se johtuu siitä, että sillä pelkällä miehen palkalla ei elätetä koko perhettä ja pyöritetä arkea. Miehen palkalla elää sinkkumies pienessä asunnossa mutta ei perhe perheasunnossa. Jos nainen haluaa lusmuta (anteeksi sanavalinta) kotona vuosikaudet, kyllä hänen pitää se ihan itse kustantaa etukäteen säästämällä, jos se ei muuten ole taloudellisesti mahdollista. Kaikkien puolisot kun eivät tienaa esim. 6000 € nettona. Jos sitä miehen nettoa on vain 1500 € ja siitä menee pelkästään asuntolainaan 1000 € (mikä pystytään kyllä normiarjessa yhteisestä netosta mainiosti maksamaan), ollaan aika ohuilla jäillä.[/quote
Miksi te teette lapsia köyhien miesten kanssa? Ei se lapsi ilmainen ole vanhempanakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se naisen kotona olo ole yhteinen päätös? Silloin tuntuu oudolta, että vain naisen pitäisi säästää sitä varten. Miksei mies voi säästää?
Sikäli se on yhteinen päätös, että kun naisen palkka lakkaa juoksemasta, se vaikuttaa myös miehen elintasoon. Mahdollisesti pitää myydä toinen auto, muuttaa halvempaan asuntoon, perua jo varattu lomamatka jne.
Muutoin se on kyllä ihan sen kotiin jäävän ihmisen oma valinta, oli se sitten isä tai äiti. Pakko ei ole jäädä, mutta lakien puolesta jääminen on mahdollista työpaikan menemättä alta. Jos haluaa jäädä, kärsii sen sitten ihan itse nahoissaan eläkkeellä.
Mielenkiintoista. Meillä oli mies töissä, kaksi autoa, lomamatkoja ja minä lasten kanssa kotona. Ja asuntolaina. Enkä tosiaan ollut säästänyt etukäteen, kun koko lapsi hankittiin vähän yllättäen ja seuraavaan ei sitten enää voinutkaan. Pärjättiin kyllä eikä mies koskaan valittanut tilanteesta. Tietysti rahan kanssa piti olla tarkkana. Nyt sitten käytetään kummankin tulot yhteiseksi hyväksi. Näitä menojen jakajia perheessä ei vaan voi ymmärtää :(
Ota selvää, paljonko kodinhoitaja saa palkkaa ja tee sen mukaan lasku miehelle. Jos hän vaatii sinua maksamaan kaikesta puolet, hän ei arvosta tekemääsi kotityötä minkään arvoiseksi, vaan vaatii sinua maksamaan siitä, että saat passata häntä. Mietipä kaksi kertaa, kannattaako tuollaisen itsekkään äijän kanssa jatkaa yhteiselämää. Kodinhoitaja tekee normaalia työpäivää eli noin 8 h/päivä, mutta sinun velvollisuutesi ulottuu paljon laajemmalle eli koko vuorokauteen. Lasta saattaa todella joutua hoitamaan läpi vuorokauden ja lisäksi sinun tietysti pitäisi vielä olla hemaiseva ilmestys petissä miestäsi viihdyttämässä. Kun tuollaisista äijistä saa nykyään lukea lähes päivittäin, en voi muuta sanoa, kuin että olen enemmän kuin tyytyväinen, etten ole niihin sotkeutunut. Minun luonteellani ei alistuttaisi ilmaiseksi passariksi, jonka vielä pitäisi maksaa, että saa passata herra miestään. Ei ikinä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olin säästänyt etukäteen hoitovapaata varten. Ei tarvinnut olla käsi ojossa kerjäämässä. Yhteinen talolaina, vuoden lainanlyhennykset olin säästänyt.
Täällä myös sama. En kehtaisi kerjätä mieheltä rahaa omiin menoihini. Eikä se ole miehen tehtävä maksaa minun elämääni! Lapsen kuluista hän maksaa tietysti puolet.
Niin että te naiset sitten tyytyväisenä säästitte omista palkoistanne rahaa, että saatte lainanlyhennykset maksettua hoitovapaan ajalta? Ja mies sai pitää palkkansa kuten ennenkin? Eik se nyt kuulosta vähän kummalta? Jos mulle olisi mies sanonut että mun on tingittävä omista menoistani lapsen takia, mut hänen ei, olisin mennyt töihin, jolloin päivähoitomaksut olisi puolitettu ja hoitovuorot kotona puolitettu. Ja jos toi oli tullu ilmi ennen sen lapsen tekoa, olisin eonnut ja etsinyt paremman miehen.
Tuohan on kuin mun elämästä. Naimisissa tosin ollaan ilman avioehtoa. Onneksi! Minä olen ollut kotona vuosia ja samalla sain opinnot hissukseen päätökseen. Sain keikkatyötä iltaisin viikottain, mutta mies ei onnitellut siitä, koska se ei ole kokopäivätyö. Hoidan kotona pieniä lapsiamme päivät. Ja lasten pienuuden takia en halunnut heitä vielä tarhaan. Mies tekee pitkää päivää ja on paljon poissa (12 h päivässä). Nyt hän on sanonut, että olen loinen ja imen hänen rahojaan. Hänen mielestään lapset voisivat olla tarhassakin pitkää päivää. Avioeroa hän ei halua rahan takia. Mitään hän ei tee suhteen eteen. Olen tosi pettynyt, että rahanhimo ajaa perheen ohi. Ja hän muuttui vasta kuopuksen syntymän jälkeen, yhdessä ollaan oltu 10 vuotta! Muutenkin hän on nykyään ilkeä ja itsekäs. Kohta puoliin (kun saan rohkeutta ja säästöjä lähteä) olen sitten 3 lapsen sinkkuäiti. Sinne valui unelma ydinperheestä ja loppuelämän parisuhteesta pöntöstä alas. Ärsyttää. No, enemmän ärsyttäisi jos olisin niin kynnysmatto että jäisin roikkumaan tähän vielä vuosiksi.
Alkuperäisen tapauksessa en katsoisi tuollaista menoa päivääkään. Mies maksattaa omaa asuntoa avopuolisollaan. Kaiken lisäksi suunnitelmissa on laittaa asunto sijoitusasunnoksi ja ottaa uusi asuntovelka. Silloin kaikki sijoituksen tuotot menevät miehelle ja ap ei hyödy mitään siitä että on käytännössä lyhentänyt miehen lainaa.
Eron tullessa ap ei hyödy järjestelystä mitään eikä saa penniäkään asunnosta.