Minkä vuoksi jotkut ihmiset mököttävät eivätkä sano suoraan mikä heitä vaivaa?

Koska heistä tuntuu että pakottaessaan heidät kuvaamaan tapahtuneen kiusaaja pakottaa heidät elämään sen uudelleen ja loukkaa siis toisenkin kerran.

Hyvä kysymys! Minäkin olen kaverin taholta tuota käytöstä nyt muutaman viikon vastaanottanut. Ja tuntuu, että toinen olettaa, että mun vain pitäisi tietää mitä hänen päässään liikkuu. Voin tietojeni pohjalta aavistella, mutta tätä on jatkunut nyt niin kauan, että aavistuksenikin alkavat luultavasti olemaan melko kaukana totuudesta.

Raskaaksi on käynyt. Mutta en haluaisi välejäkään katkaista, ilman, että on juteltu.

Jos joku ensin v*ttuilee ja loukkaa tahallaan ja sitten tulee kysymään että mikä on, niin se kysymyskin tuntuu lähinnä vittuilulta eikä siihen tee mieli vastata.

Konfliktinpelosta, loukkaamisen pelosta, torjunnan ja välinpitämättömyyden pelosta. Ei uskalla kohdata ristiriitaa avoimesti koska pelkää seurauksia, mutta ei osaa myöskään ohittaa omaa tunnetaan. Ei rakentavaa, mutta ah niin tuttua.

Samaa ihmetellyt. Mies on tämmönen. Kiukutteli ja piti eräänlaista mykkäkoulua pari viikkoa. Kyllä mä tiesin mikä sitä vaivaa mutta halusin, että se sanoo sen itse ääneen. No sehän oli sitten mustasukkainen. Ei olisi vain halunnut tunnustaa.

Jos on kyse läheisestä ihmisestä, niin silloin mököttäjä olettaa, että tämä ihminen itse tietää loukanneensa. Jos ei tiedä, haluaa, että tämä ihminen miettii, mitä on tehnyt väärin. Ja jos ei miettimälläkään keski, mikä ongelma on, tämä henkilö on vain sitten niin tyhmä tai piittaamaton, joten on ansainnut mökötyksen.

Yksinkertaista.

Eli todennäköisintäkö on, että olen jotenkin loukannut toista? Luonnollisestikin olen tuota vaihtoehtoa pohtinut. Mutta ikävä kyllä en keksi miten ja milloin olisin loukannut.

t. 2

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmetellyt. Mies on tämmönen. Kiukutteli ja piti eräänlaista mykkäkoulua pari viikkoa. Kyllä mä tiesin mikä sitä vaivaa mutta halusin, että se sanoo sen itse ääneen. No sehän oli sitten mustasukkainen. Ei olisi vain halunnut tunnustaa.

Miksi pitää sanoa ääneen, jos tiesit, mikä on? Tuo nyt vasta lapsellista onkin.

Exäni kanssa se johtui siitä, ettei minulla ollut enää tilaa kommentoida mitään.

Kaikki sanomani torjuttiin heti sen sanomisen jälkeen.

En sitten enää puhunut mitään.

Minun vikani kuulemma.

Vierailija kirjoitti:

Samaa ihmetellyt. Mies on tämmönen. Kiukutteli ja piti eräänlaista mykkäkoulua pari viikkoa. Kyllä mä tiesin mikä sitä vaivaa mutta halusin, että se sanoo sen itse ääneen. No sehän oli sitten mustasukkainen. Ei olisi vain halunnut tunnustaa.

Pointti tässä oli "kyllä mä tiesin". Jokainen tietää, mistä mököttäjä on suuttunut, mutta ei olla tietävinään, kun ei haluta tunnustaa, että oltaisiin jotenkin loukattu.

Onko pakko jos ei halua?

Työpaikalla voi sanoa että on huono päivä.

Muussa ihmissuhteessa on eri asia mutta ei silloinkaan ole pakko sanoa.

Esim. masennus aiheuttaa pitkäaikaista

"mökötystä".

Vierailija kirjoitti:

Jos on kyse läheisestä ihmisestä, niin silloin mököttäjä olettaa, että tämä ihminen itse tietää loukanneensa. Jos ei tiedä, haluaa, että tämä ihminen miettii, mitä on tehnyt väärin. Ja jos ei miettimälläkään keski, mikä ongelma on, tämä henkilö on vain sitten niin tyhmä tai piittaamaton, joten on ansainnut mökötyksen.

Yksinkertaista.

Ei muuten ole noin yksinkertaista. En ole tyhmä enkä piittaamaton. Enkä todella ole ansainnut mökötystä.

t.2

Vierailija kirjoitti:

Koska heistä tuntuu että pakottaessaan heidät kuvaamaan tapahtuneen kiusaaja pakottaa heidät elämään sen uudelleen ja loukkaa siis toisenkin kerran.

Puhut aivan totta.

Minusta tuli exän kanssa tuollainen mököttäjä tai ehkä paremmin ilmaistuna sulkeutunut, koska miehen tapa "keskustella" asioista oli huutamista, haukkumista ja pahimmillaan tavaroiden paiskomista ja nyrkin puimista oviin ja niiden paiskomista perässäni. Pidin sitten mieluummin suuni kiinni ja jos jotain piti sanoa niin jotakin ympäripyöreää joka mahdollisimman vähän provosoisi häntä. No, erottiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on kyse läheisestä ihmisestä, niin silloin mököttäjä olettaa, että tämä ihminen itse tietää loukanneensa. Jos ei tiedä, haluaa, että tämä ihminen miettii, mitä on tehnyt väärin. Ja jos ei miettimälläkään keski, mikä ongelma on, tämä henkilö on vain sitten niin tyhmä tai piittaamaton, joten on ansainnut mökötyksen.

Yksinkertaista.

Ei muuten ole noin yksinkertaista. En ole tyhmä enkä piittaamaton. Enkä todella ole ansainnut mökötystä.

t.2

Hänen mielestään olet. Se on sitten eri asia, onko loukkaantuminen objektiivisesti katsoen reilua, mutta näin se mökötysosuus selittyy. Jos kysymällä ei asia selviä, niin sitten sinulla on oikeus olla piittaamaton. Yleensä nämä mököttäjät kyllä kertovat kun kysytään. Jos oikeasti tiedät, ettet ole tehnyt mitään väärää, pitäisi kysymisenkin olla helppoa.

Oletko varma, että se on mökötystä. Entä jos toinen pelkää konflikteja ja on sen vuoksi vaan hiljaa.

Vierailija kirjoitti:

Koska heistä tuntuu että pakottaessaan heidät kuvaamaan tapahtuneen kiusaaja pakottaa heidät elämään sen uudelleen ja loukkaa siis toisenkin kerran.

Kuinka he voivat tuntea senkin kun toinen on eri mieltä heidän kanssaan vallan kiusaamisena? Miksi kaikkien pitäisi olla samaa mieltä heidän kanssaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on kyse läheisestä ihmisestä, niin silloin mököttäjä olettaa, että tämä ihminen itse tietää loukanneensa. Jos ei tiedä, haluaa, että tämä ihminen miettii, mitä on tehnyt väärin. Ja jos ei miettimälläkään keski, mikä ongelma on, tämä henkilö on vain sitten niin tyhmä tai piittaamaton, joten on ansainnut mökötyksen.

Yksinkertaista.

Ei muuten ole noin yksinkertaista. En ole tyhmä enkä piittaamaton. Enkä todella ole ansainnut mökötystä.

t.2

Hänen mielestään olet. Se on sitten eri asia, onko loukkaantuminen objektiivisesti katsoen reilua, mutta näin se mökötysosuus selittyy. Jos kysymällä ei asia selviä, niin sitten sinulla on oikeus olla piittaamaton. Yleensä nämä mököttäjät kyllä kertovat kun kysytään. Jos oikeasti tiedät, ettet ole tehnyt mitään väärää, pitäisi kysymisenkin olla helppoa.

No pitääkin kysyä. Ei nimittäin ole tullut mieleenkään kysyä, kun mitään loukkaavaa ei ole tapahtunut. Mutta jos hän sitten on ottanut jonkun asian loukkaavana ilman että olen tajunnut.

t.2

Tuo mököttäminen on vallankäyttöä. Mököttäjä sulkee toisen ulkopuolelle omasta elämästään. Mieheni käytti tätä tekniikkaa hyvin taitavasti. Kolmen kuukauden jakso oli pisin puhumatta. 

Sitten sai minut aina pyytelemään anteeksi  ja nöyristelemään.  Viimein tajusin, ettei vika kertakaikkiaan voi aina olla minussa. Tästä ajatuksesta viisastuneena hain eron. Siihen loppui 24 vuoden vaihteleva mökötysjakso, nyt hän saa ihan vapaasti mököttää ja olla vastaamatta puhelimeen. Tekstareihinkaan ei tarvitse reagoida, mutta sitten menee tapaamiset ohi. Yksinkertaista.

Hiljaisuus ei aina ole mökötystä. Joskus voi vaan olla niin ahdistunut tai on niin paha olla, että ei halua sanoa mitään, jotta ei loukkaisi toista/sanoisi jotain ajattelematonta.