Ahdistus ja ulkoilu. Ulkoilu ei auta :((
Kärsin siis ahdistuksesta ja päätin tänään kokeilla rauhallista kävelyä joten lähdin lähellä sijaitsevalle hautausmaalle kävelemään. Tunnin verran olin kaikenkaikkiaan ulkona.
Kun pääsin kotiin olin väsynyt ja hetken päästä alkoi ahdistamaan kahta kauheammin ja se vaan jatkuu ja jatkuu.
Suihkukaan ei auttanut...
Mä niin VIHAAAAAAN tätä. Vai että ulkoilu auttaa, ja paskat...
Kommentit (42)
Lääkäri lyö yhden tapaamisajan perusteella diagnoosiksi yleistyneen ahdistuneisuushäiriön? Mitä ihmettä. Varaa uusi aika ja vaadi keskusteluapua. Vaikeuttaako tämä elämääsi miten paljon?
Vierailija kirjoitti:
Ja paskat tommonen ns.yleinen ahdistushäiriö on taas uusi diagnoosi, kun lääketehtailta alkaa vanhat rahakkaat patentit raukeamaan.
Ahdistuksen tunne on luonnollinen ja normaali osa elämää. Se on elimistön tapa viestiä meille mahdollisesta tulevasta vaarasta ja pitää meidät toimintavalmiudessa. Näin ahdistus auttaa meitä välttämään vaarallisia tilanteita ja tarvittaessa toimimaan näissä tilanteissa ripeästi ja tehokkaasti.
Joskus ahdistus kuitenkin muuttuu kohtuuttoman voimakkaaksi, hallitsemattomaksi ja pitkäaikaiseksi, eikä se riipu ulkoisesta tilanteesta.
Ahdistus ei enää ohjaakaan toimintaamme kohti parempia ratkaisuja, vaan haittaa päivittäistä elämäämme ja saa meidät esimerkiksi välttelemään monia tilanteita. Tällöin kyseessä voi olla yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Noin 5 % ihmisistä kokee tämän häiriön elämänsä aikana.
Näistä oireista keskeisimpiä ovat erilaiset huolet ja pelot siitä, mitä tulevaisuudessa saattaa tapahtua. Huolenaiheita on yleensä lukuisia: esimerkiksi raha-asiat, ihmissuhteet, terveys ja opinnoissa tai työssä menestyminen. Huolestuneisuus on tyypillisesti jatkuvaa ja itsepintaista: se tuntuu vievän kaiken huomion ja energian.
Ahdistus on usein epämääräistä, eikä sen taustalla olevia huolia välttämättä pysty tarkasti nimeämään. Sinusta saattaa jopa tuntua, että olisi helpompi nimetä ne asiat, joista et huolehdi. Monesti yleistyneessä ahdistuneisuudessa huolehditaan siis oikeastaan aivan kaikesta.
Myös masennukseen liittyy usein murehtimista. Nyrkkisääntönä voi ajatella, että masentuneena murehditaan yleensä menneitä tapahtumia, ahdistuneena taas huolehditaan etukäteen tulevasta.
Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoito koostuu psykoterapeuttisista hoitomenetelmistä ja tarvittaessa oireita lievittävästä lääkityksestä.
Psykoterapeuttisista hoidoista etenkin kognitiiviset käyttäytymisterapiat sekä erilaiset tietoisuustaitoihin (ns. mindfulness) ja rentoutumiseen perustuvat hoitomuodot on todettu tehokkaiksi.
Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa painotetaan toistuvien huolien, pelkojen ja epävarmuuden tunteiden käsittelyä. Hoidossa keskitytään siihen, miten ajatuksia, tunteita ja toimintaa pystytään muokkaamaan juuri tässä hetkessä. Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoitoon on saatavilla myös nettiterapiaa, joka pohjautuu näiden oireiden työstämiseen.
Tämä nettiterapia on tarkoitettu heille, jotka pyrkivät eroon pitkäaikaisesta huolestuneisuudesta ja murehtimisesta. Terapiassa työskennellään itsenäisesti nettiterapeutin tukemana eroon elämää rajoittavista toistuvista huolista ja peloista. Terapeuttiin voi milloin vain olla yhteydessä sähköpostityyppisen viestiyhteyden kautta.
Kolme kuukautta kestävän terapiajakson aikana edetään viikoittain seuraavaan istuntoon. Noin tunnin mittaisen istunnon voi käydä itselle sopivana ajankohtana. Istuntojen aikana opetellaan erilaisten harjoitusten ja tietosisältöjen avulla tunnistamaan ahdistaviin tilanteisiin liittyviä ajattelumalleja ja tulkitsemaan ahdistusta herättäviä tilanteita toisin. Nettiterapiassa opetellaan myös rentoutumista ja puretaan pelkojen aikaansaamaa välttelykäyttäytymistä.
https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/terapiaohjelmat/yleistyn…
Yleistyneellä ahdistuneisuushäiriöllä tarkoitetaan pitkäaikaista huolestuneisuutta / murehtimista ja joskus puhutaan yleistyneestä tuskaisuudesta. Ahdistus on pitkäaikaista eikä rajoitu tiettyihin olosuhteisiin.
Keskeisiä oireita ovat liiallinen ahdistuneisuus ja huolestuneisuus arjen tapahtumista, ongelmista ja tulevaisuudesta. Ahdistuneisuudessa voi olla mukana fyysisiä oireita kuten sydämen tykytystä, hikoilua, vapinaa tai muita autonomisen hermoston aktivoitumiseen liittyviä tuntemuksia. Oireilu saattaa muuttua, mutta on pitkäaikaista, eikä johdu mistään tietystä tilanteesta, eikä ole luonteeltaan kohtauksellista, eikä johdu somaattisesta sairaudesta (esim. hyper- tai hypotyreoosi, anemia).
Myös elämäntavat vaikuttavat ahdistuneisuuden tunteen kohtaamiseen. Seuraaviin asioihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota arjessa:
Ylimääräisen stressin välttäminen
Säännöllinen uni-valverytmi
Liikunta
Harrastusten ylläpitäminen
Alkoholin ja kofeiinipitoisten juomien liikakäytön vähentäminen
Erilaisten rentoutuskeinojen opettelu
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri lyö yhden tapaamisajan perusteella diagnoosiksi yleistyneen ahdistuneisuushäiriön? Mitä ihmettä. Varaa uusi aika ja vaadi keskusteluapua. Vaikeuttaako tämä elämääsi miten paljon?
Pystyn juuri ja juuri töihin. Kodinhoito jää rempalleen kun en jaksa. Lapset hoidan kun on pakko. Kaikesta se minimi jotta selvitään.
Kävin samalla lääkärillä noin 1,5v sitten saman asian takia ja nyt uudelleen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri lyö yhden tapaamisajan perusteella diagnoosiksi yleistyneen ahdistuneisuushäiriön? Mitä ihmettä. Varaa uusi aika ja vaadi keskusteluapua. Vaikeuttaako tämä elämääsi miten paljon?
Pystyn juuri ja juuri töihin. Kodinhoito jää rempalleen kun en jaksa. Lapset hoidan kun on pakko. Kaikesta se minimi jotta selvitään.
Kävin samalla lääkärillä noin 1,5v sitten saman asian takia ja nyt uudelleen.
Ap
Onko ongelma jatkunut ton 1,5v suhteellisen samanlaisena? Oli tai ei, kuulostaa siltä että tarvit pidempiaikasempaa apua. Ahdistuksen kanssa on raskasta elää, se kannattaa hoitaa kuntoon. Ettei sitten tule aikaa, kun et enää pystykään sinne töihin. Vaarana on, että ne voimavarat vaan pienenee ja pienenee koko ajan. Entinen minimi muuttuu uudeksi maksimiksi ja sitten mahdottomaksi. Nyt ei ole tarkoitus pelotella, mutta mielenterveysongelmat on niitä juttuja, johon saattaa joutua vaatimaan apua, koska lääkärit eivät aina ymmärrä tai nää avuntarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Yleistyneellä ahdistuneisuushäiriöllä tarkoitetaan pitkäaikaista huolestuneisuutta / murehtimista ja joskus puhutaan yleistyneestä tuskaisuudesta. Ahdistus on pitkäaikaista eikä rajoitu tiettyihin olosuhteisiin.
Keskeisiä oireita ovat liiallinen ahdistuneisuus ja huolestuneisuus arjen tapahtumista, ongelmista ja tulevaisuudesta.
Mulla ei ollut koskaan tuollaisia huolestuneita tai murehtivia ajatuksia. Se olo vaan oli puhtaasti fyysinen: pelko, levottomuus, tuskaisuus, ahdistus, jännitys, ilman mitään syytä ulkomaailmassa tai siinä mitä ajattelee. En ole koskaan ollut murehtivaa tyyppiä vaan niitä jotka uskoo että elämä kantaa.
Täällä ahdistushäiriöinen ja harrastan ulkoilua mutta toisinaan ahdistaa vastaan tulevat ihmiset ja muiden katseet yms. Kärsin lisäksi sos tilanteiden pelosta ja mulle suurin apu on ollut terapia + lääkkeet paniikkiin yms. Rohkeasti vaan lääkärin juttusille. Valtaosa ihmisistä ketä olen elämän aikana tavannut ei käsitä yhtään mitä kunnon ahdistus on. Vertaavat sitä siihen kun jännittää kovasti ...
Mitä jos et edes odottaisi minkään auttavan?
Kävisit ulkona ja suihkussa muuten vaan, etkä edes yrittäisi niiden avulla poistaa ahdistusta?
Mitä jos et yritä tehdä mitään? Sanot itsellesi, että siinä olet ja sua ahdistaa ja sun ei tarvitse tehdä mitään. Jos väsyttää, niin lepää. Ei tarvitse tehdä mitään. Saa levätä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos et edes odottaisi minkään auttavan?
Kävisit ulkona ja suihkussa muuten vaan, etkä edes yrittäisi niiden avulla poistaa ahdistusta?
Mitä jos et yritä tehdä mitään? Sanot itsellesi, että siinä olet ja sua ahdistaa ja sun ei tarvitse tehdä mitään. Jos väsyttää, niin lepää. Ei tarvitse tehdä mitään. Saa levätä.
Missähän ihmeen iloisessa satumaassa se sinä elät ja millä virroilla.. Huh
Vierailija kirjoitti:
Avaa vähän, että mikä ahdistaa?
noin kolmasosa naisista on nykyään ahdistuneita milloin mistäkin syystä ja käyttää siihen lääkkeitä.
Mikä sua ahdistaa? Pelottaako jokin?
Kaikki järjestyy! 🌼💛
Sovelluskaupasta löytyy meditaatio ja ahdistusta helpottavia sovelluksia.
Kirjoita kirje ahdistukselle.
Muista auttava puhelin ja tukinet.net:)
Muista, että voit itse omalla toiminnalla etsiä tapoja, jotka joko pahetaa, tai parantaa oloasi.
Vierailija kirjoitti:
Potilaita taitaa yhdistää täydellinen kyvyttömyys lukea oman päänsä ja kehonsa viestejä. Thats it.
Niiden viestien tuoma sanoma ahdistaa, mutta mitäpä tuollainen yhden aivosolun ihme siitä ymmärtäisi. Eihän sulla edes ole aivoja, mihin niitä kehon viestejä tulisi.
Minkä takia pitäisi syödä lääkkeitä siihen, että ymmärtää maailman olevan ahdistava helvetti?
Vierailija kirjoitti:
Syö jotain. Verensokeri on varmasti alhaalla liikunnan jälkeen ja myös se voi ahdistaa. Koita keskittää ajatuksesi johonkin mistä pidät mm. musiikin kuuntelu, kirjan luku, elokuva. Tiedät että ahdistus ei ole vaarallista ja se menee ohi, vaikka tuntuukin nyt pahalle. Jatkossa kannattaa olla yhteydessä lääkäriin jos näitä kohtauksia tulee usein. Älä pelkää luota itseesi olet ennenkin selvinnyt kohtauksen yli ja selviät nytten.
Miks verensokeri ois alhaalla jos vähä kävelee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja teit tämän päätelmän yhden kerran perusteella? Mites se ulkoilun säännöllisyys? Liikutko niin että sydän alkaa pumppaamaan tehokkaammin ja hengästyt?
Se vasta huonon olon tekee. Olen aiemminkin kokeillut ulkoilua, mutta en pääse säännöllisesti lasten takia.
Ap
Nyt alat miettiä mitä se ahdistus omalla kohdallasi tarkoittaa. Ei ulkoilu yksin ratkaise kaikkea mikä ahdistaa, mutta sitä voi käyttää aikana avata mielesi umpisolmuja. Jos ahdistaa kävellessä, kokeile vaihtaa kiivastahtiseen ja vuorotellen rauhalliseen kävelyyn.
Mitä se kävelytahdin muuttaminen auttaa siihen, että puut ovat rumia, nurmikko kulahtanutta pskaa, rivitalot homeisia ja tylsiä ja elämä muutenkin paskaa. Haloo? Eikö ketään kiinnosta huomata? Miksi itsepetos? Miks haluatte elää näin?
Kurjaa, ettei ole hoitokontaktia. Yhdellä ainoalla tapaamiskerralla yleislääkärikö sen päätti? Hänellä ei kyllä ole oikeastaan asiantuntemusta aiheesta laajemmin... Kannattaa kokeilla nyt omahoitoa, mutta mennä aika herkästi uudelleen lääkäriin ja vaatia lähete jatkotutkimuksiin psykiatrille tai psykiatrian erikoissairaanhoitajalle (usein terapiakoulutetut hoitajat hoitaa sen perustutkimuksen, konsultoiden psykiatrin kanssa). Siellä voi sitten neuvotella mahdollisesta lääkityksestä ja terapiasta.
13