Olen nainen ja tunnustin naiselle ihastumiseni -- miten pyydän anteeksi?
Ihastukseni kohde kimpaantui siitä enemmänkin ja käski poistumaan. Sanoin sen hapuillen, varovaisesti ja ujosti, sillä se aihe tuntui tosi vaikealta ja kiusalliselta minullekin. Hän tiettävästi onkin siis miehen kanssa suhteessa, mutta olen 99% varma, että välillämme oli aiemmin jotain molemminpuolista kaipuutakin.
Miten voisin pyytää häneltä anteeksi? Ihailen ja rakastan häntä edelleen, vaikka hän sanoi pariin otteeseen jopa hieman rumasti mulle. Haluaisin olla edes hyvissä väleissä hänen kanssaan, vaikka mikään muu ei olisikaan mahdollista.
T. Ekaa kertaa elämässään naiseen ihastunut nainen
Kommentit (34)
Olisit lukenut pelimiesoppaita. Naisille ei pidä koskaan tunnustaa ihastumistaan, vaan pitää silleen salakavalasti vietellä niin että "se vain tapahtui, hups, nussittiin".
No mitä menet iskemään varattua naista, joka varmaan on lisäksi hetero. Vaikutat sosiaalisesti aika avuttomalta.
Nuole sen pillua. Se mies haluis varmasti panna teitä kumpaakin.
Vierailija kirjoitti:
99% kaipuu oli yksipuolista
Mitä olen havainnoinut ihmisten käyttäytymistä, niin raivostuminen viittaa nimenomaan siihen, että ap:n tunnustus osuu arkaan kohtaan, eli on todennäköistä, että ihastumisen tunteita on molemminpuolisesti ja tämä toinen nainen on yrittänyt omiaan hillitä tai kätkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
99% kaipuu oli yksipuolista
Mitä olen havainnoinut ihmisten käyttäytymistä, niin raivostuminen viittaa nimenomaan siihen, että ap:n tunnustus osuu arkaan kohtaan, eli on todennäköistä, että ihastumisen tunteita on molemminpuolisesti ja tämä toinen nainen on yrittänyt omiaan hillitä tai kätkeä.
Tätähän minä olen aina vähän epäillytkin kun naiset on heittäneet juomat naamalle ja huutaneet että suksi runkkari vittuun!
T: kilttimies
Anna nyt olla. Jätä se nainen rauhaan. Se ei varmasti halua kuulla susta enää mitään. Oot ihme takiainen.
Vierailija kirjoitti:
No mitä menet iskemään varattua naista, joka varmaan on lisäksi hetero. Vaikutat sosiaalisesti aika avuttomalta.
En mä oikeastaan mennyt iskemään. Ihastuin häneen pidemmän ajan kuluessa vähitellen. Mutta olisin halunnut ehdottaa treffejä ja ajattelin, että mun pitäisi jotenkin tunnustaa tunteeni tavallaan selittääkseni pyyntöäni. Oli kyllä suuri virhe tehdä niin. :/ Harmittaa tosi paljon ja pelkään, että hänelle tuli siitä todella ikävä olo.
Miten ihmeessä voisin korjata jo tapahtuneen vahingon? Tykkään hänestä todella paljon ihmisenä, joten haluaisin olla edes normaaleissa väleissä, jos mahdollista. Yritin tsempata kaikessa muutenkin ja olin jotenkin tosi väsynyt kyseisessä tilanteessa...ja tosi ihastunut, kun hän oli siinä melko lähelläni...en vain halunnut pitkittää sitä sen asian sanomista enempää. Mutta tein virheen. Miten mä korjaisin sitä parhaiten?
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Anna nyt olla. Jätä se nainen rauhaan. Se ei varmasti halua kuulla susta enää mitään. Oot ihme takiainen.
Hän oli aiemmin tosi suloinen ja suhtautui ihan myönteisesti muhun. Ja siis en ole mikään "ällötys", vaan olen ihan hoikka ja nätti. Olin siinä tilanteessa suihkunraikas, siisti ja tyylikkäissä vaatteissa. En ole mitenkään "jahdannut" häntä (soitellut/meilannut ym.) lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Anna nyt olla. Jätä se nainen rauhaan. Se ei varmasti halua kuulla susta enää mitään. Oot ihme takiainen.
Juuri noin. Kun minulle yksi ihan ystävänä siis normaalina ystävänä pitämäni nainen kertoi että on ihastunut minuun niin olin ensin aivan ihmeissäni. En tiennyt mitä sanoa. Olen täysin hetero ja naimisissa miehen kanssa ja meillä on lapsia. Tuo henkilö poistui paikalta ja oli kertonut ihastuksestaan minuun muillekin. Toinen henkilö sitten kysyi että mikä tämä juttu on että onko meillä jotain? Sanoin ettei todellakaan. Pyysin tuon henkilön sitten mukaan kun sanoin minuun ihastuneelle naiselle että en ole kiinnostunut naisista enkä siis hänestä ja että hän olisi voinut pitää ihastuksensa omana tietonaan, en ole imarreltu asiasta enkä koskaan halua kuulla enää asiasta sanaakaan.
No aina kun näen tuon naisen esim.kaupassa niin hän sanoo hei tai päivää ja jatkona että vaikka ethän sinä halua sitä kuulla.
Että mitä v....ua!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna nyt olla. Jätä se nainen rauhaan. Se ei varmasti halua kuulla susta enää mitään. Oot ihme takiainen.
Hän oli aiemmin tosi suloinen ja suhtautui ihan myönteisesti muhun. Ja siis en ole mikään "ällötys", vaan olen ihan hoikka ja nätti. Olin siinä tilanteessa suihkunraikas, siisti ja tyylikkäissä vaatteissa. En ole mitenkään "jahdannut" häntä (soitellut/meilannut ym.) lainkaan.
Älyä jo jättää se nainen rauhaan!
Lue viesti 12.
Kohta se tekee rikosilmituksen häirinnästä. Etkö tajua, että sitä oksettaa. Se on hetero.
Vierailija kirjoitti:
No mitä menet iskemään varattua naista, joka varmaan on lisäksi hetero. Vaikutat sosiaalisesti aika avuttomalta.
Niin, kerro, mitä mun olisi pitänyt tehdä toisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna nyt olla. Jätä se nainen rauhaan. Se ei varmasti halua kuulla susta enää mitään. Oot ihme takiainen.
Juuri noin. Kun minulle yksi ihan ystävänä siis normaalina ystävänä pitämäni nainen kertoi että on ihastunut minuun niin olin ensin aivan ihmeissäni. En tiennyt mitä sanoa. Olen täysin hetero ja naimisissa miehen kanssa ja meillä on lapsia. Tuo henkilö poistui paikalta ja oli kertonut ihastuksestaan minuun muillekin. Toinen henkilö sitten kysyi että mikä tämä juttu on että onko meillä jotain? Sanoin ettei todellakaan. Pyysin tuon henkilön sitten mukaan kun sanoin minuun ihastuneelle naiselle että en ole kiinnostunut naisista enkä siis hänestä ja että hän olisi voinut pitää ihastuksensa omana tietonaan, en ole imarreltu asiasta enkä koskaan halua kuulla enää asiasta sanaakaan.
No aina kun näen tuon naisen esim.kaupassa niin hän sanoo hei tai päivää ja jatkona että vaikka ethän sinä halua sitä kuulla.
Että mitä v....ua!
Mutta miksi et tykännyt siitä naisesta? Oliko syynä ruma ulkonäkö, huono koulutus/työura tai alhainen älykkyysosamäärä tms.? Mitä sen naisen ois pitänyt tehdä toisin, että olisitkin pitänyt hänestä?
Ei naisten välisessä rakkaudessa ole mitään väärää. Lesbous on homouteen rinnastettava asia ja kukaan ei tuomitse homoja siitä, että on toisten homoujen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kohta se tekee rikosilmituksen häirinnästä. Etkö tajua, että sitä oksettaa. Se on hetero.
Onko se häirintää, että kerroin, että tykkään hänestä? Miksi se itse käyttäytyi flirttailevasti alunperin, jos sitä nyt muka oksettaa?
Mikä mussa on vikana? Ok, aion jatkaa opiskeluita lisää, kehittyä urallani ja muuttaa ulkonäköä parempaan suuntaan plastiikkakirurgian voimin, mutta siis oon ihan ok-näköinen ja yliopistokoulutettu jo nyt.
Itse veikkaan jopa sellaista, että hän tahallaan omaa itsetuntoaan pönkittääkseen flirttailee ihmisille ja en ole todellakaan ensimmäinen "uhri", joka lankeaa siihen ja ihastuukin häneen oikeasti. Mulle ei ollut aiemmin ikinä...siis ikinä nainen flirttaillut siten, vaikka oon joskus käynyt gay-baareissa ja oon ihan ok-näköinen.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna nyt olla. Jätä se nainen rauhaan. Se ei varmasti halua kuulla susta enää mitään. Oot ihme takiainen.
Juuri noin. Kun minulle yksi ihan ystävänä siis normaalina ystävänä pitämäni nainen kertoi että on ihastunut minuun niin olin ensin aivan ihmeissäni. En tiennyt mitä sanoa. Olen täysin hetero ja naimisissa miehen kanssa ja meillä on lapsia. Tuo henkilö poistui paikalta ja oli kertonut ihastuksestaan minuun muillekin. Toinen henkilö sitten kysyi että mikä tämä juttu on että onko meillä jotain? Sanoin ettei todellakaan. Pyysin tuon henkilön sitten mukaan kun sanoin minuun ihastuneelle naiselle että en ole kiinnostunut naisista enkä siis hänestä ja että hän olisi voinut pitää ihastuksensa omana tietonaan, en ole imarreltu asiasta enkä koskaan halua kuulla enää asiasta sanaakaan.
No aina kun näen tuon naisen esim.kaupassa niin hän sanoo hei tai päivää ja jatkona että vaikka ethän sinä halua sitä kuulla.
Että mitä v....ua!
Ihmetyttää tuo suhtautumisesi. Hänhän oli kuitenkin ystäväsi. Miksi tuollainen ihastuminen oli niin kova paikka? Avaisitko vähän tuota problematiikkaa omien kokemustesi pohjalta?
En itse välttämättä lainkaan innostuisi, jos joku nainen sanoisi mulle vastaavaa ja sama pätee miehiinkin. Kyllä mun pitäisi tykätä siitä toisesta aivan erityisesti, ennen kuin suostuisin johonkin vakavampaan. Mutta en ymmärrä sellaista suuttumista kyllä lainkaan. :/
Olen pahoillani puolestasi, että ihastuksesi suhtautui noin. Itse ajattelen, että jos joku tunnustaisi ihastuneensa minuun, olisin hämilläni mutta imarreltu. Sinun tunteidesi kohde varmaan pelästyi ja ehkä katuu itsekin sanojaan.
Voi olla, että ystävyytenne kaatui tähän, jos ystäväsi ei pysty hyväksymään sinun tunteitasi (ja varsinkaan omiaan, jos sellaisia kuitenkin on). Sinuna en nyt menisi kovin paljon ottamaan yhteyttä tai pyytelemään anteeksi, anna vain ystäväsi miettiä asiaa tykönään sen aikaa kuin hän tarvitsee. Huomenna tai ensi viikolla sattuu jo vähemmän.