Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kannattaako edes käydä terapiassa enään, kun ikää 26vuotta ja jos parantuisin, ei kukaan tällästä vanhaa, kouluttamatonta ihmistä ota töihin?
11.01.2017 |
26vuotias, ei mitään koulutusta, ei ammattia. Käyn terapiassa, koska olen sairastanut sosiaalisten tilanteiden pelkoa 16vuotta sekä vakavaa masennusta noin 10vuotta ja välillä ollut parempia kausia. Hain näihin apua vasta joskus yli parikymppisenä ensimmäistä kertaa.
Nyt mietin, että onko tässä järkeä? Olen vasta aloittanut psykoterapian ja se on kallista, kallista vaikka Kela maksaakin siitä osan. Olen kuitenkin menossa jo lähemmäs 30vuoden ikää pikkuhiljaa,
Suomen tilanne on kehno, todella huono ja työttömiä ihmisiä on suunnattoman paljon. Tilanne on masentava. Miten hemmetissä tämän ikäinen ihminen, jolla ei ole mitään koulutusta, voisi koskaan edes saada töitä, jos sellaisetkin ihmiset, joilla on monta ammattia, istuvat kotona nyhjöttämässä ja epätoivoisesti koittavat rustata työhakemuksia?
Mulla menee 80euroa/kk tuohon terapiaan. Ja tosiaan tuloinani Kelan kuntoutustuki, jota hallituskin ihanasti taas leikkasi. Kiva.
En enään jaksa. Itkettää jo tätä tekstiä kirjoittaessa, että onko missään mitään järjen hiventä, koko elämässä, koko helvetin maailmankaikkeudessa... En ymmärrä...
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Sulle taitaa kuitenkin alkoholi ja kannabis maistua jos en ihan väärin luule. Yleensä nämä masentuneet ja terpiapotilaat tykkää lieventää pahaaoloaan päihteillä. Päihteiden käyttö taas vain lisää heidän ongelmiaan. Sitten itketään kun ei löydy työtä ja ollaan niin köyhää ja uhria. Samalla kuitenkin kulutetaan päihteitä ja tupakkaa ennätystahdilla.
No kyllä meitä ahkeria vastuuntuntoisia ihmisiä vielä onneksi on olemassa. Saatte viinarahaa ja terapiakäyntejä vielä jatkossakin.
Samoin sinulle, hoitoon mars!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sulle taitaa kuitenkin alkoholi ja kannabis maistua jos en ihan väärin luule. Yleensä nämä masentuneet ja terpiapotilaat tykkää lieventää pahaaoloaan päihteillä. Päihteiden käyttö taas vain lisää heidän ongelmiaan. Sitten itketään kun ei löydy työtä ja ollaan niin köyhää ja uhria. Samalla kuitenkin kulutetaan päihteitä ja tupakkaa ennätystahdilla.
No kyllä meitä ahkeria vastuuntuntoisia ihmisiä vielä onneksi on olemassa. Saatte viinarahaa ja terapiakäyntejä vielä jatkossakin.
Nyt taidot sekoittaa tahallasi asioita, jotta pääset meuhkaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Sulle taitaa kuitenkin alkoholi ja kannabis maistua jos en ihan väärin luule. Yleensä nämä masentuneet ja terpiapotilaat tykkää lieventää pahaaoloaan päihteillä. Päihteiden käyttö taas vain lisää heidän ongelmiaan. Sitten itketään kun ei löydy työtä ja ollaan niin köyhää ja uhria. Samalla kuitenkin kulutetaan päihteitä ja tupakkaa ennätystahdilla.
No kyllä meitä ahkeria vastuuntuntoisia ihmisiä vielä onneksi on olemassa. Saatte viinarahaa ja terapiakäyntejä vielä jatkossakin.
Kuinkahan paljon maksat veroja? Mun mies on maksanut 1,4 miljoonaa euroa ja hän ei ole ikinä syyllistänyt työttömiä eikä sairaita. Mielellään on veronsa maksanut eikä ole verosuunnittelua käyttänyt.
Vierailija kirjoitti:
Sulle taitaa kuitenkin alkoholi ja kannabis maistua jos en ihan väärin luule. Yleensä nämä masentuneet ja terpiapotilaat tykkää lieventää pahaaoloaan päihteillä. Päihteiden käyttö taas vain lisää heidän ongelmiaan. Sitten itketään kun ei löydy työtä ja ollaan niin köyhää ja uhria. Samalla kuitenkin kulutetaan päihteitä ja tupakkaa ennätystahdilla.
No kyllä meitä ahkeria vastuuntuntoisia ihmisiä vielä onneksi on olemassa. Saatte viinarahaa ja terapiakäyntejä vielä jatkossakin.
Hirveää kun olet jonkun työkaveri. Toivottavasti et kumminkaan esimies...
On se kumma, kun joka toisella on "masennus, ahdistus" tai vähintäänkin "sosiaalisten tilanteiden pelko".
Pikku ahdistukset ja torikammot lähtee siedättämällä, ei psykoterapiassa itkemällä.
Soisi nuorilla ihmisillä olevan hieman enemmän ryhtiä. Kovin keveästi jäädään työ- ja opiskelumaailman ulkopuolelle ja kyyhötetään kotona vaalimasa sitä "pahaaoloa".
Kyllä pikkasen sylettää maksaa veroja.
Itsekin olen käynyt aikoinani pari vuotta intensiivisesti terapiassa, mutta maksoinkin ihan itte ihan omista palkkatuloista. Tommonen kymmeniä vuosia terapiassa viruminen ei auta vaan tekee entistä neuroottisemmaksi.
Niin että koetapa nyt vähän vitun äkkiä reipastua, ap. Suomessa sulla on paitsi mahdollisuus, myös vastuu tulla ns. kunnon kansalaiseksi, vaikka nyt vähän ahistaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahdistus ja masennus ovat täysin hoidettavissa olevia mielenterveysongelmia ja 26-vuotias on vielä nuori. Eli ei muuta kuin jatkaa terapiaa ja heti kun pystyt, voisi siihen rinnalle ottaa työkokeilua. Ehdit vielä työelämään! Masennuksen vuoksi sinun voi vaikea nyt uskoa valoisampaan tulevaisuuteen, mutta se on ihan oikeasti mahdollista!
Tiedoksi pällille, joka meuhkaa päihteistä: huumeiden käyttö on este terapialle, ihmisen täytyy olla riittävässä kunnossa terapiaankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aikalailla samassa tilanteessa, mutta pari vuotta vanhempi ja samat asiat on pyörineet mielessä. :( Ennen jaksoin uskoa että toivoa on, mutta kun on kymmenen vuotta ollut samassa tilanteessa niin usko parempaan on alkanut hiljalleen hiipumaan, vielä kun samalla katsoo nykyistä työtilannetta ja kuinka normaalitkaan ihmiset eivät meinaa työtä löytää. Unelmani on kuitenkin että vielä jonain päivänä pystyisin itseni elättämään ja elää suht vakaata, tasaista elämää, pitäisi vaan taas löytää voimia yrittää ponnistella sitä kohti.
Yliopisto kestää n. 3-6 vuotta, amk n. 3. Kummastakin niistä löytyy lähes varman työpaikan tarjoavia koulutuksia. Jopa amiksesta löytyy ainakin lähihoitaja, joilla on suhteellisen hyvä työtilanne. Monella alalla töitä pääsee tekemään jo kesken opintojen. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On se kumma, kun joka toisella on "masennus, ahdistus" tai vähintäänkin "sosiaalisten tilanteiden pelko".
Pikku ahdistukset ja torikammot lähtee siedättämällä, ei psykoterapiassa itkemällä.
Soisi nuorilla ihmisillä olevan hieman enemmän ryhtiä. Kovin keveästi jäädään työ- ja opiskelumaailman ulkopuolelle ja kyyhötetään kotona vaalimasa sitä "pahaaoloa".
Kyllä pikkasen sylettää maksaa veroja.
Itsekin olen käynyt aikoinani pari vuotta intensiivisesti terapiassa, mutta maksoinkin ihan itte ihan omista palkkatuloista. Tommonen kymmeniä vuosia terapiassa viruminen ei auta vaan tekee entistä neuroottisemmaksi.
Niin että koetapa nyt vähän vitun äkkiä reipastua, ap. Suomessa sulla on paitsi mahdollisuus, myös vastuu tulla ns. kunnon kansalaiseksi, vaikka nyt vähän ahistaakin.
En ole ap, mutta samanlaisista asioista kärsivä kylläkin. Suu loksahti auki tuosta viestistä. Joko et todellakaan ymmärrä, mistä psyykkisissä ongelmissa on kyse tai sitten tahdot vaan ilkeyttäsi painaa sairaita ihmisiä maahan.
Sitä olen usein pohtinut, että ihanko totta ihmiset luulevat, että sairastaminen on kivaa, että on jotenkin hemmetin paljon mukavampaa olla kotona ja sairastaa kuin käydä töissä. Voin kertoa, että jos yhden asian itsessäni saisin muuttaa, haluaisin takaisin kyvyn tehdä työtä. Enkä minä nytkään lomalla ole. Elämä oli paljon helpompaa silloin, kun opiskelin ja tein työtä terveenä. Psyykkinen sairaus käy ihan työstä ihmiselle sekin. Eikä kukaan voi sanoa, etten ole yrittänyt. Kaikkeni olen tehnyt kuntoutuaksen, mutta kun ei niin ei.
Sitä paitsi, sanoisitko jalkansa murtaneelle, että reipastupas siitä ja kävele? Aivan. Miksi sitten sanot niin masentuneelle. Ihan oikea sairaus sekin on, vaikket sinä sitä ymmärräkään. Kyllähän psykoottisten ihmisten harhatkin lähtevät tahdonvoimalla ja näin. Helppoa, eikö vaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sulla amis tai lukiopaperit? Jos ei ole niin yritä saada vaikka jotain kaupanalan töitä. Palvelualalle pääsee ilman kokemustakin. Sitten jos ei ole lukiota niin teet siinä sivussa lukiopaperit. Nykyään taitaa olla jo AMK tutkintoja, joita voi tehdä työskentelyn sivussa. Esim. aikuiskoulutuksena järjestettävät AMK tutkinnot. Niitä sanotaan monimuotokoulutuksiksi. Perusmuotoisissa tutkinnoissa sitten voi olla läsnäolopakkoa päiväaikaan, joten ei välttämättä mene työn kanssa yksiin. Tietenkin voit tehdä tutkintoa täyspäiväisenäkin opiskelijana kun perus AMK tutkintoon menee vain jotain 3 vuotta tai hieman yli. 3.5.
Ei tuo tilanne nyt vielä mitenkään toivoton ole kun on sellaisia amiksen käyneitä hieman sua nuorempia, jotka ovat olleet ilman töitä tai sitten ihan surkeissa hommissa (puhelinmyynti) ja ne on sitten napattu ihan hyvin palkattuihin hommiin erilaisiin firmoihin.
Tietenkin kun koulutat itseäsi ja haet töitä niin kannattaa vain olla kova ja tietää päämäänsä. Kyllä se ura siitä aukenee jossain vaiheessa kun ei vain anna periksi. Jos joku pomo tai muu sanoo jotain ilkeää työhaastattelussasi niin annattaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Jopa pitkän työhistorian omaaville korkeakoulutetuillekin on joissain haastatteluissa joku vittuillut kun CV:ssä pitäisi olla sitä ja tätä.
Se tilanne alkaa normalisoitumaan kummasti ja ei tunnu niin huonolta kun saat jotenkin itsesi kiinni työelämään ja noihin koulutusjuttuihin.
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla amis tai lukiopaperit? Jos ei ole niin yritä saada vaikka jotain kaupanalan töitä. Palvelualalle pääsee ilman kokemustakin. Sitten jos ei ole lukiota niin teet siinä sivussa lukiopaperit. Nykyään taitaa olla jo AMK tutkintoja, joita voi tehdä työskentelyn sivussa. Esim. aikuiskoulutuksena järjestettävät AMK tutkinnot. Niitä sanotaan monimuotokoulutuksiksi. Perusmuotoisissa tutkinnoissa sitten voi olla läsnäolopakkoa päiväaikaan, joten ei välttämättä mene työn kanssa yksiin. Tietenkin voit tehdä tutkintoa täyspäiväisenäkin opiskelijana kun perus AMK tutkintoon menee vain jotain 3 vuotta tai hieman yli. 3.5.
Ei tuo tilanne nyt vielä mitenkään toivoton ole kun on sellaisia amiksen käyneitä hieman sua nuorempia, jotka ovat olleet ilman töitä tai sitten ihan surkeissa hommissa (puhelinmyynti) ja ne on sitten napattu ihan hyvin palkattuihin hommiin erilaisiin firmoihin.
Tietenkin kun koulutat itseäsi ja haet töitä niin kannattaa vain olla kova ja tietää päämäänsä. Kyllä se ura siitä aukenee jossain vaiheessa kun ei vain anna periksi. Jos joku pomo tai muu sanoo jotain ilkeää työhaastattelussasi niin annattaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Jopa pitkän työhistorian omaaville korkeakoulutetuillekin on joissain haastatteluissa joku vittuillut kun CV:ssä pitäisi olla sitä ja tätä.
Se tilanne alkaa normalisoitumaan kummasti ja ei tunnu niin huonolta kun saat jotenkin itsesi kiinni työelämään ja noihin koulutusjuttuihin.
Työn sivussa voi tehdä aikuislukiota. Lukiokurssit ei ole kovin vaikeita niin ne varmaan menee ihan siinä sivussa jos ei ole jotain oppimishäiriötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sulle taitaa kuitenkin alkoholi ja kannabis maistua jos en ihan väärin luule. Yleensä nämä masentuneet ja terpiapotilaat tykkää lieventää pahaaoloaan päihteillä. Päihteiden käyttö taas vain lisää heidän ongelmiaan. Sitten itketään kun ei löydy työtä ja ollaan niin köyhää ja uhria. Samalla kuitenkin kulutetaan päihteitä ja tupakkaa ennätystahdilla.
No kyllä meitä ahkeria vastuuntuntoisia ihmisiä vielä onneksi on olemassa. Saatte viinarahaa ja terapiakäyntejä vielä jatkossakin.
Vaikutat kyllä aika vittumaiselta ihmiseltä. Ihmisillä on vaikka millaisia oppimis- ja mt-ongelmia vaikka olisivat täysin päihteettömiä. Omalta luokaltani yksi oppilas syrjäytyi lopullisesti, koska oli ollut ensin perheessään pahoinpidelty ja sitten kaksi perheenjäsentä kuoli itsareissa. Ei varmaan kukaan ollut tukemassa valinnoissa siinä kriittisessä vaiheessa kun olis pitänyt mennä kouluihin ja eteenpäin. Jäi sitten lopullisesti kuitenkin kelkasta. Täysin päihteetön ihminen.
Vierailija kirjoitti:
26-vuotias ei ole vanha.
Ei, mutta kouluttamaton 26-vuotias auttamatta on.
Toivon sulle ihan helvetisti jaksamista. Tiiän, että näiden voimaannuttavienkin viestien lukeminen voi olla rankkaa, kun tulee vaan lähinnä mietittyä, että ei ne ymmärrä, toivo ja motivaatio on täysin nollassa, yritäppä nyt siihen vaikuttaa. Ihmiset on ihania, kun jaksavat jakaa kauniita ajatuksiaan ihan vaan sulle paremman olon tehdäkseen, eikö? Shout outtia muille kommentoijille, ootte kaikki hienoja ihmisiä, vaikkei netissä jauhaminen ehkä maailmaa pelastakaan.
Okei, siirryn mun asiaan. Sun kannattaisi ehkä keskittyä positiiviseen, jos oikeesti oot lopullisen kyllästynyt tohon elämään. Se on ihan vitullisen vaikeeta koittaa loihtia päivänsäteitä ja sateenkaaria tyhjästä, mut perusasiat pitäen mielessä, oot päässyt terapiaan asti kuitenkin. Se kertoo sun halusta päästä asioista yli ja se on helvetin ihailtavaa. Lepäile rauhassa ja nimenomaa tavoittele sitä mielenrauhaa, jos työn tekeminen sulle sitä antaa, niin yritä parhaas. Mun kohdalla koulu/työ vaan pahentaa masennuksen oireita, jonka takia poissaoloja onkin paljon. Kaikki ei sitä hyväksy, mut tajuan kuitenkin, että mun mielenterveys menee yhteiskunnan tuotteliaisuusarvon tavoittelemisen edelle. Muista säkin se, että susta pidetään kyllä huolta, oli se sitten sun vanhemmat, mies, terapeutti, paras ystävä tai valtio. Sua ei milloinkaan, ikinä jätetä yksin. Tee asioita joista saat ees vähän mielihyvää ja jos siltä tuntuu, nuku. Sulla ei ole mihinkään kiire, kukaan ei odota sulta mitään, sun mielenterveys on ykkösprioriteetti.
Siinä onkin nykyisillä työmarkkinoilla hauska selittää mitä on touhunnut sen ajan..
Minä voisin hyvin palkata vaikka oppisopimukseen jonkun työkokemuksettoman kolmekymppisen. Ongelmaksi tulee se että onko hän työtä hakiessaan työkykyinen ja kykenevä tekemään normaalia työtä. Osa on, osa ei. Työnantajalla ei ole varaa ottaa kolmea ensin muutamaksi viikoksi ja sitten sairaslomille jotta se neljäs oikeasti jo työkykyinen saa ansaitsemansa mahdollisuuden. Miten tämä este saataisiin poistettua? Kela maksamaan pitkäaikaistyöttömän sairaspäivärahat ekan työvuoden ajan heti 2. sairauspävästä alkaen?
Alue: Aihe vapaa
Sulle taitaa kuitenkin alkoholi ja kannabis maistua jos en ihan väärin luule. Yleensä nämä masentuneet ja terpiapotilaat tykkää lieventää pahaaoloaan päihteillä. Päihteiden käyttö taas vain lisää heidän ongelmiaan. Sitten itketään kun ei löydy työtä ja ollaan niin köyhää ja uhria. Samalla kuitenkin kulutetaan päihteitä ja tupakkaa ennätystahdilla.
No kyllä meitä ahkeria vastuuntuntoisia ihmisiä vielä onneksi on olemassa. Saatte viinarahaa ja terapiakäyntejä vielä jatkossakin.