Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun anoppi ja miehen eksä ovat liittoutuneet?
Janina
11.01.2017 |
Miehellä oli lapsia jo kun tavattiin ja nyt meillä on yhteisiäkin lapsia. Ongelmaksi on muodostunut anopin ja miehen eksän lämmin suhde. Anoppi boikotoi tätä poikansa uutta perhettä eikä kutsu meidän perhettä käymään kuin virallisina juhlapäivinä. Ongelma on, että paikalla on JOKA KERRAN myös miehen eksä (ja muitakin sukulaisia vaihtelevasti). Ymmärrän kyllä että lasten synttäreillä yms. on nähtävä eksää eikä meillä ole hänen kanssaan riitaa, eli ei ongelmaa siitä että JOSKUS nähdään. Nyt monen vuoden jälkeen alkaa jo kyllästyttää, kun eksää pitäisi tavata noin 10-12 kertaa vuodessa. Ja toisaalta meidän lapset luulevat varmaan, että miehen eksä asuu mummolassa, kun hän on aina siellä. Miehen mielestä pitää vain sopeutua, eli taidan olla yksin "se hankala". Millaisia kokemuksia miehen eksistä teillä?
Kommentit (132)
Anoppi ja exä haluavat selkeästi "osoittaa ap:lle paikan." Kyllä minä exänä voisin jonkun pyhän noin viettää, mutta kyllä mulla muitakin tapoja olisi esim. omat vanhemmat, ystävät. Hieman säälittävän oloista toimintaa exältä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppi ja exä määräävät, missä mennään ja miten. Statisteina sitten ap:n mies ja tuon exän uusi mies, jotka vaan ihan hiljaa hissuttelevat ja ehkä kaikessa passiivisaggressiivisessa hiljaisuudessa kyräilevät toisiaan ja ap, joka on ihan kypsä ja tympääntynyt asetelmaan. Lapsetko eivät huomaa tunnelmaa ja kireitä aikuisia ja latautunutta ilmapiiriä ja vain "nauttivat"? Lapset huomaavat vaikka mitä! Älkää aliarvioiko lapsia tässä kulissiesityksessä.
Ihan sairasta, jos ex on paikalla aina kun mies tapaa äitiään ja lapsenlapset näkevät mummoa. Uusioperheissä joutuu tulemaan toimeen exän kanssa mutta ei sen tarvi joka sukutapaamiseen änkeä. Ex ei selvästi tajua että asiat muuttuvat kun eroaa. Surullinen roikkuja.
Kun ajattelen että oma exä olisi paikalla joka kerta kun näen omaa mutsia... 😂😂😂
Käyttäjä3562 kirjoitti:
Mä tapaan miehen eksää viikottain, kun on lastenvaihtoa, treenejä, juhlia, koulujuttuja, muuten vaan käytäntöä..
Kun miehen otin, jolla on menneisyyttä,niin eksä kuuluu pakettiin. Häntä joutuu tapaamaan ja sen takia välit on hyvä pitää hyvinä.
Apn skenariossa tunnutaan täysin unohtavan miehen ja eksän lapset. Kuinka kivoja tilanteita onkaan heille, että perheet tapaavat noinkin mukavan usein yhdessä. Ap vaan narisee kuinka häntä ja hänen lapsia sorsitaan.
Mikäs siinä jos on hoidettavia asioita ja täytyy nähdä. Mutta entä jos se eksä olisi paikalla joka kerta kun näet miehen perheen? Vaikka pyytäisit, että saisitte joskus omaa rauhaa perheen kesken, niin se kieltäytyisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehesi ex vaikuttaa hieman säälittävältä tapaukselta. Ehkä entinen anoppi on hänen ainoa ystävänsä?
Reviirin merkkaamista ja pelkoa todennäköisesti.
Vierailija kirjoitti:
Tosi outoja perheitä sukuja sitä onkin.
Miksi siedätte moista pelleilyä?
Älkää menköö kylään niin usein.
Just näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidä puhuttelu miehellesi että sen pitää keskustella entisen rouvansa kanssa. Jos ei auta niin harventakaa käyntejä anopin luona. Kuka jaksaa oikeesti hengata eksän kanssa. Eikös sitä sen takia erottu että ei jaksa nähdä sitä toista?
No ei onnistuisi meillä. En jaksaisi tavata edes omaa exääni,enkä varsinkaan miehen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä3562 kirjoitti:
Mä tapaan miehen eksää viikottain, kun on lastenvaihtoa, treenejä, juhlia, koulujuttuja, muuten vaan käytäntöä..
Kun miehen otin, jolla on menneisyyttä,niin eksä kuuluu pakettiin. Häntä joutuu tapaamaan ja sen takia välit on hyvä pitää hyvinä.
Apn skenariossa tunnutaan täysin unohtavan miehen ja eksän lapset. Kuinka kivoja tilanteita onkaan heille, että perheet tapaavat noinkin mukavan usein yhdessä. Ap vaan narisee kuinka häntä ja hänen lapsia sorsitaan.
Mikäs siinä jos on hoidettavia asioita ja täytyy nähdä. Mutta entä jos se eksä olisi paikalla joka kerta kun näet miehen perheen? Vaikka pyytäisit, että saisitte joskus omaa rauhaa perheen kesken, niin se kieltäytyisi?
Sitten tavattais meillä. Kotona me miehen kanssa valitaan vieraat. Anoppilassa anoppi jne.
En näe eksää vihollisena, enkä edes uhkana.
No, onhan meillä pikkasen eri tilanne kuin aplla. Mutta esim anopin 60 v synttäreillä oli kutsuttu myös eksä perheineen. Myös miehet tulevat toimeen keskenään.. kuten muutkin tuttava perheet.
Käyttäjä3562 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä3562 kirjoitti:
Mä tapaan miehen eksää viikottain, kun on lastenvaihtoa, treenejä, juhlia, koulujuttuja, muuten vaan käytäntöä..
Kun miehen otin, jolla on menneisyyttä,niin eksä kuuluu pakettiin. Häntä joutuu tapaamaan ja sen takia välit on hyvä pitää hyvinä.
Apn skenariossa tunnutaan täysin unohtavan miehen ja eksän lapset. Kuinka kivoja tilanteita onkaan heille, että perheet tapaavat noinkin mukavan usein yhdessä. Ap vaan narisee kuinka häntä ja hänen lapsia sorsitaan.
Mikäs siinä jos on hoidettavia asioita ja täytyy nähdä. Mutta entä jos se eksä olisi paikalla joka kerta kun näet miehen perheen? Vaikka pyytäisit, että saisitte joskus omaa rauhaa perheen kesken, niin se kieltäytyisi?
Sitten tavattais meillä. Kotona me miehen kanssa valitaan vieraat. Anoppilassa anoppi jne.
En näe eksää vihollisena, enkä edes uhkana.No, onhan meillä pikkasen eri tilanne kuin aplla. Mutta esim anopin 60 v synttäreillä oli kutsuttu myös eksä perheineen. Myös miehet tulevat toimeen keskenään.. kuten muutkin tuttava perheet.
Se onkin hassua, että en mielestäni koe miehen eksää vihollisena tai edes oikeana uhkana. Sen verran väritön tyyppi hän on, että ei mieskään häntä tunnu enää arvostavan. Silloin kun mentiin yhteen, olin reippaana sitä mieltä että eksät ei todellakaan ole ongelma ja hyvin voidaan tavata synttäreillä yms. Mutta enpä arvannut että koko ajan ja joka juhlapäivänä... On mennyt suorittamisen / edustamisen puolelle ja saanut mut miettimään että miksi, kun tilanne on teennäinen eikä siis sellainen perhetapaaminen joita haluaisin perheen lasten aikuisena muistelevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen, että etsisit ensin hakutoiminnolla (tai googlettamalla) Vauva av:stä nimimerkki "Äityliinin" herkullisia ruokareseptejä.
Sitten kutsuisit kaikki osapuolet puhumaan asiat selviksi ja samalla syömään Äityliinin herkullista öljyssä rapeaksi uppopaistettua ja sitten kermassa haudutettua possunkassleria sekä reilusti voilla tuunattua lanttulaatikkoa.
Olen varma, että tällä tavalla vaikeatkin ihmissuhdesolmut aukeaisivat ja kaikki eläisivät onnellisina elämänsä loppuun saakka.
Hyvä ruoka = hyvä mieli kaikille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kannatan tuota. Puhumalla asiat selviävät.
Ex-anopillani ei ole tyttäriä, joten kun menin naimisiin poikansa kanssa, sain samalla tyttären statuksen. Reissasimme yhdessä, kävimme elokuvissa, teatterissa jne. Oma äitini oli juuri kuollut syöpään, joten oli jotenkin lohdullista, että sain tavallaan uudenlaisen äidin.
Avioliittoa kesti 12 vuotta. Eron jälkeen emme keksineet yhtäkään syytä, miksi meidän ystävyytemme pitäisi katketa etenkin kun ero oli sopuisa. Niinpä olen jatkanut tyttärenä ex-anopille. Olemme yleensä siellä perheeni kanssa joulun (anopin 2 lapsenlasta, minä, miesystäväni menee jouluksi aikuisten lastensa luokse) ja sinne on myös kutsuttu exä perheensä kanssa (tosin siinä perheessä on vain exän uuden vaimon lapsia). Lisäksi siellä on exän veli perheineen joka toisen joulun. Anoppi myös käy meillä usein, hän on ollut korvaamaton apu lastenhoidossa.
Ainoa ikävä asia tässä on se, että exäni nykyinen vaimo ei halua, että olen anopin kaveri. Hän pitää tätä suhdetta sairaana. Silti hän ei koskaan mene anopilleen tavallisena viikonloppuna, aina täytyy olla joku juhlapyhä, jolloin meitä muitakin on kutsuttu. Silloin hän osoittaa kaikin tavoin, että olen liikaa. Varmasti olenkin, 10 vuotta häntä vanhempana ja siten siis melkein vanhuksena.
Ota arvosi. Miehesi on anoppisi alamainen, molemmat itsekkäitä, tyhmiä. Ongelma on miehessäsi, nössö. Lapset eivät ole tyhmiä, he ovat älykkäämpiä, kuin mitä ikinä pystyt edes kuvitteleenkaan. Anoppis on paska, vinks.
Vierailija kirjoitti:
Ex-anopillani ei ole tyttäriä, joten kun menin naimisiin poikansa kanssa, sain samalla tyttären statuksen. Reissasimme yhdessä, kävimme elokuvissa, teatterissa jne. Oma äitini oli juuri kuollut syöpään, joten oli jotenkin lohdullista, että sain tavallaan uudenlaisen äidin.
Avioliittoa kesti 12 vuotta. Eron jälkeen emme keksineet yhtäkään syytä, miksi meidän ystävyytemme pitäisi katketa etenkin kun ero oli sopuisa. Niinpä olen jatkanut tyttärenä ex-anopille. Olemme yleensä siellä perheeni kanssa joulun (anopin 2 lapsenlasta, minä, miesystäväni menee jouluksi aikuisten lastensa luokse) ja sinne on myös kutsuttu exä perheensä kanssa (tosin siinä perheessä on vain exän uuden vaimon lapsia). Lisäksi siellä on exän veli perheineen joka toisen joulun. Anoppi myös käy meillä usein, hän on ollut korvaamaton apu lastenhoidossa.
Ainoa ikävä asia tässä on se, että exäni nykyinen vaimo ei halua, että olen anopin kaveri. Hän pitää tätä suhdetta sairaana. Silti hän ei koskaan mene anopilleen tavallisena viikonloppuna, aina täytyy olla joku juhlapyhä, jolloin meitä muitakin on kutsuttu. Silloin hän osoittaa kaikin tavoin, että olen liikaa. Varmasti olenkin, 10 vuotta häntä vanhempana ja siten siis melkein vanhuksena.
Vähän eri juttu? ! Täytyy kyllä sanoa, että lausessa kun anopilla ei ollut tyttäriä, niin vinks, oppimista on aina, entä jos anopilla olis ne tyttäret, monikossa menee AINA ettei Tuhkimolla ole kenkiä. Voi pieksut sentään, pahinta on kun ei tajuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ex-anopillani ei ole tyttäriä, joten kun menin naimisiin poikansa kanssa, sain samalla tyttären statuksen. Reissasimme yhdessä, kävimme elokuvissa, teatterissa jne. Oma äitini oli juuri kuollut syöpään, joten oli jotenkin lohdullista, että sain tavallaan uudenlaisen äidin.
Avioliittoa kesti 12 vuotta. Eron jälkeen emme keksineet yhtäkään syytä, miksi meidän ystävyytemme pitäisi katketa etenkin kun ero oli sopuisa. Niinpä olen jatkanut tyttärenä ex-anopille. Olemme yleensä siellä perheeni kanssa joulun (anopin 2 lapsenlasta, minä, miesystäväni menee jouluksi aikuisten lastensa luokse) ja sinne on myös kutsuttu exä perheensä kanssa (tosin siinä perheessä on vain exän uuden vaimon lapsia). Lisäksi siellä on exän veli perheineen joka toisen joulun. Anoppi myös käy meillä usein, hän on ollut korvaamaton apu lastenhoidossa.
Ainoa ikävä asia tässä on se, että exäni nykyinen vaimo ei halua, että olen anopin kaveri. Hän pitää tätä suhdetta sairaana. Silti hän ei koskaan mene anopilleen tavallisena viikonloppuna, aina täytyy olla joku juhlapyhä, jolloin meitä muitakin on kutsuttu. Silloin hän osoittaa kaikin tavoin, että olen liikaa. Varmasti olenkin, 10 vuotta häntä vanhempana ja siten siis melkein vanhuksena.
Vähän eri juttu? ! Täytyy kyllä sanoa, että lausessa kun anopilla ei ollut tyttäriä, niin vinks, oppimista on aina, entä jos anopilla olis ne tyttäret, monikossa menee AINA ettei Tuhkimolla ole kenkiä. Voi pieksut sentään, pahinta on kun ei tajuta.
Anopilla on yksi tytär, hänellä ei siis ollut tyttäriä.
Mä tapaan miehen eksää viikottain, kun on lastenvaihtoa, treenejä, juhlia, koulujuttuja, muuten vaan käytäntöä..
Kun miehen otin, jolla on menneisyyttä,niin eksä kuuluu pakettiin. Häntä joutuu tapaamaan ja sen takia välit on hyvä pitää hyvinä.
Apn skenariossa tunnutaan täysin unohtavan miehen ja eksän lapset. Kuinka kivoja tilanteita onkaan heille, että perheet tapaavat noinkin mukavan usein yhdessä. Ap vaan narisee kuinka häntä ja hänen lapsia sorsitaan.