Totuus nettitreffeistä ruikuttajille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minunkin treffikumppani halusi kertoa ekatreffeillä että oli eronnut ja miksi näin oli käynyt. Ymmärsin, että hän on aivan tosissaan, jännittää kovasti, haluaa olla rehellinen alusta saakka, ja avautua minulle kipeistäkin asioista. Katsoin, että onpa siinä rehellinen ja vilpitön mies, ei tosiaankaan mikään supliikki pelimies, ja korjasin siitä paikasta pois kuleksimasta.

Ekatreffit on eri asia kuin kolmas viesti deittipalvelussa. Vai aloittiko sinun treffikumppanisi kertomuksensa heti moin jälkeen?

Niin no, ei, kun en lähde treffeille sellaisen kanssa josta en saa irti moita enempää...

Tasan kolme miestä olen tavannut netin kautta, monet kikkelikuvat kyllä kerkesin saamaan. En pysty käsittämään, miksi mies mieluummin laittaa vehkeestään kuvan kuin omasta naamastaan?? Ja viestejä kun vaihdeltiin, niin viimeistään kolmannessa viestissä herrat jo kyselivät, että annanko panna pyllyyn. Ja sit olis jo pimpan kuvaa pitänyt laittaa tulemaan. Yllättävästi nämä miehet eivät jaksaneet minua kiinnostaa. Mutta nykyisen mieheni kuitenkin netin kautta tapasin ja hänellä oli naamakuva profiilissa. Hän onkin ainoa mies, johon itse otin yhteyttä, kun kyllästyin vonkaajiin. Joten ressukkamiehet jatkakoon itkemistä, kun ei kukaan nainen koskaan suostu edes säälistä suhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mitä muuta siihen ensimmäiseen viestiin pitäisi kirjoittaa kuin "Moi mitä kuuluu". Ei kaikki jaksa tai edes osaa kirjoittaa itsestään romaania. Kirjeenvaihto ei edes kerro mitään siitä sujuuko keskustelu irl.

Eli kyllä, minusta tuo on turhaa nirsoilua että profiilissa pitäisi olla pitkä mainosteksti ja viestien kilometrin pituisia.

Tuo tilanne vastaa miesten kannalta vähän niin kuin työnhakua. Miten erottua satojen hakijoiden joukosta? Jotain sellaistahan siihen pitää laittaa, mikä herättää vastapuolen kiinnostuksen ja halun tutustua lisää. Tuollainen "Moi mitä kuuluu" on vähän sama kuin kirjoittaisit hakemuskirjeeseen "Olen kiinnostunut tarjolla olevasta työpaikasta" etkä mitään muuta. Luuletko, että työnantaja edes vaivautuu katsomaan CV:tä, jos et yhtään osaa kertoa miksi tarjottu työ kiinnostaa ja miksi olisit hyvä valinta siihen hommaan.

Kun kirjoitat naiselle, sinun pitäisi pystyä kertomaan miksi olet kiinnostunut juuri hänestä ja miksi uskot, että olisit hänelle sopiva kumppani. Ei tämä ole mitään rakettitiedettä! Jos et osaa näihin kysymyksiin vastata, niin jätä kirjoittamatta.

"Hei, en voinut olla huomaamatta hymyilevää kuvaasi ja oli pakko kirjoittaa. Huomasin profiilistasi, että olet koiraihmisiä ja tykkäät käydä pitkillä metsälenkeillä. Minullakin on kaksi koiraa ja käyn niiden kanssa metsällä. Minkä rotuinen koirasi on? Lähtisitkö lenkille?" ei se niin vaikeaa voi olla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No makunsa kullakin. Minusta on pikemminkin kiusallista, jos alusta lähtien jaaritellaan ummet ja lammet asiasta, josta minulla ei välttämättä ole mitään tietoa tai johon minulla ei ole juurikaan mielenkiintoa. Tai sitten tämä "hei, kerronpas vähän jotain itsestäni..", vaikka profiilissa lukee lähes samat jutut. Jotenkin niin väkinäisen tuntuisia tällaiset viestit.

Miksi vastaat ihmisille jotka ovat kiinnostuneet sellaisista aiheista, joihin sinulla ei ole mitään mielenkiintoa? Vastaa sellaisille joiden kanssa sinulla on jotain yhteistä. 

Se, että on jotain yhteistä, ei vielä tarkoita, että minua kiinnostaisi jutella asiasta deittikumppanin kanssa. Yksi mies alkoi kertomaan huoltajuuskuvioistaan ja exänsä mielenterveysongelmista. Joo, minullakin on lapsia huollettavana ja eronnut olen, joten aiheet sinänsä olivat yhteisiä, mutta ei minua kiinnosta jutella niistä ainakaan viestittelyn alkumetreillä. Tuntui jotenkin, että yritti epätoivoisesti takertua siihen, mikä on yhteistä. Ja jos pidän vaikka x-bändin musiikista, en minä siitä sen kummemmin jutun juurta keksi. Joo, hyvää musiikkia, entä sitten?

Mieluummin tutustun ihmiseen sellaisen arkipäiväisen rupattelun kautta ja sitä kautta selvitän, miten hän asennoituu esimerkiksi työhön, ystäviin, harrastuksiin jne. Minusta vain on hirvittävän väkinäistä nostaa esiin joku yksittäinen aihe, josta sitten on keskusteltava. Sen keskustelun pitäisi edetä jotenkin luontevasti, eikä siten, että joku tyrkyttää aiheen ja siinä nyt sitten muka tutustutaan, kun toistellaan latteuksia "hyvää musiikkia, avocadopasta on yliarvostettua, new york oli hieno matkakohde".

Ja ihmettelet, miksi olet ja pysyt sinkkuna?

Minusta tuo mollaamasi lähestymistapa ja asenne on hyvä ja oikea. Näin ihmisestä saa tietää olennaisia asioita. Toisaalta olen itsekin vielä sinkku. Mutta enpä usko, että se tuosta johtuu. Olen vaativa ja sitten taas en: edellytän kumppaniltani tiettyjä piirteitä, vain niitä, jotka itsellänikin on.

Kuka nainen uskaltaa lähteä treffeille miehen kanssa, jolla ei ole profiilissa kuvaa, ei mitään tekstiä, ja laittaa viestin "hei, oot nätti. Lähdetkö kahville?" Se voi olla ihan millainen hullu tai kirvesmurhaaja vaan. Miesten ei ole tarvinnut koko ikää varmistaa turvallisuuttaan. Ennen kuin lähden treffille, olen näyttänyt miehen kuvan ystävättärelle, olen saanut hänen nimen ja puhelinnumeron, ja varmistanut netistä että sellainen ihminen vaikuttaisi ihan oikeasti olevan olemassa, siinä kaupungissa tai firmassa missä väitti olevansa. Lähtiessä kerron vielä ystävälle minne meen, että tietää kertoa jos minut löydetään paloiteltuna roskiksesta.

Miksi niin monet miehet hakee vain seksiä mutta ei naiset?

ylös

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No makunsa kullakin. Minusta on pikemminkin kiusallista, jos alusta lähtien jaaritellaan ummet ja lammet asiasta, josta minulla ei välttämättä ole mitään tietoa tai johon minulla ei ole juurikaan mielenkiintoa. Tai sitten tämä "hei, kerronpas vähän jotain itsestäni..", vaikka profiilissa lukee lähes samat jutut. Jotenkin niin väkinäisen tuntuisia tällaiset viestit.

Miksi vastaat ihmisille jotka ovat kiinnostuneet sellaisista aiheista, joihin sinulla ei ole mitään mielenkiintoa? Vastaa sellaisille joiden kanssa sinulla on jotain yhteistä. 

Se, että on jotain yhteistä, ei vielä tarkoita, että minua kiinnostaisi jutella asiasta deittikumppanin kanssa. Yksi mies alkoi kertomaan huoltajuuskuvioistaan ja exänsä mielenterveysongelmista. Joo, minullakin on lapsia huollettavana ja eronnut olen, joten aiheet sinänsä olivat yhteisiä, mutta ei minua kiinnosta jutella niistä ainakaan viestittelyn alkumetreillä. Tuntui jotenkin, että yritti epätoivoisesti takertua siihen, mikä on yhteistä. Ja jos pidän vaikka x-bändin musiikista, en minä siitä sen kummemmin jutun juurta keksi. Joo, hyvää musiikkia, entä sitten?

Mieluummin tutustun ihmiseen sellaisen arkipäiväisen rupattelun kautta ja sitä kautta selvitän, miten hän asennoituu esimerkiksi työhön, ystäviin, harrastuksiin jne. Minusta vain on hirvittävän väkinäistä nostaa esiin joku yksittäinen aihe, josta sitten on keskusteltava. Sen keskustelun pitäisi edetä jotenkin luontevasti, eikä siten, että joku tyrkyttää aiheen ja siinä nyt sitten muka tutustutaan, kun toistellaan latteuksia "hyvää musiikkia, avocadopasta on yliarvostettua, new york oli hieno matkakohde".

Ja ihmettelet, miksi olet ja pysyt sinkkuna?

Minusta tuo mollaamasi lähestymistapa ja asenne on hyvä ja oikea. Näin ihmisestä saa tietää olennaisia asioita. Toisaalta olen itsekin vielä sinkku. Mutta enpä usko, että se tuosta johtuu. Olen vaativa ja sitten taas en: edellytän kumppaniltani tiettyjä piirteitä, vain niitä, jotka itsellänikin on.

Ei kyse ole mollaamisesta, vaan faktojen kohtaamisesta. Et tule löytämään koskaan sopivaa, jos etsit itsesi kaltaista ja odotuksesi ovat epärealistiset. Anna ihmisille mahdollisuus ja pohdi, kenessä olisi kykyä kehittyä täydelliseksi. Tässä hetkessä täydellinen voi olla täysi paska tulevaisuudessa ja toistepäin :)

Up

Minulla on hyvin samankaltaiset kokemukset nettideittailusta kuin ap:llä. Sain viikossa yli 100 yhteydenottoa, osa pelkkiä flirttejä, suurin osa 40+ miehiltä. Itse olen 29 ja laitoin ilmoitukseen ikähaarukaksi n 25-35 v, mutta 80% viesteistä tuli yli 40 vuotiailta ja suurin osa viesteistä alkoi "Tiedän että haet nuorempaa, mutta...". Osa oli myös suoria seksiehdotuksia.

Viestejä sai suodattaa aika rankalla kädellä, mutta kyllä jyviäkin sieltä akanoiden seassa oli. Parin tyypin kanssa kävin treffeillä, molemmat olivat mukavia ja fiksuja miehiä, mutta valitettavasti kummankaan kanssa ei tuntunut sen enempää kemiaa joten jäivät yksiin treffeihin. Kokemuksen perusteella sanoisin kuitenkin että netistä voi löytää kunnon miehen jos jaksaa nähdä vaivaa.

Itse olen nettideittaillut alle parikymppisenä kokeilunhalusta.viihdyn netissä joten pidin sitä hyvänä ideana.en uskonut löytäväni ketään.muutama ihan kiva löytyi,minua jonkun verran vanhempia.pienen tutustumisen jälkeen tuntui että epätoivo alkoi kuitenkin paistaa ja haluttiin vain nopeasti joku.ketään en tavannut livenä.suurin osa oli hirmu ujoja tai muuten vain erikoisia...paljon oli seksiseuraa etsiviä.

Vierailija kirjoitti:

Small talkhan on juuri tätä. Toinen sanoo, New York on hieno syksyllä. Toinen vastaa, vau oletko käynyt siellä, olen aina halunnut. Eka jatkaa, joo joudun käymään siellä työn merkeissä. Päästään molempien töihin, matkoihin, ihan luontevasti. Voi sanoa, ehkä sitten kun lapset on isompia. Kas niin, hänellä on lapsiakin.

Niin tätä minä juuri tarkoitinkin, että sen keskustelun pitää edetä luontevasti ja spontaanisti eikä siten, että on katsottu profiilista yhdistävät asiat ja pidetään jostain asiasta esitelmä tai pidetään haastattelu.

Miksi ap ei itse ota aloitetta käsiinsä ja kirjoittele niitä novellin mittaisia avausviestejä kiinnostaville miehille? Anna kun arvaan, on helpompaa vaan odotella miesten viestejä ja onhan se miesten tehtäväkin tehdä ne aloitteet.

Kannattaa kokeilla jotain muuta deitttipalstaa kuin Suoli24:sta, siellä on ihan junttia porukkaa jotka saattavat laittaa vaikka kuinka vihamielistä postia ja ovat usein varattuja.

OKCupid on hyvä, siellä näkee heti niistä kysymyksistä kenen kanssa synkkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mitä muuta siihen ensimmäiseen viestiin pitäisi kirjoittaa kuin "Moi mitä kuuluu". Ei kaikki jaksa tai edes osaa kirjoittaa itsestään romaania. Kirjeenvaihto ei edes kerro mitään siitä sujuuko keskustelu irl.

Eli kyllä, minusta tuo on turhaa nirsoilua että profiilissa pitäisi olla pitkä mainosteksti ja viestien kilometrin pituisia.

Tuo tilanne vastaa miesten kannalta vähän niin kuin työnhakua. Miten erottua satojen hakijoiden joukosta? Jotain sellaistahan siihen pitää laittaa, mikä herättää vastapuolen kiinnostuksen ja halun tutustua lisää. Tuollainen "Moi mitä kuuluu" on vähän sama kuin kirjoittaisit hakemuskirjeeseen "Olen kiinnostunut tarjolla olevasta työpaikasta" etkä mitään muuta. Luuletko, että työnantaja edes vaivautuu katsomaan CV:tä, jos et yhtään osaa kertoa miksi tarjottu työ kiinnostaa ja miksi olisit hyvä valinta siihen hommaan.

Kun kirjoitat naiselle, sinun pitäisi pystyä kertomaan miksi olet kiinnostunut juuri hänestä ja miksi uskot, että olisit hänelle sopiva kumppani. Ei tämä ole mitään rakettitiedettä! Jos et osaa näihin kysymyksiin vastata, niin jätä kirjoittamatta.

Juu. Ei ollenkaan väkinäistä kommunikoida vastakkaisen sukupuolen kanssa kuin työhaastattelussa. :D Se cv kirjoitetaan profiiliin ja kaikki muu pitäisi olla epävirallista ja henkilökohtaista. Näin minä ainakin ajattelen, kun ollaan kumppania hakemassa. Eihän työhakemuksella odoteta mitään vuoropuhelua vaan siinä tehdään tarjous, johon sitten vain odotetaan päätöstä. En pitäisi parinhakua ihan näin yksipuolisena asiana.

Pööpöö kirjoitti:

Minulla on hyvin samankaltaiset kokemukset nettideittailusta kuin ap:llä. Sain viikossa yli 100 yhteydenottoa, osa pelkkiä flirttejä, suurin osa 40+ miehiltä. Itse olen 29 ja laitoin ilmoitukseen ikähaarukaksi n 25-35 v, mutta 80% viesteistä tuli yli 40 vuotiailta ja suurin osa viesteistä alkoi "Tiedän että haet nuorempaa, mutta...". Osa oli myös suoria seksiehdotuksia.

Viestejä sai suodattaa aika rankalla kädellä, mutta kyllä jyviäkin sieltä akanoiden seassa oli. Parin tyypin kanssa kävin treffeillä, molemmat olivat mukavia ja fiksuja miehiä, mutta valitettavasti kummankaan kanssa ei tuntunut sen enempää kemiaa joten jäivät yksiin treffeihin. Kokemuksen perusteella sanoisin kuitenkin että netistä voi löytää kunnon miehen jos jaksaa nähdä vaivaa.

Anteeksi olen vähän kokematon, mutta mitä tässä yhteydessä tarkoittaa pelkkä flirtti? Flirtillähän ne kontaktin ottamiset usein irl:kin tapahtuu. Miksi netissä flirtti on joku poissulkeva juttu?

Ohiksena vastaan nrolle 74:

Minä teen kyllä miehelle aloitteen silloin, jos kohdalle sattuu tarpeeksi kiinnostava tapaus. Eksäänkin otin yhteyttä nettideittisivulla (aikanaan silloin kun nettideittailu oli vielä uusi juttu). Sain erinomaisen miehen. Me valitettavasti emme saaneet lapsia, joten olen nyt katselemassa uutta kun mies ei voinut ajatella loppuelämän lapsettomuutta kanssani.

Ei vain ole tullut toistaiseksi kohdalle ketään sellaista, johon tekisi mieli ottaa yhteyttä. Tinderissä en ole antanut yhtään Superlikea, enkä aloittanut yhtään keskustelua. Vientiä olisi silti vaikka kuinka ja tapailen ihmisiä aktiivisesti.

Minun näkökulmastani miesten pitäisi siis nähdä enemmän vaivaa omien profiiliensa eteen, jotta kiinnostuisin niin paljon että aktivoituisin ottamaan yhteyttä. Toinen vaihtoehto on sitten ottaa itse yhteyttä minuun. Siihenkin kannattaa kyllä panostaa, koska yhteydenottajia on paljon, ja erot kiinnostavuudessa huikeita.

Jotkut ovat valitelleet kun vastailen niin laiskasti, jolloin olen kertonut vastailevani viesteihin kiinnostavuusjärjestyksessä. Osa loukkaantuu tästä, koska epäkiinnostavastikin kirjoittava mies voi kuulemma olla todellisuudessa kiinnostava.. Niin varmaan, mutta en kuitenkaan pidä järkevänä jättää niitä kiinnostavasti keskustelevia vähemmälle huomiolle voidakseni keskittyä "Moi mitä kuuluu?" -kyselijöihin.

N38

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mitä muuta siihen ensimmäiseen viestiin pitäisi kirjoittaa kuin "Moi mitä kuuluu". Ei kaikki jaksa tai edes osaa kirjoittaa itsestään romaania. Kirjeenvaihto ei edes kerro mitään siitä sujuuko keskustelu irl.

Eli kyllä, minusta tuo on turhaa nirsoilua että profiilissa pitäisi olla pitkä mainosteksti ja viestien kilometrin pituisia.

Tuo tilanne vastaa miesten kannalta vähän niin kuin työnhakua. Miten erottua satojen hakijoiden joukosta? Jotain sellaistahan siihen pitää laittaa, mikä herättää vastapuolen kiinnostuksen ja halun tutustua lisää. Tuollainen "Moi mitä kuuluu" on vähän sama kuin kirjoittaisit hakemuskirjeeseen "Olen kiinnostunut tarjolla olevasta työpaikasta" etkä mitään muuta. Luuletko, että työnantaja edes vaivautuu katsomaan CV:tä, jos et yhtään osaa kertoa miksi tarjottu työ kiinnostaa ja miksi olisit hyvä valinta siihen hommaan.

Kun kirjoitat naiselle, sinun pitäisi pystyä kertomaan miksi olet kiinnostunut juuri hänestä ja miksi uskot, että olisit hänelle sopiva kumppani. Ei tämä ole mitään rakettitiedettä! Jos et osaa näihin kysymyksiin vastata, niin jätä kirjoittamatta.

Juu. Ei ollenkaan väkinäistä kommunikoida vastakkaisen sukupuolen kanssa kuin työhaastattelussa. :D Se cv kirjoitetaan profiiliin ja kaikki muu pitäisi olla epävirallista ja henkilökohtaista. Näin minä ainakin ajattelen, kun ollaan kumppania hakemassa. Eihän työhakemuksella odoteta mitään vuoropuhelua vaan siinä tehdään tarjous, johon sitten vain odotetaan päätöstä. En pitäisi parinhakua ihan näin yksipuolisena asiana.

Eihän kukaan pakota kirjoittamaan väkinäisesti tai työhakemuksen tyylisesti. Lainaamasi kirjoittajan ajatus varmasti oli, että itsestä olisi hyvä antaa sen verran tietoa, että toinen voi vähän arvioida kiinnostaako vai ei. Pelkkä tervehdys ei sitä tietoa välitä, ja jos sitä ei profiilissakaan ole niin aika vaikeaksi menee, kun naisen kuitenkin usein pitää valita suuresta miesmäärästä vain pieni osa, jotta ehtii kirjoitella ja ehkä tavatakin heitä. Jollain perusteilla se valinta tehdään. Ne miehet, jotka ymmärtävät itseään, osaavat kuvailla itseään muille, ja ovat myös valmiita sen tekemään, pääsevät ainakin mukaan siihen valintaprosessiin, vaikka eivät aina tulisikaan valituksi. Ne taas, jotka eivät anna itsestään tietoa, ohitetaan heti harkitsematta. Näin se vain netissä menee.

Muutama vuosi sitten kirjoitin profiilin huolellisesti ja liitin siihen kuvani. Sain parissa päivässä 15 vastausta, joista noin 10 varteenotettavaa....nyt tuleekin se yllätys eli olen mies. Ulkonäöllisesti varmaan aika keskikastia eli kyllä se kommunikontikyky merkitsee erityisesti tekstiin perustuvassa nettitreffailussa. Muistaakseni tapasin 5 tai 6, mutta sillä ei väliä, koska olen nyt naimisiisa yhden kanssa. Sen huomasin, että valtaosalla miehistä on todella huont profiilit, jotem ei ihme kun viestejä ei ropise.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kokeilla jotain muuta deitttipalstaa kuin Suoli24:sta, siellä on ihan junttia porukkaa jotka saattavat laittaa vaikka kuinka vihamielistä postia ja ovat usein varattuja.

OKCupid on hyvä, siellä näkee heti niistä kysymyksistä kenen kanssa synkkaa.

Kiva kiitti!tuota sivustoa ei oo vielä tullut kokeiltua.hauska nähdä mitä sillä olisi tarjota.

Vierailija kirjoitti:

Muutama vuosi sitten kirjoitin profiilin huolellisesti ja liitin siihen kuvani. Sain parissa päivässä 15 vastausta, joista noin 10 varteenotettavaa....nyt tuleekin se yllätys eli olen mies. Ulkonäöllisesti varmaan aika keskikastia eli kyllä se kommunikontikyky merkitsee erityisesti tekstiin perustuvassa nettitreffailussa. Muistaakseni tapasin 5 tai 6, mutta sillä ei väliä, koska olen nyt naimisiisa yhden kanssa. Sen huomasin, että valtaosalla miehistä on todella huont profiilit, jotem ei ihme kun viestejä ei ropise.

Minä olen tehnyt vuosien varrella useitakin profiileita erilaisilla kuvilla ja erilaisilla teksteillä moneen eri otteeseen, ja tulos on aina sama.

0 oma-aloitteista yhteydenottoa

5-10 yksittäisvastausta

0 oikeaa tapaamista

Näin siis sillä tunnetuimmalla deittisaitilla. Tinderissäkin saa enemmän aikaan ihan oikeita tapaamisia. En muuten ole tehnyt ainuttakaan niistä mokista, joita tänne on lueteltu miesten tekevän. En ainuttakaan.