En ymmärrä, miksi ihmiset loisivat työttömyys- sun muilla tuilla eivätkä hae uusia töitä, jos menettävät työnsä.
Jäin itse noin pari vuotta sitten työttömäksi oman alani töistä, kun sain yllätyspotkut. Minulla on kaksi kouluikäistä lasta elätettävänä, mutta ei tullut mieleenikän ruveta hakemaan mitään tukia elättääkseni lapset. Sen sijaan rupesin heti hakemaan uusia töitä kaikilta mahdollisilta aloilta, ja olen nyt noin puolen vuoden ajan ollut puhelinmyyjän töissä. Aloitan lisäksi toisen työn siivoojana maanantaina, kun omalta alaltani en ole varmaankin ikäni takia (45 v) töitä saanut. Hädin tuskin palkkani riittävät meidän elättämiseen kun mieskin on työttömänä, mutta sentään edes jotain rahaa tulee muuten kuin yhteiskunnalta.
Mutta miksi niin monet muut nostavat niin ylpeinä niitä työttömyystukia ja muita yhteiskunnan rahoja, eivätkä edes yritä hakea töitä? Sitä en ymmärrä yhtään, meistä työssäkäyvistä ei tunnu yhtään hyvälle se, että me saamme verorahojemme muodossa mahdollistaa työttömien kotona laiskottelun. Esim. puhelinmyyjäksi ja siivojaksi tosiaan pääsee käytännössä ihan kuka tahansa, ja jos on hyvä puhelinmyyjä voi tienata kuussa paljon enemmän kuin korkeasti koulutetut oman alan työtä tekevät.
Mekin olemme joutuneet työttömyyden takia myymään talomme ja muuttamaan kaupungin vuokra-asuntoon, mutta emme sentään ole nostaneet senttiäkään mitään tukia. Halveksimme kaikkia työkkärin tai sossun rahoilla loisivia, ketkä eivät edes yritä hakea mitään töitä. Ei tässä yhteiskunnassa ole oikein elää ja olla ilmaiseksi meidän työssäkäyvien elättinä, ja välillä on vain tehtävä sellaisia hommia joita ei haluaisi! Minäkään en sinänsä nauti puhelinmyyjän työstäni, mutta pakko sitä on vain tehdä saadaksemme edes vähän leipää pöytään.
Kommentit (32)
No jos sä nyt oletkin joku siivooja niin sun voi olettaa nauttivan sellaisista töistä. Jos on joku vähän tasokkaampi ihminen niin ei siinä kyllä omaa osaamista halvalla myydä alalle, jolla sillä ei ole mitään käyttöä.
Öö, miksi miehesi on vielä työttömänä?
Puhelinmyyjän ja siivoojan työt ei todellakaan sovi kaikille. Esim. itselläni on sosiaalisten tilanteiden fobia, mikä tekisi puhelinmyyntityöstä (ja monesta muustakin työstä) mahdotonta.
Itse en ole koskaan ollut työttömänä tosin, mutta en mitenkään halveksi niitä, jotka nostavat tukia etsiessään esim. oman alansa työtä. Veljenikin, teknisen alan tohtori, oli lähes vuoden työttömänä tohtoriksi valmistumisensa jälkeen, ja en ole kyllä sitä mieltä, että hänen olisi pitänyt tehdä puhelinmyyntiä tai siivousta sen sijaan että etsi oman alansa työtä. Voipi olla ettei niihin oman alan töihin olisi oikein enää päässytkään, jos CV:ssä olisi lehtimyyntiä ja metrosiivousta...
Muutenkin, tuo alkaa olla vähän menneen ajan ajattelua tuo täystyöllisyyspyrkimys. Automatisaatio - myös toimistotyön- etenee koko ajan ja ihmisille tulee olemaan yhä vähemmän töitä. On hyväksyttävä se, että tulevaisuudessa läheskään kaikilla ei voi olla työtä, tai sitä on vain vähän. Silloin on kehitettävä perustulotyyppisiä tulonjakomalleja ja nykyisestä palkkatyön verotukseen perustuvasta eroavia verotusmalleja, eikä siis tuilla elämisessä ole enää mitään stigmaa ja häpeää.
Puhelinmyyjänä ja siivoojana. Just. Palkan pitää olla sellainen että sillä elää. Olen myös 45v. Tehnyt töitä 15-vuotiaasta asti. Ylläri potkut tuli mullekkin YT muodossa. En taatusti mene johonkin orjatyöhön. Ennemmin nostan niitä tukia. Nyt pyyhkii kyllä hyvin, kun saan ansiosidonnaista. Olen ensimmäistä kertaa elämässäni työttömänä.
Ollut suorastaan sapattivapaata, kun olen nostanut ansiosidonnaista ☺ Sain tehdä mitä lystäsin. Nautin elämästä lapsen kanssa. Oleiltiin paljon lapin mökillä. Ihan omasta tahdosta olin työtön. Mitään töitä en hakenu. Eikä niitä työkkäristä tarjottu kertaakaan. Nyt olen jo tosin ollut kolme vuotta töissä.
Niin, saako puhelinmyyjä edes mitään palkkaa, ellei myy? Ja siivoojilla on ihan hirveät työajat. Inhimillistäis ne edes. Ja en mä ainakaan osaisi siivota tosta noin vaan. Lisäksi oikeasti osa vain on liian älykkäitä siihen. Pannaan sellaiset kuin sä ap sinne.
Jaa. No mä oon maksanu ammattiliiton jäsenmaksua vuodesta 2004, heti ekasta palkasta lähtien. Oon ollu 3 kertaa työttömänä tässä välissä. Tietenkin laitoin heti mulle kuuluvan ansiosidonnaisen hakuun. Se kun on se työttömyysTURVA, eli työttömyyden varalle tarkoitettu.
No ekalla työttömyyskerralla ehdin etsiä töitä 2 viikkoa, kun minut pyydettiin töihin, ekaksi 50% työajalla, ja siitä toisesta puolesta sain vielä työttömyyskorvausta. 2 kk siitä mut palkattiin kokoaikaiseen hommaan.
Tokalla kerralla mulle sattui avioero ja muutto just siihen saumaan. Töistä pois, täydet lomat, ja sitten työttömäksi. Onneksi sain olla sen noin 2 kk vielä ilman töitä... Olin aivan poikki henkisesti. Ja taas sillä liiton rahalla. Tässä välissä hain myös toimeentulotukea, kun en sen eron keskellä osannut ajatella ihan kaikkea loppuun asti ja tuli kaikenlaisia yllätyskuluja. Sit menin työkkärin pilipalikurssille ja aloin samalla hakee ihan kunnolla oman alan töitä, ja vakivirka napsahtikin kurssin aikana.
Viimeisin työttömyys meni niin, että 6 viikkoa nostin ansiosidonnaista ja hain koko ajan töitä. Ja mut taas kutsuttiin tekemään sijaisuutta, ja menin, vaikka tiesin sen taas huonontavan ansiosidonnaista ja tulevan taas omavastuupäivät ennenkuin sitä maksettais. Mutta eipä tarvinnu. Lopetin sijaisuuden tänään ja huomenna aloitan oman alan vakityössä muualla.
Kyllä niitä tukia kannattaa hakea vaikka samalla työtä hakeekin. Ei täällä tarvii pyhällä hengellä pelkästään elää. Ne tuet on tarkoitettu tilanteita varten ja on ihan naurettavaa pelleilyä yrittää olla Parempi Ihminen ja jättää itselle kuuluvat etuudet hakematta.
Vierailija kirjoitti:
No jos sä nyt oletkin joku siivooja niin sun voi olettaa nauttivan sellaisista töistä. Jos on joku vähän tasokkaampi ihminen niin ei siinä kyllä omaa osaamista halvalla myydä alalle, jolla sillä ei ole mitään käyttöä.
Mutta jos tilanne niin vaatii, on pakko. Vaikka se tuntuisi miten tyhmältä. Välillä vain on pakko korkeasti koulutetunkin alentua tekemään matalapalkkaisia paskaduuneja.
ap
Vierailija kirjoitti:
Öö, miksi miehesi on vielä työttömänä?
Hän ei ole ennen suostunut hakemaan muita kuin oman alansa töitä, joita ei ole saanut. nyt vasta sain hänet patistettua hakemaan niitä paskaduunejakin, ihan siksikin että saisimme elätettyä lapsemme.
ap
Miksi ette olleet järkeviä ja mitoittaneet lainaanne niin että pystytte työttömyyden kohdatessa sitä lyhentämään? Ja sitäpaitsi, saattehan tekin työttömyyskorvausta ja muitakin yhteiskunnan rahoja vai kieltäydyitkö lapsilisästä? Saatteko asumistukea? T: Työtön joka ei myy taloaan
En jaksa mennä töihin ja tuet riittää hyvin.
En välitä tulevaisuudesta. Kaikki päättyy joka tapauksessa kuolemaan. Miksi rehkiä.
ps. en jaksanut lukea kuin otsikon
En ymmärrä miksi kukaan uhraa elämänsä työlle?
Aloittaja elää unelmaansa ja mollaa muita. Oma mies loisii sohvalla kun muija painaa kahta työtä :) Asuntokin alta myyty. Ei käy kateeksi.
En minäkään ymmärrä! Ihan käsittämätöntä tuollainen loisiminen. Tottakai haetaan töitä kaikin mahdollisin keinoin. Niin minäkin olen tehnyt.
Olen nyt jo 10 vuotta hakenut ja hakenut enkä aio lopettaa niin kauan kun mussa henki pihisee. Kyllä mä vielä sen työpaikan saan kun vaan jaksan yrittää! Joka päivä laitan hakemuksia menemään enkä lepää hetkeäkään vaan selaan uudelleen ja uudelleen kaikki mahdolliset työnantajasivustot ja haen vaikka ei olisi pätevyyttäkään. Kyllä vielä joku päivä ahkeruus palkitaan. Aivan varmasti.
Nostellen tukia, mutta käyn "töissä". Saan sen 9€/pv. Työttömäksi jäin 18.7 ja työkokeilun aloitin 22.8. Toinen paikka menossa ja eipä ole edes haastatteluun kutsuttu, vaikka hakemuksia on laitettu parisen kymmentä.
Lehtiä yms on tullut jo myytyä muutamat vuodet nuorempana, nyt ei vaan enää huvita! Ehkä sitten, jos ei ole mitään muuta :)
Niin miksi se mies on työttömänä :DD