Mitä ajattelet ihmisestä joka jättäytyy syrjään kaikista sosiaalisista tilanteista siksi
kun ajattelee että kukaan ei kuitenkaan kaipaa hänen seuraansa ja kaikki ovat helpottuneita jos tämä henkilö ei osallistu tilaisuuteen?
Kommentit (17)
Kannattaa raahata mukana vaikkei haluaisi lähteä.
Tietysti järki mukana raahauksessa.
Itsekään en juuri suostu muutoin kuin reilusti painostettuna.
Tuskin noin ajattelee ellet puhu itsestäsi ja tiedät näin olevan. Toiset on vain introvertteja.
Eipä sitä syytä edes tiedä. Osa kun jättäytyy vain siksi, ettei edes halua mukaan.
Eli mitä ajattelen sinusta, ap? Sinulla on ehkä huono itsetunto, jos oikeasti haluaisit osallistua ja ajattelet samalla noin.
Oletko sinä tämän ihmisen ystävä, ap? Vai vaan katsonut tilannetta sivusta?
Olen pahoillani, mutta tuskin edes huomaan sellaisia ihmisiä saati että ajattelisin heistä mitään. Luimistelevat ihmiset eivät saa huomiotani ainakaan positiivisessa mielessä, he lähinnä ärsyttävät.
Ajattelen että ihan oikein aavistavat ja parasta itselleen kun pysyvätkin syrjässä, eivätkä mene nolaamaan itseään turhaan kiusallisiin tilanteisiin.
Meillä on siis tuttava joka ei koskaan suostu lähtemään mihinkään ja kuulin että oli yhdelle sitten avautunut että ei viitsi lähteä kun on kaikille pelkkää huonoa seuraa.
Ikää tällä henkilöllä on alle 30 ja miespuolinen ihminen kyseessä. Ehkä hän on sitten masentunut.
ap
Ajattelen että kokee saman kuin itse koen. Ei ketään oikeasti kiinnosta mitä mulle kuuluu. Olen kuunnellut monet murheet ja tarpeet puhua. Todellisuudessa mua ei sitten muuten kaivatakkaan. Olen aina joutunut vertailuun jossa olen muita huonompi olevinaan, eikä mulla ole mitään itsetuntoa jäljellä. En vaan jaksa enää ottaa iskuja vastaan, kun en kelpaa niin en kelpaa.
Uudet piirit on helpommin sanottu, ei niissä useinkaan kaivata uusia tuttavuuksia. Ihmiset pyörii siinä omassa piirissään ja kun on jo ulkona, ei sinne sisälle piiriin sua kukaan vedä.
Jos en tiedä miksi ihminen jättäytyy sos.tilanteista veks, ajattelen vain että jahas x ei ole paikalla. En mitään muuta, jos edes sitä.
En minäkään ole juossut häissä eli muissa kissanristiäisissä koskaan. Ei ole silleen koskaan kiinnostanut tuo pönötys.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on siis tuttava joka ei koskaan suostu lähtemään mihinkään ja kuulin että oli yhdelle sitten avautunut että ei viitsi lähteä kun on kaikille pelkkää huonoa seuraa.
Ikää tällä henkilöllä on alle 30 ja miespuolinen ihminen kyseessä. Ehkä hän on sitten masentunut.
ap
Tai koulukiusattu. Jännittää tilanteita joissa paljon uusia ihmisiä ja omaa huonot small talk-taidot. Ihan kuin minä.
En osallistu työkavereiden kanssa vapaa-ajan toimintoihin, muihin kyllä. Syy työkaverin villi puoliso: pillastuu jos samassa tilaisuudessa on vapaita ihmisiä. Lähettelee sitten jälkeenpäin näille kuvauksia kuinka heillä oli kotona villiä seksiä ko. tilaisuuden jälkeen- viestii siis että hänen omaansa ei kukaan vie. Itse kyseinen työkaveri on avautunut avioliitostaan ja kertonut olevansa hyvin tyytymätön - kuulijoina kaikki työkaverit. Tuohon kuvioon joutuminen, siis siviilisäädyn takia, ei ole ajatukseni rennosta illasta.
Ajattelen, että on tosi surullista, jos hän ajattelee noin. Ja mietin, mistä tällainen tunne mahtaa johtua ja mitä asialle voisi tehdä. Ei tuollaista saisi elämän olla.
Itse kannustaisin tuollaista ihmistä hakeutumaan uusiin ympyröihin, jos olisi helpompi aloittaa ikään kuin puhtaalta pöydältä.