Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yhteenmuutto ja tavarapaljous?
08.01.2017 |
Miten lähestyisitte tilannetta jossa edessä on useamman hengen yhteenmuutto, mutta käsitys siisteydestä ja tavaran tarpeellisesta määrästä erilainen? Onko täysin kohtuuton vaatimus, että henkilökohtaiset tavarat (esim. vaatteet, harrastusvälineet, muistoesineet) säilytetään omissa huoneissa ja vain yhteiset tavarat (esim. keittiövälineet, siivousvälineet) yhteisissä tiloissa? Onko edes olemassa kohteliasta tapaa ehdottaa hamstraajan luonteen omaavalle että luopuu jostain, kun väistämätön fakta on se, ettei tämän koko omaisuus tule millään mahtumaan siihen omaan tilaan ja hän mielellään levittelisi niitä muiden tielle?
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
miksi olet muuttamassa yhteen anopin kanssa?
En avaa syitä sen tarkemmin, mutta päällimmäisenä ja varmasti tärkeimpänä syynä on halu asua yhdessä. Mikäli säännöistä päästään sopuun ja tavaraongelma saadaan selätettyä, se varmasti luonnistuukin.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unohda koko juttu. En lähtis tuohon itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miksi olet muuttamassa yhteen anopin kanssa?
En avaa syitä sen tarkemmin, mutta päällimmäisenä ja varmasti tärkeimpänä syynä on halu asua yhdessä. Mikäli säännöistä päästään sopuun ja tavaraongelma saadaan selätettyä, se varmasti luonnistuukin.
-ap
Siis miehesi vaatii että muutatte hänen vanhempien kanssa yhteen? Ei yhteenmuutto sinun aloitteesta ole lähtöisin.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä että Ap:n kannattaa perua koko muutto.
Näihin kommentteihin haluaisin kuulla myös perusteluja, erityisesti kokemuksia siitä ettei yhteiselo ole luonnistunutkaan. Meillä on kuitenkin halu muuttaa sovussa yhteen, minusta se on tärkein pointti.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miksi olet muuttamassa yhteen anopin kanssa?
En avaa syitä sen tarkemmin, mutta päällimmäisenä ja varmasti tärkeimpänä syynä on halu asua yhdessä. Mikäli säännöistä päästään sopuun ja tavaraongelma saadaan selätettyä, se varmasti luonnistuukin.
-apSiis miehesi vaatii että muutatte hänen vanhempien kanssa yhteen? Ei yhteenmuutto sinun aloitteesta ole lähtöisin.
Kulttuurillisista syistä kolmen sukupolven koti on perheessämme normi. Mieheni aikoinaan stressasi miten esittää muiden toive minulle, mutta yllättyi kun ehdotinkin sitä itse. Eli jokainen osapuoli on tasavertaisesti suostuvainen.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
kaikki nämä ihmiset ja tavarat pitäisi mahtua uuteen kaksikerroksiseen taloon.
-ap
Minua kiinnostaisi nyt tietää, onko tämä uusi talo ostettu ennen kuin yhteen muutosta on päätetty vain sen jälkeen? Olisi järjetöntä muuttaa sellaiseen taloon, jota ei alunperinkään ole ajateltu niin isolle porukalle, varsinkaan jos joukossa on hamstraaja.
Sitten kysyisin myös, onko teillä halua myöntää kyseiselle keräilijäluonteelle yhtään enempää tilaa kuin muille? Koska ihan selvää on, että vaikka te kaikki muut pärjäätte yhdellä kaapilla henkilökohtaisille tavaroille, niin tämä yksi ei pärjää. Minusta on ok pyytää, että hän pitää tavaransa vain yhdessä huoneessa, mutta tulette epäonnistumaan, jos vaaditte yhden kaapin riittämistä.
Kannattaa siis hyväksyä tosiasiat.
Vierailija kirjoitti:
Kulttuurillisista syistä kolmen sukupolven koti on perheessämme normi.
-ap
Onko perheessänne tapoja, jotka ovat vain sinun kulttuurillista perua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miksi olet muuttamassa yhteen anopin kanssa?
En avaa syitä sen tarkemmin, mutta päällimmäisenä ja varmasti tärkeimpänä syynä on halu asua yhdessä. Mikäli säännöistä päästään sopuun ja tavaraongelma saadaan selätettyä, se varmasti luonnistuukin.
-apSiis miehesi vaatii että muutatte hänen vanhempien kanssa yhteen? Ei yhteenmuutto sinun aloitteesta ole lähtöisin.
Kulttuurillisista syistä kolmen sukupolven koti on perheessämme normi. Mieheni aikoinaan stressasi miten esittää muiden toive minulle, mutta yllättyi kun ehdotinkin sitä itse. Eli jokainen osapuoli on tasavertaisesti suostuvainen.
-ap
Oletko ap ihan varma että aidosti itse haluat asiaa? Eikä esim jonkun kulttuurisen tai uskonnollisen painostuksen alaisena? Tai miehen suvun hyväksynnästä riippuvaisena?
Jos oikeasti haluat muuttaa appivanhempien kanssa samaan kotiin, niin se joka on "perheen pää", määrää tavarat ja sisustuksen. Perheen pää voi olla se, jolla on psykologinen asema siihen, tai kulttuurinen asema siihen tai joka maksaa eniten. Kyse on lopulta siitä, kenellä on valta, jos on eri näkemyksiä. Jos sinä ja miehesi maksatte asumisen, asutaan teidän ehdoilla. Jos appivanhemmat omistavat talon, asutaan heidän ehdoilla. Jos kulttuurissanne vanhempi on aina oikeassa, niin silloin sinulla ei ole paljoa määräysvaltaa anopin sälään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kaikki nämä ihmiset ja tavarat pitäisi mahtua uuteen kaksikerroksiseen taloon.
-apMinua kiinnostaisi nyt tietää, onko tämä uusi talo ostettu ennen kuin yhteen muutosta on päätetty vain sen jälkeen? Olisi järjetöntä muuttaa sellaiseen taloon, jota ei alunperinkään ole ajateltu niin isolle porukalle, varsinkaan jos joukossa on hamstraaja.
Sitten kysyisin myös, onko teillä halua myöntää kyseiselle keräilijäluonteelle yhtään enempää tilaa kuin muille? Koska ihan selvää on, että vaikka te kaikki muut pärjäätte yhdellä kaapilla henkilökohtaisille tavaroille, niin tämä yksi ei pärjää. Minusta on ok pyytää, että hän pitää tavaransa vain yhdessä huoneessa, mutta tulette epäonnistumaan, jos vaaditte yhden kaapin riittämistä.
Kannattaa siis hyväksyä tosiasiat.
Taloa ei ole vielä rakennettu, päätös yhteenmuutosta tehtiin jo vuosia sitten.
Siitä on sovittu että jokaiselle on oma makuuhuone (tai no, minulla ja miehellä yhteinen, koska haluamme niin ja mahdumme tavaroinemme). Minusta sen pitäisi riittää jokaisen henkilökohtaisille tavaroille. Anopilla vain tuppaa olemaan sellaista tavaraa, joka on hänen omaa ja sitä säilytetään siellä täällä, ja vaikka hän ei käytä sitä, niin hän ei edes ajattele siitä luopumista.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulttuurillisista syistä kolmen sukupolven koti on perheessämme normi.
-apOnko perheessänne tapoja, jotka ovat vain sinun kulttuurillista perua?
"Minun kulttuurista" eli suomalaista perua. Eipä tule mieleen. En hirveämmin perusta perinteistä, ajattelen enemmän käytännöllisyyttä. Ot?
-ap
Minä anoppina puhuisin pojalleni että yhteiseen taloon en muuta jos se tarkoittaa tavaroista luopumista. Miniä ei määrää mitä tavaroita omistan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miksi olet muuttamassa yhteen anopin kanssa?
En avaa syitä sen tarkemmin, mutta päällimmäisenä ja varmasti tärkeimpänä syynä on halu asua yhdessä. Mikäli säännöistä päästään sopuun ja tavaraongelma saadaan selätettyä, se varmasti luonnistuukin.
-apSiis miehesi vaatii että muutatte hänen vanhempien kanssa yhteen? Ei yhteenmuutto sinun aloitteesta ole lähtöisin.
Kulttuurillisista syistä kolmen sukupolven koti on perheessämme normi. Mieheni aikoinaan stressasi miten esittää muiden toive minulle, mutta yllättyi kun ehdotinkin sitä itse. Eli jokainen osapuoli on tasavertaisesti suostuvainen.
-apOletko ap ihan varma että aidosti itse haluat asiaa? Eikä esim jonkun kulttuurisen tai uskonnollisen painostuksen alaisena? Tai miehen suvun hyväksynnästä riippuvaisena?
Jos oikeasti haluat muuttaa appivanhempien kanssa samaan kotiin, niin se joka on "perheen pää", määrää tavarat ja sisustuksen. Perheen pää voi olla se, jolla on psykologinen asema siihen, tai kulttuurinen asema siihen tai joka maksaa eniten. Kyse on lopulta siitä, kenellä on valta, jos on eri näkemyksiä. Jos sinä ja miehesi maksatte asumisen, asutaan teidän ehdoilla. Jos appivanhemmat omistavat talon, asutaan heidän ehdoilla. Jos kulttuurissanne vanhempi on aina oikeassa, niin silloin sinulla ei ole paljoa määräysvaltaa anopin sälään.
Kyllä haluan. Liekö harvinaista, mutta appivanhempani ovat ihania ihmisiä. Olen myös aina liputtanut suuren, läheisen ja yhteen hiileen puhaltavan perheen puolesta.
Päätökset pyritään tekemään yhdessä, mutta käytännössä meitä on kaksi "perheen päätä" kahdesta eri taloudesta, minä ja anoppi. Hänellä on ikää jo sen verran, että vastuu kodin pyörittämisestä siirtyy pikkuhiljaa enemmän minun harteilleni. Voin siis hyvin vaikuttaa siihen "kaapin paikkaan".
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miksi olet muuttamassa yhteen anopin kanssa?
En avaa syitä sen tarkemmin, mutta päällimmäisenä ja varmasti tärkeimpänä syynä on halu asua yhdessä. Mikäli säännöistä päästään sopuun ja tavaraongelma saadaan selätettyä, se varmasti luonnistuukin.
-apSiis miehesi vaatii että muutatte hänen vanhempien kanssa yhteen? Ei yhteenmuutto sinun aloitteesta ole lähtöisin.
Kulttuurillisista syistä kolmen sukupolven koti on perheessämme normi. Mieheni aikoinaan stressasi miten esittää muiden toive minulle, mutta yllättyi kun ehdotinkin sitä itse. Eli jokainen osapuoli on tasavertaisesti suostuvainen.
-apKaksi naista ei vain pidemmän päälle mahdu samaan keittiöön, vaikka molemmat olisi kuinka ihania ihmisiä.
Oletko ap ihan varma että aidosti itse haluat asiaa? Eikä esim jonkun kulttuurisen tai uskonnollisen painostuksen alaisena? Tai miehen suvun hyväksynnästä riippuvaisena?
Jos oikeasti haluat muuttaa appivanhempien kanssa samaan kotiin, niin se joka on "perheen pää", määrää tavarat ja sisustuksen. Perheen pää voi olla se, jolla on psykologinen asema siihen, tai kulttuurinen asema siihen tai joka maksaa eniten. Kyse on lopulta siitä, kenellä on valta, jos on eri näkemyksiä. Jos sinä ja miehesi maksatte asumisen, asutaan teidän ehdoilla. Jos appivanhemmat omistavat talon, asutaan heidän ehdoilla. Jos kulttuurissanne vanhempi on aina oikeassa, niin silloin sinulla ei ole paljoa määräysvaltaa anopin sälään.
Kyllä haluan. Liekö harvinaista, mutta appivanhempani ovat ihania ihmisiä. Olen myös aina liputtanut suuren, läheisen ja yhteen hiileen puhaltavan perheen puolesta.
Päätökset pyritään tekemään yhdessä, mutta käytännössä meitä on kaksi "perheen päätä" kahdesta eri taloudesta, minä ja anoppi. Hänellä on ikää jo sen verran, että vastuu kodin pyörittämisestä siirtyy pikkuhiljaa enemmän minun harteilleni. Voin siis hyvin vaikuttaa siihen "kaapin paikkaan".
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä anoppina puhuisin pojalleni että yhteiseen taloon en muuta jos se tarkoittaa tavaroista luopumista. Miniä ei määrää mitä tavaroita omistan.
No, se oletkin sinä. Toisin ajattelee ihminen, joka oikeasti haluaa muuttaa yhteiseen taloon, ja ymmärtää että on asioista joista täytyy joustaa jotta se onnistuu. Minähän en ole määräämässä mitä kukin saa omistaa, mutta toivon että ne tavarat säilytettäisiin niin ettei ne ole tiellä, koska minä vastaan yhteisten tilojen siistinä pitämisestä.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä anoppina puhuisin pojalleni että yhteiseen taloon en muuta jos se tarkoittaa tavaroista luopumista. Miniä ei määrää mitä tavaroita omistan.
No, se oletkin sinä. Toisin ajattelee ihminen, joka oikeasti haluaa muuttaa yhteiseen taloon, ja ymmärtää että on asioista joista täytyy joustaa jotta se onnistuu. Minähän en ole määräämässä mitä kukin saa omistaa, mutta toivon että ne tavarat säilytettäisiin niin ettei ne ole tiellä, koska minä vastaan yhteisten tilojen siistinä pitämisestä.
-ap
Olet siis kotipiika.
Ap sinua ärsyttää anopin tavarat jo nyt ennen yhteenmuuttoa. Ärsytyksesi tulee vain lisääntymään kun asutte yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No meillä on vähän näin, yksi lapsistamme on hamstraaja. Hänen huoneensa on tavaraa lattiasta kattoon. Nukkumaan mahtuu juuri ja juuri. Tavarat saa pitää kunhan ne pysyy siellä omassa huoneessa ja siellä on pysyneet. Itse olin lapsena samanlainen, välillä saattaa keräily lähteä aikuisenakin käsistä, mutta sitten nopea palautus ruotuun ja osa kamoista kiertoon. Meillä on siis sitä yhtä lapsen huonetta lukuunottamatta ihan väljää ja siistiä.
Eli mielestäni voi vaatia että jokainen säilyttää ne omat roinansa siinä omassa henkilökohtaisessa tilassaan. Ja jos se ei onnistu niin muualle asuntoa levittyvät kamat on vapaata riistaa ja ne saa hävittää.Öööh... Nyt olis tuhannen taalan paikka KASVATTAA sitä lasta.
Kasvattaa mihin? Jos tavarat ovat omassa huoneessa, niin mitä merkitystä niillä on?
Ja ainahan voi kasvattaa lasta siihen, mitä meillä naapurissa on opetettu eli vaatteita ei tarvitse pestä lainkaan, kun ostaa halpaa ja laittaa likaiset roskiin. Naapuri kehuu, miten heillä konmaritus toimii niin, että vaatteet lähtevät kiertoon siinä vaiheessa, kun ne pitäisi pestä, koska niin kaapissa on aina tilaa ja koti pysyy siistinä, kun ei ole pyykkivuoria. Vain alusvaatteet pestään.
Kasvattaa siihen, että lapsen oma koti ei olisi tulevaisuudessa kaatopaikka.
Jos omassa huoneessa on paljon ehjää, kunnollista tavaraa siistissä järjestyksessä, niin miksi se on sinusta kaatopaikka? Vai ovatko kaupat sinulle synonyymi kaatopaikalle, niissäkin on huomattavan paljon tavaraa ja osassa vain kapeat käytävät, joita pitkin kulkea.
Vai oletko niitä, joiden mielestä kannattaa hävittää vanha ja aina ostaa uusi sen sijaan että säästäisi jonkun vanhan tavaran, vaikka 1000 palan palapelin ja tekisin sen uudestaan ja uudestaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miksi olet muuttamassa yhteen anopin kanssa?
En avaa syitä sen tarkemmin, mutta päällimmäisenä ja varmasti tärkeimpänä syynä on halu asua yhdessä. Mikäli säännöistä päästään sopuun ja tavaraongelma saadaan selätettyä, se varmasti luonnistuukin.
-apSiis miehesi vaatii että muutatte hänen vanhempien kanssa yhteen? Ei yhteenmuutto sinun aloitteesta ole lähtöisin.
Kulttuurillisista syistä kolmen sukupolven koti on perheessämme normi. Mieheni aikoinaan stressasi miten esittää muiden toive minulle, mutta yllättyi kun ehdotinkin sitä itse. Eli jokainen osapuoli on tasavertaisesti suostuvainen.
-apOletko ap ihan varma että aidosti itse haluat asiaa? Eikä esim jonkun kulttuurisen tai uskonnollisen painostuksen alaisena? Tai miehen suvun hyväksynnästä riippuvaisena?
Jos oikeasti haluat muuttaa appivanhempien kanssa samaan kotiin, niin se joka on "perheen pää", määrää tavarat ja sisustuksen. Perheen pää voi olla se, jolla on psykologinen asema siihen, tai kulttuurinen asema siihen tai joka maksaa eniten. Kyse on lopulta siitä, kenellä on valta, jos on eri näkemyksiä. Jos sinä ja miehesi maksatte asumisen, asutaan teidän ehdoilla. Jos appivanhemmat omistavat talon, asutaan heidän ehdoilla. Jos kulttuurissanne vanhempi on aina oikeassa, niin silloin sinulla ei ole paljoa määräysvaltaa anopin sälään.
Kyllä haluan. Liekö harvinaista, mutta appivanhempani ovat ihania ihmisiä. Olen myös aina liputtanut suuren, läheisen ja yhteen hiileen puhaltavan perheen puolesta.
Päätökset pyritään tekemään yhdessä, mutta käytännössä meitä on kaksi "perheen päätä" kahdesta eri taloudesta, minä ja anoppi. Hänellä on ikää jo sen verran, että vastuu kodin pyörittämisestä siirtyy pikkuhiljaa enemmän minun harteilleni. Voin siis hyvin vaikuttaa siihen "kaapin paikkaan".
-ap
Minulle mies on perheen pää. Se sanotaan jo Raamatussa.
Toivon, että mies kokee saavansa olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä anoppina puhuisin pojalleni että yhteiseen taloon en muuta jos se tarkoittaa tavaroista luopumista. Miniä ei määrää mitä tavaroita omistan.
No, se oletkin sinä. Toisin ajattelee ihminen, joka oikeasti haluaa muuttaa yhteiseen taloon, ja ymmärtää että on asioista joista täytyy joustaa jotta se onnistuu. Minähän en ole määräämässä mitä kukin saa omistaa, mutta toivon että ne tavarat säilytettäisiin niin ettei ne ole tiellä, koska minä vastaan yhteisten tilojen siistinä pitämisestä.
-ap
Mitä ne yhteiset tilat ovat? Keittiö, jossa ei saa olla astioita? Olohuone, jossa ei ole kalusteita? Koska kodin täytyy olla helposti siivottavissa.
Eikö olisi ollut helpompaa hankkia talo, jossa ei ole muuta yhteistä kuin eteinen tai kuisti? Sitten ei appivanhempien tavarat häiritse.
Alue: Aihe vapaa
Meiltä tulossa kolme henkeä ja pienen kerrostalokämpän tavarat. Anoppi muutti vähän aikaa sitten uuteen kaksikerroksiseen omakotitaloon, koska aiemmassa "ei ollut tarpeeksi tilaa" kahdelle hengelle (appi kuitenkin mahtuu siihen yhteen huoneeseen, kuten aiemmassakin). Antanee hieman osviittaa paljonko sitä tavaraa on. Ja kaikki nämä ihmiset ja tavarat pitäisi mahtua uuteen kaksikerroksiseen taloon.
-ap