Yhteenmuutto ja tavarapaljous?

Vierailija kirjoitti:

Täsmennettäköön ettei kyse ole kumppanista, vaan appivanhemmasta. Kyse ei myöskään ole sairaalloisesta hamstraamisesta, mutta kuitenkin sellaisesta että siitä on haittaa muillekin. Hänen elämäntapansa on tuttu monelta vuodelta, enkä ole tuominnut miten hän omassa(!) kodissaan elää, mutta nyt yhteenmuuton lähestyessä pelottaa osaanko olla tarpeeksi lujatahtoinen yhteisten tilojen järjestyksen suhteen vai valtaako hän tottumuksesta koko talon tavaroilleen. Minä se joudun kuitenkin siivoamaan ja yhteiset säännöt auttaisi paljon.

-ap

Neuvottelemalla nämä hoidetaan. Jos anopilla on vielä suunnilleen tolkku tallessa, hän kyllä käsittää asian kun kunnolla perustelet. Jos on sovittu, että sinä siivoat, sulla on täysi mandaatti vaatia, että roinat ei ajaudu yhteisiin tiloihin. Puhu asiasta niin kauan kunnes yhteisymmärrys saavutetaan. Sitten puhu asiasta edelleen jatkuvasti, jos meinaa lipsua.

Tarvit vähäsen selkärankaa ja kärsivällisyyttä ja neuvottelukykyä. Kyl se siit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä anoppina puhuisin pojalleni että yhteiseen taloon en muuta jos se tarkoittaa tavaroista luopumista. Miniä ei määrää mitä tavaroita omistan.

No, se oletkin sinä. Toisin ajattelee ihminen, joka oikeasti haluaa muuttaa yhteiseen taloon, ja ymmärtää että on asioista joista täytyy joustaa jotta se onnistuu. Minähän en ole määräämässä mitä kukin saa omistaa, mutta toivon että ne tavarat säilytettäisiin niin ettei ne ole tiellä, koska minä vastaan yhteisten tilojen siistinä pitämisestä.

-ap

Olet siis kotipiika.

Jos sen niin haluat muotoilla. Tykkään siivoamisesta, enkä kiroa "kurjaa kohtaloani" joutuessani siivoamaan muita enemmän siksi että minulla on siihen aikaa, ja koska olen vielä nuori ja jaksava.

-ap

Vierailija kirjoitti:

No meillä on vähän näin, yksi lapsistamme on hamstraaja. Hänen huoneensa on tavaraa lattiasta kattoon. Nukkumaan mahtuu juuri ja juuri. Tavarat saa pitää kunhan ne pysyy siellä omassa huoneessa ja siellä on pysyneet. Itse olin lapsena samanlainen, välillä saattaa keräily lähteä aikuisenakin käsistä, mutta sitten nopea palautus ruotuun ja osa kamoista kiertoon. Meillä on siis sitä yhtä lapsen huonetta lukuunottamatta ihan väljää ja siistiä.

Eli mielestäni voi vaatia että jokainen säilyttää ne omat roinansa siinä omassa henkilökohtaisessa tilassaan. Ja jos se ei onnistu niin muualle asuntoa levittyvät kamat on vapaata riistaa ja ne saa hävittää.

Ja minkä ikäinen lapsi on? Tuskin hänellä itsellään on rahaa ostaa tavaraa noin paljon. Sinä olet varmaankin edesauttanut tuota tavaranmäärää, jos itsekin olet ollut hamsteriluonne? Nyt jos milloin olisi aika palautella maanpinalle, ja käydä läpi mikä on turhaa. Huoneessa tuskin on siistiäkään, saati miellyttävää asua. Lapsena minunkin huone oli lattiasta kattoon täynnä tavaraa, ja äitini ne oli alunperin ostanut, mutten saanut nakata lelujani pois. Huonettani myös käytettiin kaatopaikkana, mm tuotiin sinne _kolme_ jättihyllyä mitä en tosiaankaan tarvinnut ja niihinhän sitten kaikki paperit jne sysättiin. Kyllästyin lopulta joskus 7v siihen määrään ja nakkasin kaiken turhan helvettiin (kyllä, kaksi kaappiakin, tv ja pöytä lähti kun ne käytävään itse työnsin). Ihmettelen miten siihen ei puututtu, vaan jokaikinen tavara piti säilyttää minun huoneessani. Äidilläni ja isälläni on pieni hamsterin luonne, että jokaikinen vanha lelu ja kirja pitäisi säilyttää, ja kerran  äiti kaivoi rikkinäisen brats repun pois roskiksesta, vaikka siitä oli kauan marmattanut että pitäisi nakata pois, ja sen nakkasinkin. Suutuin tästä, ja tungin sen repun niin syvälle roskikseen kun voi. Hillopurkkeja meillä oli satoja, mutta viimekesänä tyhjensin varaston ja kaapin niistä ja vein lasinkeräykseen. (Asutaan siis omakotitalossa ja meillä on iso piha niin on muitakin rakennuksia, joten tavaraa kertyy)

Tykkään kuitenkin "työmaista" että saa nakata rojua pois ja siivota ja järkkäillä.. miltäköhän meijän varastot näyttäisi jos en olisi se järkevä :p Ja ikää nyt on mulla 15. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä anoppina puhuisin pojalleni että yhteiseen taloon en muuta jos se tarkoittaa tavaroista luopumista. Miniä ei määrää mitä tavaroita omistan.

No, se oletkin sinä. Toisin ajattelee ihminen, joka oikeasti haluaa muuttaa yhteiseen taloon, ja ymmärtää että on asioista joista täytyy joustaa jotta se onnistuu. Minähän en ole määräämässä mitä kukin saa omistaa, mutta toivon että ne tavarat säilytettäisiin niin ettei ne ole tiellä, koska minä vastaan yhteisten tilojen siistinä pitämisestä.

-ap

Mitä ne yhteiset tilat ovat? Keittiö, jossa ei saa olla astioita? Olohuone, jossa ei ole kalusteita? Koska kodin täytyy olla helposti siivottavissa.

Eikö olisi ollut helpompaa hankkia talo, jossa ei ole muuta yhteistä kuin eteinen tai kuisti? Sitten ei appivanhempien tavarat häiritse.

Yhteiset tilat pitävät sisällään tyypillisesti eteisen, käytävät, olohuoneen, keittiön, vessat, kodinhoitohuoneen ja pesutilan. Tottakai näissä huoneissa on tavaraa: yhteistä tavaraa kuten mainitsemasi astiat ja kalusteet. Kun näitä tiloja ei käytetä sinne kuulumattomien tavaroiden säilyttämiseen, siivoaminen sujuu helposti.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä anoppina puhuisin pojalleni että yhteiseen taloon en muuta jos se tarkoittaa tavaroista luopumista. Miniä ei määrää mitä tavaroita omistan.

No, se oletkin sinä. Toisin ajattelee ihminen, joka oikeasti haluaa muuttaa yhteiseen taloon, ja ymmärtää että on asioista joista täytyy joustaa jotta se onnistuu. Minähän en ole määräämässä mitä kukin saa omistaa, mutta toivon että ne tavarat säilytettäisiin niin ettei ne ole tiellä, koska minä vastaan yhteisten tilojen siistinä pitämisestä.

-ap

Mitä ne yhteiset tilat ovat? Keittiö, jossa ei saa olla astioita? Olohuone, jossa ei ole kalusteita? Koska kodin täytyy olla helposti siivottavissa.

Eikö olisi ollut helpompaa hankkia talo, jossa ei ole muuta yhteistä kuin eteinen tai kuisti? Sitten ei appivanhempien tavarat häiritse.

Yhteiset tilat pitävät sisällään tyypillisesti eteisen, käytävät, olohuoneen, keittiön, vessat, kodinhoitohuoneen ja pesutilan. Tottakai näissä huoneissa on tavaraa: yhteistä tavaraa kuten mainitsemasi astiat ja kalusteet. Kun näitä tiloja ei käytetä sinne kuulumattomien tavaroiden säilyttämiseen, siivoaminen sujuu helposti.

-ap

Ap pidätkö sinä hauskaa, nautitko elämästäsi...? Kuulostat jotenkin masentuneelta.

Vierailija kirjoitti:

Ap sinua ärsyttää anopin tavarat jo nyt ennen yhteenmuuttoa. Ärsytyksesi tulee vain lisääntymään kun asutte yhdessä.

Minua ei ärsytä anopin tavarat. Minua huolettaa se miten koti pysyy järjestyksessä, siistinä, kunnossa, "terveellisenä" (miehellä pölyallergia) ja turvallisena (esimerkiksi palo- ja maanjäristysturvallisuus).

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap sinua ärsyttää anopin tavarat jo nyt ennen yhteenmuuttoa. Ärsytyksesi tulee vain lisääntymään kun asutte yhdessä.

Minua ei ärsytä anopin tavarat. Minua huolettaa se miten koti pysyy järjestyksessä, siistinä, kunnossa, "terveellisenä" (miehellä pölyallergia) ja turvallisena (esimerkiksi palo- ja maanjäristysturvallisuus).

-ap

Maanjäristykset on Suomessa aika harvinaisia enkä ole vielä nähnyt tulipaloa, joka saa alkunsa Aalto-maljakosta.

Maissa, joissa maa järiseen, vanhuksia kunnioitetaan aivan toisin kuin meillä. Lisäksi aika harvassa niistä ihmisillä on pölyallergiaa tai homeoireita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä anoppina puhuisin pojalleni että yhteiseen taloon en muuta jos se tarkoittaa tavaroista luopumista. Miniä ei määrää mitä tavaroita omistan.

No, se oletkin sinä. Toisin ajattelee ihminen, joka oikeasti haluaa muuttaa yhteiseen taloon, ja ymmärtää että on asioista joista täytyy joustaa jotta se onnistuu. Minähän en ole määräämässä mitä kukin saa omistaa, mutta toivon että ne tavarat säilytettäisiin niin ettei ne ole tiellä, koska minä vastaan yhteisten tilojen siistinä pitämisestä.

-ap

Mitä ne yhteiset tilat ovat? Keittiö, jossa ei saa olla astioita? Olohuone, jossa ei ole kalusteita? Koska kodin täytyy olla helposti siivottavissa.

Eikö olisi ollut helpompaa hankkia talo, jossa ei ole muuta yhteistä kuin eteinen tai kuisti? Sitten ei appivanhempien tavarat häiritse.

Yhteiset tilat pitävät sisällään tyypillisesti eteisen, käytävät, olohuoneen, keittiön, vessat, kodinhoitohuoneen ja pesutilan. Tottakai näissä huoneissa on tavaraa: yhteistä tavaraa kuten mainitsemasi astiat ja kalusteet. Kun näitä tiloja ei käytetä sinne kuulumattomien tavaroiden säilyttämiseen, siivoaminen sujuu helposti.

-ap

Siis teitä on 2 perhettä maksamassa sitä taloa, mutta sinä yksin määräät, mikä on minkäkin tavaran paikka. Jos päätät, että vessassa ei saa olla kuin 2 käsipyyhettä niin sitten siellä on ja anopin kasvopyyhe pitää säilyttää omassa huoneessa. Jos päätät, että eteisessä ei ole tuolia, jotta voi istua laittaessaan kenkiä jalkaan, niin sitten ei ole. Kengät voi laittaa jalkaan omassa huoneessa. Jos päätät, että kodinhoitohuoneessa ei ole mankelia niin sitten ei ole, ottakoot anoppi mankelin omaan huoneeseensa. Jos sinä päätät, että seinillä ei ole tauluja niin sitten ei ole.

Miksi kukaan haluaa asua kanssasi? Koska pidät siivoamisesta? Ainakaan et ole se ihminen, jonka kanssa kukaan haluaisi jakaa palvelutalossa yhteisen olohuoneen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä anoppina puhuisin pojalleni että yhteiseen taloon en muuta jos se tarkoittaa tavaroista luopumista. Miniä ei määrää mitä tavaroita omistan.

No, se oletkin sinä. Toisin ajattelee ihminen, joka oikeasti haluaa muuttaa yhteiseen taloon, ja ymmärtää että on asioista joista täytyy joustaa jotta se onnistuu. Minähän en ole määräämässä mitä kukin saa omistaa, mutta toivon että ne tavarat säilytettäisiin niin ettei ne ole tiellä, koska minä vastaan yhteisten tilojen siistinä pitämisestä.

-ap

Mitä ne yhteiset tilat ovat? Keittiö, jossa ei saa olla astioita? Olohuone, jossa ei ole kalusteita? Koska kodin täytyy olla helposti siivottavissa.

Eikö olisi ollut helpompaa hankkia talo, jossa ei ole muuta yhteistä kuin eteinen tai kuisti? Sitten ei appivanhempien tavarat häiritse.

Yhteiset tilat pitävät sisällään tyypillisesti eteisen, käytävät, olohuoneen, keittiön, vessat, kodinhoitohuoneen ja pesutilan. Tottakai näissä huoneissa on tavaraa: yhteistä tavaraa kuten mainitsemasi astiat ja kalusteet. Kun näitä tiloja ei käytetä sinne kuulumattomien tavaroiden säilyttämiseen, siivoaminen sujuu helposti.

-ap

Ap pidätkö sinä hauskaa, nautitko elämästäsi...? Kuulostat jotenkin masentuneelta.

Palstapsykologi paikalla. Pidän hauskaa, nautin elämästäni. Jos eläisin epäjärjestyksen keskellä, minulla varmaan menisi kaikki aika ja energia siivoamiseen, ja lopulta masentuisin. Sellaista en halua.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap sinua ärsyttää anopin tavarat jo nyt ennen yhteenmuuttoa. Ärsytyksesi tulee vain lisääntymään kun asutte yhdessä.

Minua ei ärsytä anopin tavarat. Minua huolettaa se miten koti pysyy järjestyksessä, siistinä, kunnossa, "terveellisenä" (miehellä pölyallergia) ja turvallisena (esimerkiksi palo- ja maanjäristysturvallisuus).

-ap

Maanjäristykset on Suomessa aika harvinaisia enkä ole vielä nähnyt tulipaloa, joka saa alkunsa Aalto-maljakosta.

Maissa, joissa maa järiseen, vanhuksia kunnioitetaan aivan toisin kuin meillä. Lisäksi aika harvassa niistä ihmisillä on pölyallergiaa tai homeoireita.

Ei tarvinne olla Sherlock Holmes tajutakseen ettei puhuta Suomesta. Paloturvallisuutta taas kannattaa jokaisen miettiä, kun tavaroita varastoi.

"Maissa, joissa maa järisee", heh.

-ap

Mä niin näen ap:n parin vuoden päästä tomuttamassa jossain krumeluurissa itämaishenkisessä talossa anopin koriste-esineitä kun anoppi antaa vieressä siivousohjeita. Muisto on vain skandinaavistyyppinen sisustus ja kuvitelmat siitä että asema siivoojana tuo jotain valtaa talossa. Ap ajatellut että pääsee kolme-nelikymppisenä olemaan jo talon matriarkka mutta koska anoppi on terästä niin todennäköisempää on että tuo toteutuu ap:n ollessa siinä kuuden-seitsemän kympin välillä. Ja voi sitä onnea kun ap sitten joskus vuonna 45 saa hakea Ikeasta sen ensimmäisen skandinaavisen valkoisen huonekalun. Mutta silloin on kyllä jo miniä kertomassa ettei sellaista voi nykyään enää ostaa ja niin ap näkee vuosikymmenien ajan tomuttamiensa koriste-esineiden vilisevän silmissä.

Rakentakaa paritalo sille tontille, tosta ei tule muuta kuin pahaa mieltä. Sulla on sääntökirja jo valmiina yhteen muuttoa varten mutta ketään se ei tule kiinnostamaan, koska olet ulkopuolisena nuorempana naisena menossa vieraan kulttuurin kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä anoppina puhuisin pojalleni että yhteiseen taloon en muuta jos se tarkoittaa tavaroista luopumista. Miniä ei määrää mitä tavaroita omistan.

No, se oletkin sinä. Toisin ajattelee ihminen, joka oikeasti haluaa muuttaa yhteiseen taloon, ja ymmärtää että on asioista joista täytyy joustaa jotta se onnistuu. Minähän en ole määräämässä mitä kukin saa omistaa, mutta toivon että ne tavarat säilytettäisiin niin ettei ne ole tiellä, koska minä vastaan yhteisten tilojen siistinä pitämisestä.

-ap

Mitä ne yhteiset tilat ovat? Keittiö, jossa ei saa olla astioita? Olohuone, jossa ei ole kalusteita? Koska kodin täytyy olla helposti siivottavissa.

Eikö olisi ollut helpompaa hankkia talo, jossa ei ole muuta yhteistä kuin eteinen tai kuisti? Sitten ei appivanhempien tavarat häiritse.

Yhteiset tilat pitävät sisällään tyypillisesti eteisen, käytävät, olohuoneen, keittiön, vessat, kodinhoitohuoneen ja pesutilan. Tottakai näissä huoneissa on tavaraa: yhteistä tavaraa kuten mainitsemasi astiat ja kalusteet. Kun näitä tiloja ei käytetä sinne kuulumattomien tavaroiden säilyttämiseen, siivoaminen sujuu helposti.

-ap

Siis teitä on 2 perhettä maksamassa sitä taloa, mutta sinä yksin määräät, mikä on minkäkin tavaran paikka. Jos päätät, että vessassa ei saa olla kuin 2 käsipyyhettä niin sitten siellä on ja anopin kasvopyyhe pitää säilyttää omassa huoneessa. Jos päätät, että eteisessä ei ole tuolia, jotta voi istua laittaessaan kenkiä jalkaan, niin sitten ei ole. Kengät voi laittaa jalkaan omassa huoneessa. Jos päätät, että kodinhoitohuoneessa ei ole mankelia niin sitten ei ole, ottakoot anoppi mankelin omaan huoneeseensa. Jos sinä päätät, että seinillä ei ole tauluja niin sitten ei ole.

Miksi kukaan haluaa asua kanssasi? Koska pidät siivoamisesta? Ainakaan et ole se ihminen, jonka kanssa kukaan haluaisi jakaa palvelutalossa yhteisen olohuoneen.

Kaikki mitä kirjoitit on omaa kuvitelmaasi, ei asioita joita minä olisin sanonut. Kaikki nuo mainitsemasi tavarat löytyy siitä huoneesta mikäli niitä tarvitaan (yllättävää kyllä, mitään noista ei tällä hetkellä löydy ollenkaan meiltä eikä anopilta). Se ettei kirjoja säilytetä kylpyammeessa on minusta vain maalaisjärkeä. Samat säännöt koskee kaikkia, onko se sitten kohtuutonta.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Mä niin näen ap:n parin vuoden päästä tomuttamassa jossain krumeluurissa itämaishenkisessä talossa anopin koriste-esineitä kun anoppi antaa vieressä siivousohjeita. Muisto on vain skandinaavistyyppinen sisustus ja kuvitelmat siitä että asema siivoojana tuo jotain valtaa talossa. Ap ajatellut että pääsee kolme-nelikymppisenä olemaan jo talon matriarkka mutta koska anoppi on terästä niin todennäköisempää on että tuo toteutuu ap:n ollessa siinä kuuden-seitsemän kympin välillä. Ja voi sitä onnea kun ap sitten joskus vuonna 45 saa hakea Ikeasta sen ensimmäisen skandinaavisen valkoisen huonekalun. Mutta silloin on kyllä jo miniä kertomassa ettei sellaista voi nykyään enää ostaa ja niin ap näkee vuosikymmenien ajan tomuttamiensa koriste-esineiden vilisevän silmissä.

Rakentakaa paritalo sille tontille, tosta ei tule muuta kuin pahaa mieltä. Sulla on sääntökirja jo valmiina yhteen muuttoa varten mutta ketään se ei tule kiinnostamaan, koska olet ulkopuolisena nuorempana naisena menossa vieraan kulttuurin kotiin.

Voi olla tai voi olla olematta. Moni täällä tuntuu takertuvan tohon kulttuuriin tietämättä mistä kulttuurista on edes kyse. Skandinaavinen sisustustyyli, heh.

Paritalo ei onnistu, koska tontit on ahtaita ja kalliita. Ja yhä vieläkin on tahtoa mahtua sinne saman katon alle.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap sinua ärsyttää anopin tavarat jo nyt ennen yhteenmuuttoa. Ärsytyksesi tulee vain lisääntymään kun asutte yhdessä.

Minua ei ärsytä anopin tavarat. Minua huolettaa se miten koti pysyy järjestyksessä, siistinä, kunnossa, "terveellisenä" (miehellä pölyallergia) ja turvallisena (esimerkiksi palo- ja maanjäristysturvallisuus).

-ap

Maanjäristykset on Suomessa aika harvinaisia enkä ole vielä nähnyt tulipaloa, joka saa alkunsa Aalto-maljakosta.

Maissa, joissa maa järiseen, vanhuksia kunnioitetaan aivan toisin kuin meillä. Lisäksi aika harvassa niistä ihmisillä on pölyallergiaa tai homeoireita.

Ei tarvinne olla Sherlock Holmes tajutakseen ettei puhuta Suomesta. Paloturvallisuutta taas kannattaa jokaisen miettiä, kun tavaroita varastoi.

"Maissa, joissa maa järisee", heh.

-ap

Ja ehkä huomasit toiseksiviimeisen lauseeni: maanjäristysmaissa vanhempien ihmisten kunnioittaminen on jotain ihan muuta kuin meillä. Italiassa ei kovin pahasti sanota isovanhemmille vastaan ja vaikkapa Perussa vanhuksia kunnioitetaan ja heidän mielipiteensä on tärkein. Ja ainakin minun kokemukseni on se, että maanjäristyksille alttiissa maassa kannattaa säilössä olla vähän muutakin kuin yhden päivän varalta tavaraa. Kun se järistys osuu lähelle, on varasto, josta antaa pari peitettä ja tyynyä sekä muutama vaatekerta ja kattila tarvitseville.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten lähestyisitte tilannetta jossa edessä on useamman hengen yhteenmuutto, mutta käsitys siisteydestä ja tavaran tarpeellisesta määrästä erilainen? Onko täysin kohtuuton vaatimus, että henkilökohtaiset tavarat (esim. vaatteet, harrastusvälineet, muistoesineet) säilytetään omissa huoneissa ja vain yhteiset tavarat (esim. keittiövälineet, siivousvälineet) yhteisissä tiloissa? Onko edes olemassa kohteliasta tapaa ehdottaa hamstraajan luonteen omaavalle että luopuu jostain, kun väistämätön fakta on se, ettei tämän koko omaisuus tule millään mahtumaan siihen omaan tilaan ja hän mielellään levittelisi niitä muiden tielle?

Oletko muuttamassa perheenä yhteen vai soluasuntoon kämppisten kanssa? Tuo suunnitelmasi kuullostaa jälkimmäiseltä.

Perheenä yhteen, kaksi taloutta fuusioituu yhdeksi. Minusta perheen sisälläkin jokaisella on yleensä ne OMAT tavarat ja niille olisi paras olla joku paikka, oli se sitten huone, kaappi tai nurkkaus.

-ap

Mitenkäs tuo yhteisten tilojen suunnittelu. Perheen äidin maun mukaan vai jonkun muun, jos siis aikuiset ovat muuttamassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä anoppina puhuisin pojalleni että yhteiseen taloon en muuta jos se tarkoittaa tavaroista luopumista. Miniä ei määrää mitä tavaroita omistan.

No, se oletkin sinä. Toisin ajattelee ihminen, joka oikeasti haluaa muuttaa yhteiseen taloon, ja ymmärtää että on asioista joista täytyy joustaa jotta se onnistuu. Minähän en ole määräämässä mitä kukin saa omistaa, mutta toivon että ne tavarat säilytettäisiin niin ettei ne ole tiellä, koska minä vastaan yhteisten tilojen siistinä pitämisestä.

-ap

Mitä ne yhteiset tilat ovat? Keittiö, jossa ei saa olla astioita? Olohuone, jossa ei ole kalusteita? Koska kodin täytyy olla helposti siivottavissa.

Eikö olisi ollut helpompaa hankkia talo, jossa ei ole muuta yhteistä kuin eteinen tai kuisti? Sitten ei appivanhempien tavarat häiritse.

Yhteiset tilat pitävät sisällään tyypillisesti eteisen, käytävät, olohuoneen, keittiön, vessat, kodinhoitohuoneen ja pesutilan. Tottakai näissä huoneissa on tavaraa: yhteistä tavaraa kuten mainitsemasi astiat ja kalusteet. Kun näitä tiloja ei käytetä sinne kuulumattomien tavaroiden säilyttämiseen, siivoaminen sujuu helposti.

-ap

Siis teitä on 2 perhettä maksamassa sitä taloa, mutta sinä yksin määräät, mikä on minkäkin tavaran paikka. Jos päätät, että vessassa ei saa olla kuin 2 käsipyyhettä niin sitten siellä on ja anopin kasvopyyhe pitää säilyttää omassa huoneessa. Jos päätät, että eteisessä ei ole tuolia, jotta voi istua laittaessaan kenkiä jalkaan, niin sitten ei ole. Kengät voi laittaa jalkaan omassa huoneessa. Jos päätät, että kodinhoitohuoneessa ei ole mankelia niin sitten ei ole, ottakoot anoppi mankelin omaan huoneeseensa. Jos sinä päätät, että seinillä ei ole tauluja niin sitten ei ole.

Miksi kukaan haluaa asua kanssasi? Koska pidät siivoamisesta? Ainakaan et ole se ihminen, jonka kanssa kukaan haluaisi jakaa palvelutalossa yhteisen olohuoneen.

Kaikki mitä kirjoitit on omaa kuvitelmaasi, ei asioita joita minä olisin sanonut. Kaikki nuo mainitsemasi tavarat löytyy siitä huoneesta mikäli niitä tarvitaan (yllättävää kyllä, mitään noista ei tällä hetkellä löydy ollenkaan meiltä eikä anopilta). Se ettei kirjoja säilytetä kylpyammeessa on minusta vain maalaisjärkeä. Samat säännöt koskee kaikkia, onko se sitten kohtuutonta.

-ap

Meillä pian 80 v. appivanhempien luona on heidän WC:ssä ainoastaan isot kylpypyyhkeet roikkumassa käsipyyhkeiden paikalla. En tänä päivänäkään pyyhi niihin käsiäni vaan ravistelen ne kuivaksi ilmassa :)

Heidän tapansa elää ja siivota on ihan erilainen kuin omassa lapsuudenkodissani olen oppinut. Siellä on edelleen käsipyyhe erikseen ja vieläpä vieraille omansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap sinua ärsyttää anopin tavarat jo nyt ennen yhteenmuuttoa. Ärsytyksesi tulee vain lisääntymään kun asutte yhdessä.

Minua ei ärsytä anopin tavarat. Minua huolettaa se miten koti pysyy järjestyksessä, siistinä, kunnossa, "terveellisenä" (miehellä pölyallergia) ja turvallisena (esimerkiksi palo- ja maanjäristysturvallisuus).

-ap

Maanjäristykset on Suomessa aika harvinaisia enkä ole vielä nähnyt tulipaloa, joka saa alkunsa Aalto-maljakosta.

Maissa, joissa maa järiseen, vanhuksia kunnioitetaan aivan toisin kuin meillä. Lisäksi aika harvassa niistä ihmisillä on pölyallergiaa tai homeoireita.

Ei tarvinne olla Sherlock Holmes tajutakseen ettei puhuta Suomesta. Paloturvallisuutta taas kannattaa jokaisen miettiä, kun tavaroita varastoi.

"Maissa, joissa maa järisee", heh.

-ap

Ja ehkä huomasit toiseksiviimeisen lauseeni: maanjäristysmaissa vanhempien ihmisten kunnioittaminen on jotain ihan muuta kuin meillä. Italiassa ei kovin pahasti sanota isovanhemmille vastaan ja vaikkapa Perussa vanhuksia kunnioitetaan ja heidän mielipiteensä on tärkein. Ja ainakin minun kokemukseni on se, että maanjäristyksille alttiissa maassa kannattaa säilössä olla vähän muutakin kuin yhden päivän varalta tavaraa. Kun se järistys osuu lähelle, on varasto, josta antaa pari peitettä ja tyynyä sekä muutama vaatekerta ja kattila tarvitseville.

Vähemmistössä ovat ne maat joissa EI järise. Pointtini on se ettei maanjäristyksillä ja vanhempia kunnioittavalla kulttuurilla (saati sitten pölyallergialla tai homeoireilla) ole keskenään juurikaan mitään tekemistä. Sanoin jo että perheessä päätökset tehdään yhdessä, ei tarvita kulttuuri x:n syväanalyysia.

Minun kokemukseni on se että kodista kuin kodista löytyy tarpeeksi perustarpeita ja pelkästään luonnonkatastrofia ajatellen tarvitaan vain vähän ekstraa (enimmäkseen vettä ja ruokaa). Mutta sekin kannattaa säilyttää niin ettei se päälle rojahtava kaappi tai oven blokkaava tavarapino koidu kohtaloksi.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten lähestyisitte tilannetta jossa edessä on useamman hengen yhteenmuutto, mutta käsitys siisteydestä ja tavaran tarpeellisesta määrästä erilainen? Onko täysin kohtuuton vaatimus, että henkilökohtaiset tavarat (esim. vaatteet, harrastusvälineet, muistoesineet) säilytetään omissa huoneissa ja vain yhteiset tavarat (esim. keittiövälineet, siivousvälineet) yhteisissä tiloissa? Onko edes olemassa kohteliasta tapaa ehdottaa hamstraajan luonteen omaavalle että luopuu jostain, kun väistämätön fakta on se, ettei tämän koko omaisuus tule millään mahtumaan siihen omaan tilaan ja hän mielellään levittelisi niitä muiden tielle?

Oletko muuttamassa perheenä yhteen vai soluasuntoon kämppisten kanssa? Tuo suunnitelmasi kuullostaa jälkimmäiseltä.

Perheenä yhteen, kaksi taloutta fuusioituu yhdeksi. Minusta perheen sisälläkin jokaisella on yleensä ne OMAT tavarat ja niille olisi paras olla joku paikka, oli se sitten huone, kaappi tai nurkkaus.

-ap

Mitenkäs tuo yhteisten tilojen suunnittelu. Perheen äidin maun mukaan vai jonkun muun, jos siis aikuiset ovat muuttamassa.

Meinaat siis sisustusta? Huonekalut pitää joka tapauksessa uusia (muutamaa anopin vaatekaappina toimivaa perintöhuonekalua lukuunottamatta) eli yhdessä valitaan. Minua ja anoppia varmaan kiinnostaa eniten, onneksi meillä on sama maku.

- ap

Ai, kun olisi kiva tietää miten tuolla laajennetulla perheellä sujuu! Talo on kai rakennettu jo ja siinä asuttukin pari vuotta?