Inhoan aikuisuutta, kun kukaan ei jaksa silloin enää bilettää kunnolla

Itse olen kavereideni kanssa vasta reilu parikymppisiä, eikä kaverit jaksa siltikään bilettää :( Mieluummin istuvat illat puhelimen tai tietokoneen ääressä kun lähtevät tanssimaan. Onneksi ehdin alle 20-vuotiaana kokemaan sen bilevaiheen, ettei jäänyt sentään kokonaan elämättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ööh??? Mä olen 42 ja tuttuni ovat 40-55 vuotiaita. Me biletetään kovemmin kuin koskaan, mutta me ollaankin kaikki eronneita tai karanneita tai muuten vaan boheemeja, ei mitään perinteisiä keskiluokkaisia perheenäitejä tai -isiä... 

Itseäni oikein nauratti kun viime pubi-ilta päättyi siihen että illan lopuksi jo oksensin pubin vessassa, sitten vähän kaatuilin kotiin kävellessäni niin että olin naarmuilla ja mustelmilla kotona, ja aamulla heräsin meikit naamassa ja vaatteet päällä vessan lattialta :D

Eipä tuollainen touhu paljon naurata,ei edes hymyilytä.

Siistiä vai noloa? Mainosta mukaillen...tiedän kyllä 50v. tätin joka heilui innoissaan kaksikymppisten seassa.

Kyllä vanhanaki jaksaa, täytyy vaan tietää miatä saa sopivat piristeet.

Onneksi sinä ap sentään jaksat bilettää aina vain.

Ongelmasi on juuri siinä, että käyt vain 1–2 kertaa vuodessa. Silloin ympärilläsi ei ole ihmisiä, jotka pitävät samoista asioista. Itse olen kolmikymppinen ja käyn tanssimassa erilaisissa teknobileissä vähintään kerran kuukaudessa ja olen mukana paikallisen tapahtumia järkkäävän porukan toiminnassa. Sieltähän sitä seuraa saa luontevasti. Porukan keski-ikä on arviolta 29 vuotta.

Sama kuin kävisi salilla kerran vuodessa ja ihmettelisi, miksei ole salikavereita.

Joo, se on kamalaa, kun siinä kolmeakymppiä lähestyttäessä väki vähenee eikä bileet edes parane. Kaikki siirtyy töihin tai perheellisiksi - persoonat muuttuu ihan täysin. Entiset hauskat tyypit on tylsiä kaikki nykyään. Mä synnyin juhlimaan, mä en osaa enkä halua lopettaa sitä.

Ja ei, en ole alkoholisti. Mun juhlimiseen se ei välttämättä aina edes kuulu. Olennaista on meininki. Tunnelma. Tanssiminen.

Vierailija kirjoitti:

Onko mitään tylsempää ja turhempaa kun biletys,no ei ole.

Lasten hankkiminen tuli nyt ensinnä mieleen.

Oletteko miettineet, että jos ette elämänne mittaan hanki uusia kavereita – bilettämiseen tai muuten – tulette lopulta olemaan hyvin yksinäisiä?

Vierailija kirjoitti:

Olen menevä ihminen, mutta pääsen viihteelle vain 1-2 kertaa vuodessa. Silloin kun pääsen, tykkäisin olla yökerhossa valomerkkiin asti. Tai ylipäätään mennä sinne yökerhoon.

Nyt olisi se kerta, kun pääsisin, mutta yllätys yllätys - kukaan ei jaksa! Ollaan 35-vuotiaita, mutta kaikki on jo kuin 65-vuotiaita.

Se viihteellä käyminenkin on vain sitä, että juodaan yksi "kuohuva" hienosti ja lähdetään nukkumaan, että aamulla jaksaa kutoa sukkaa ja käydä jumpassa. Kaikki ilo ja hulluttelu on kamalaa.

Tarvin jonkun parikymppisen bilekaverin, jolla on vielä energiaa!

Tai sitten minut? ;) Jaan tunteesi.

Haha! Minun kaverini väsähtivät jo 21-vuotiaina... Bilettivät mielestään liikaa. Itse biletän ehkä kerran vuodessa, jos sitäkään, kun kukaan ei jaksa lähteä mukaan. Toki voi olla rahastakin tiukkaa. Poikaystävän kaverit ovat muutaman vuoden vanhempia, ei heitäkään kiinnosta juoda.

N22

Olen nuorempi, mutta miettinyt, että mitä repäisevää voisi sitten tehdä, jotta arki ei ole sitä samaa. Sentään on rahaa, niin ei tarvitse kutoa sukkaa kotona. Ulkomaan matkoja varasin jo pari.

Mun kaverit ei enää jaksa bilettää ja ne on sentään vielä alle 25... No onneks olen löytänyt pari vuotta nuorempia kavereita jotka vielä jaksaa. :)

Tykkäisin joskus tanssia, mutta jotenkin olen nykyisin kauhea pelkuri, siis pelkään ihmisiä ja kävellä yöllä kotiin. Humalakaan ei ole kivaa.

Vierailija kirjoitti:

Mun kaverit ei enää jaksa bilettää ja ne on sentään vielä alle 25... No onneks olen löytänyt pari vuotta nuorempia kavereita jotka vielä jaksaa. :)

Ei se jaksamisesta ole kiinni. He eivät vain pidä siitä. Kaikki eivät pidä, ja monille se on vain välttämätön ikäkausiaktiviteetti. Itse käyn varmaan bileissä kuolemaani asti.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä vanhanaki jaksaa, täytyy vaan tietää miatä saa sopivat piristeet.

Ikuisen vapun aukio!

Mutjoo.. kolmenkympin ylittäneet bilettäjät.. On aika.. miten sen nyt sanoisi.. "kuluneen" oloista sakkia..

Eletty elämä siis tuppaa näkymään kasvoista.. ja vähän muutenkin..

Mä voisin lähteä sun kanssa, ap! Olen parikymppinen vetreä sielu ja vaikka rakastankin kotoilua, on kivaa muutaman kerran vuodessa antaa palaa vaikka kello kuuteen saakka. Minulla on useita keski-ikäisiä ystäviä, joiden kanssa vietän aikaa arkena ja illanistujaisissa, joten ikävuosien välinen kuilu ei tuottaisi tuskin lainkaan ongelmia viihtyvyyden kannalta. Harmi vain, että asun pienessä kaupungissa kaukana kaikesta.

Sun pitää hankkia uusia kavereita. On paljon ihmisiä, jotka jaksavat bilettää lähes koko ikänsä. Mä olin nuorena kova bilettämään, mutta juuri tuossa kolmevitosena into hyytyi. Jo pelkästään valomerkkiin asti valvominen ja parin tunnin unet sen päälle aiheutti sellaisen väsymyksen, että seuraavana päivänä oli ihan raato ja vielä sitä seuraavanakaan ei saanut oikein mitään sellaista aikaiseksi, että viikonlopun hurahtaminen niin nopeasti ei olisi harmittanut.  Vaikkei juonutkaan mitään alkoholipitoista tai joi sen yhden skumppalasillisen, niin silti oli krapula. Valvomisesta. Humalaisten juttuja jaksaa kuunnella vain toinen humalainen ja sen vuoksi alkuillasta olikin vielä hauskaa,  mutta ei enää sen jälkeen, kun osa porukasta sekä baarin muut ihmiset humaltuivat, mutta itse oli vesilinjalla. Siinä vaiheessa, kun lisäksi väsyttää ihan sikana, oma sänky kutsuu paljon enemmän kuin baaritiski. Baarissa on usein myös niin kova meteli, ettei kaikkea toisen sanomaa edes kuule, vaikka keskustelunaihe olisikin ihan mielenkiintoinen. Sitten vain hymyilee ja nyökyttelee, jotta jollain tavalla osoittaisi olevansa mukana. Bilettämisen sijasta ryhdyttiinkin käymään ruokaravintoloissa illallisella, jolloin voitiin syödä hyvin, keskustella ja juoda lasi viiniäkin ennen kotiinlähtöä ilman, että aamulla olo oli kuin jyrän alle jääneellä.