Miksi Päivölä on niin jumalattoman kallis?

Sehän on sisäoppilaitos, tottakai niissä on aina lukukausimaksut.

Harvoin ei lapsineron perheessä ole varaa graafiseen laskimeen. Matemaattinen älykkyys periytyy vahvasti. Eihän tuonne muutenkaan kävellä kuin hollitupaan, joten ulkopuolelle jäävät löhes kaikki, jos parikymmentä oppilasta vuodessa pääsee sisään.

Vierailija kirjoitti:

Harvoin ei lapsineron perheessä ole varaa graafiseen laskimeen. Matemaattinen älykkyys periytyy vahvasti. Eihän tuonne muutenkaan kävellä kuin hollitupaan, joten ulkopuolelle jäävät löhes kaikki, jos parikymmentä oppilasta vuodessa pääsee sisään.

Ja matemaattinen lahjakkuus liittyy varallisuuteen... miten?

Eiköhän sinnekin jotain stipendejä tai tukia löydy, jos nyt maailman toiseks paras laskija heti Einsteinin jälkeen on niin köyhien lapsi, ettei ole varaa omin kustannuksin sinne päästä. Ja ap, ihan tavan lukiossakin opetetaan pitkää matikkaa, joten ei siihen välttämättä Päivölöita tarvita.

Onko päivölässä maahanmuuttajille suunnattua opetusta? Maahanmuuttajille on ilmaista koulutusta kansanopisoissa jotka muille opetus on maksullista.

Matematiikkalinjalla kuukausimaksu on 300 € ja se sisältää opetuksen, asumisen ja täysihoidon. Kotona asuessaan lukioikäisen ylläpitoon kuluu  paljon enemmän. Tieto löytyi googlaamalla!

Hintaan kuuluu hyvä täysihoito. Henkilökunta 24/7 ja harrastusmahdollisuudet. Eikä se kestä kuin kaksi vuotta. Eiköhän sisäänpääsytesti ole se joka laittaa lapset eriarvoiseen järjestykseen.

Maksaisin mielelläni, että sais tuon teinin sisäoppilaitokseen.

Eikös sinne saa opintorahaa.

Nuorten on tatkoitus kouluttautua valtion rahoittamissa oppilaitoksissa.

Heissä hyviä yli 9 ka lukioita on Ressu ja tietenkin Espoossa Etelä-Tapiolan lukio.syk.viikin lukio.norssi.

Vierailija kirjoitti:

Heissä hyviä yli 9 ka lukioita on Ressu ja tietenkin Espoossa Etelä-Tapiolan lukio.syk.viikin lukio.norssi.

Hgissä

Tuo symbolisen laskimen pakollisuus nyt uudessa opetussuunnitelmassa on kyllä ikävää.

Minulla ei ollut varaa symboliseen, ja sain nyt syksyllä L:n pitkästä matikasta funktiolaskimella, ja pärjäsin oikein hyvin silläkin. Olin aina ryhmän nopein joten ei se edes hidastanut paljoa. Nyt uuden opetussuunnitelman aikana ei ehkä enää onnistuisi.

Ja Päivölä maksaa siksi, että siellä saa useita aterioita ja majoituksen. Ilmaiseksiko ne pitäisi järjestää?

t. Kunpa olisin tiennyt, että Päivölä on olemassa kun menin lukioon. (Kyllä, olen myös tynnyrissä kasvanut).

Tuota maksua on jouduttu nostamaan sen jälkeen kun Nokia-yhteistyö päättyi. Aiemmin päivöliinit tekivät töitä Nokialle 12h viikossa ja saivat siitä pientä palkkaakin. Nokia vastaavasti sponssasi opintoja, jolloin kuukausimaksu oli pienempi. Tämän järjestelyn hyvänä puolena oli luonnollisesti tämä taloudellinen puoli, mutta kääntöpuolena kaikki Nokialle tehty työ oli salaista eivätkä nuoret voineet kertoa myöhemmin kesätöitä hakiessaan, minkälaisia hommia ovat tehneet ja mistä heillä on työkokemusta. Nykyisin työprojekteja tehdään eri yrityksille ja myös oman mielenkiinnon mukaan ja kaiken tämän voi kertoa omassa CV:ssään. Työharjoittelusta ei toistaiseksi saa mitään palkkaa, koska yritysprojekteja ei ole vielä niin paljon. Eletään siis vielä jonkinlaisen muutoksen/murroksen aikaa noiden Nokia-vuosien jäljiltä.

Itse en pidä tuota 300€/kk pahana hintana, kun ottaa huomioon että siihen sisältyy majoitus ja täysihoito (aamiainen, lounas, iltapäiväkahvi pullan kanssa, päivällinen ja iltapala). Oppimisympäristönä Päivölä on aivan ainutlaatuinen, siellä opiskellaan motivoituneessa porukassa aamusta iltaan ja lukio tulee suoritettua, kunhan muistaa mennä aina aamuyhdeksältä tunnille ja roikkua tunneilla klo 21 asti. Opinnot suoritetaan myös järkevässä järjestyksessä eikä kursseittain. Kutakuinkin kaikki matematiikka opiskellaan ennen kuin käydään fysiikan kimppuun. Näin fyysiikan puolella on heti käytettävissä kaikki ne tarvittavat matemaattiset työkalut. Nyt ensimmäisen syksyn jälkeen lukion matematiikan kursseja on suoritettu 12kpl, joten se matematiikka vedetään todellakin kovaa vauhtia alta pois (ja kirjoitetaan toisen vuoden syksyllä ylppäreissä). Muissakin aineissa otetaan huomioon, mitkä on järkeviä opintokokonaisuuksia ja opinnot suoritetaan sen mukaisesti - kuitenkin niin, että opintojen päättyessä kaikki vaaditut kokonaisuudet on käyty läpi. 

14 jatkaa ("liian pitkä teksti"): 

Päivölä on hyvä paikka sekä matemaattisista aineista kiinnostuneille perushikarille (ka 9,5 tai yli) että myös niille tapauksille, jotka on matemaattisissa aineissa ja/tai ohjelmoinnissa überhyviä, mutta jotka eivät jaksa kiinnostua niinkään muista aineista. Pääsykokeissa mitataan matemaattisen osaamisen lisäksi myös piilevää potentiaalia ja pääsykokeet on rakennettu niin, että siellä bongataan myös nämä, jotka ovat todella lahjakkaita, mutta ovat heittäneet peruskoulussa vähän läskiksi, koska siellä on ollut liian helppoa. Pääsykokeissa ei siis riitä se, että osaa kaiken peruskoulussa opetetun, vaan pitää lisäksi pystyä näyttämään, että pystyy omaksumaan vaikeita asioita nopeassa tahdissa. Lisäksi pääsykokeissa kartoitetaan motivaatiota ja käytännössä sitä motivaatiota pääsee testaamaan myös kesäviikoilla, kun koulu starttaa juhannuksen jälkeen. Päivölään voi siis päästä, vaikka olisi vähän sellainen alisuoriutuja, mutta lahjakas. Jotkut tapaukset ovat innostuneet koulunkäynnistä ja alkaneet loistaa vasta Päivölään päästyään. Myös niille, jotka ovat lahjakkaita ja ovat peruskoulussa tunnollisesti hoitaneet koulunsa hyvin (ne perushikarit, ka yli 9,5) Päivölä on hyvä paikka, koska siellä tarjotaan riittävästi haastetta ja mahdollisuus kokeilla, mihin ne omat kyvyt yltävät. Moni tällainen perushikari menee lukion laiskotellen läpi, koska heille riittää se, että saavat kursseista kympin. Korkeakoulussa tulee sitten itku, kun vaatimustaso on jotain ihan muuta eikä ole opittu lukiossa tekemään töitä, koska lukio on ollut niin helppo. Päivölän opinnot valmistavat hyvin siihen vaatimustasoon, mikä tulee lukion jälkeisissä opinnoissa vastaan. Siellä ei siis keskitytä pelkästään siihen, että saadaan lukio suoritettua, vaan myös siihen, että 1) opiskelija pääsee lukion jälkeen haluamaansa opinahjoon ja 2) hänellä on hyvät valmiudet opiskella yliopistossa/korkeakoulussa. Tilastollisesti 95% päivöliineistä pääsee heti lukion jälkeen siihen jatko-opintopaikkaan, mihin on halunnutkin.

On pitkälti arvostuskysymys, pitääkö tuota 300€/kk maksua pahana. Jos arvostaa koulutusta ja haluaa panostaa nuoren tulevaisuuteen, niin ei tuota mitenkään ylivoimaisena uhrauksena voi pitää. Päivölässä opiskelee ihan tavallisten perheiden lapsia, ainakaan päällepäin ei näistä nuorista ole minkäänlaista vaurautta havaittavissa. Tytöt eivät meikkaa ja pukeutuminen on rentoa, joten ehkä tälläkin osastolla syntyy säästöä verrattuna siihen, että nuori kävisi lukionsa Ressussa merkkivaatteissa ja meikattuna.

Vierailija kirjoitti:

14 jatkaa ("liian pitkä teksti"): 

Päivölä on hyvä paikka sekä matemaattisista aineista kiinnostuneille perushikarille (ka 9,5 tai yli) että myös niille tapauksille, jotka on matemaattisissa aineissa ja/tai ohjelmoinnissa überhyviä, mutta jotka eivät jaksa kiinnostua niinkään muista aineista. Pääsykokeissa mitataan matemaattisen osaamisen lisäksi myös piilevää potentiaalia ja pääsykokeet on rakennettu niin, että siellä bongataan myös nämä, jotka ovat todella lahjakkaita, mutta ovat heittäneet peruskoulussa vähän läskiksi, koska siellä on ollut liian helppoa. Pääsykokeissa ei siis riitä se, että osaa kaiken peruskoulussa opetetun, vaan pitää lisäksi pystyä näyttämään, että pystyy omaksumaan vaikeita asioita nopeassa tahdissa. Lisäksi pääsykokeissa kartoitetaan motivaatiota ja käytännössä sitä motivaatiota pääsee testaamaan myös kesäviikoilla, kun koulu starttaa juhannuksen jälkeen. Päivölään voi siis päästä, vaikka olisi vähän sellainen alisuoriutuja, mutta lahjakas. Jotkut tapaukset ovat innostuneet koulunkäynnistä ja alkaneet loistaa vasta Päivölään päästyään. Myös niille, jotka ovat lahjakkaita ja ovat peruskoulussa tunnollisesti hoitaneet koulunsa hyvin (ne perushikarit, ka yli 9,5) Päivölä on hyvä paikka, koska siellä tarjotaan riittävästi haastetta ja mahdollisuus kokeilla, mihin ne omat kyvyt yltävät. Moni tällainen perushikari menee lukion laiskotellen läpi, koska heille riittää se, että saavat kursseista kympin. Korkeakoulussa tulee sitten itku, kun vaatimustaso on jotain ihan muuta eikä ole opittu lukiossa tekemään töitä, koska lukio on ollut niin helppo. Päivölän opinnot valmistavat hyvin siihen vaatimustasoon, mikä tulee lukion jälkeisissä opinnoissa vastaan. Siellä ei siis keskitytä pelkästään siihen, että saadaan lukio suoritettua, vaan myös siihen, että 1) opiskelija pääsee lukion jälkeen haluamaansa opinahjoon ja 2) hänellä on hyvät valmiudet opiskella yliopistossa/korkeakoulussa. Tilastollisesti 95% päivöliineistä pääsee heti lukion jälkeen siihen jatko-opintopaikkaan, mihin on halunnutkin.

On pitkälti arvostuskysymys, pitääkö tuota 300€/kk maksua pahana. Jos arvostaa koulutusta ja haluaa panostaa nuoren tulevaisuuteen, niin ei tuota mitenkään ylivoimaisena uhrauksena voi pitää. Päivölässä opiskelee ihan tavallisten perheiden lapsia, ainakaan päällepäin ei näistä nuorista ole minkäänlaista vaurautta havaittavissa. Tytöt eivät meikkaa ja pukeutuminen on rentoa, joten ehkä tälläkin osastolla syntyy säästöä verrattuna siihen, että nuori kävisi lukionsa Ressussa merkkivaatteissa ja meikattuna.

Miten siellä asutaan? Onko kaikilla esimerkiksi omat huoneet?

Vierailija kirjoitti:

Miten siellä asutaan? Onko kaikilla esimerkiksi omat huoneet?

Eka vuosi asutaan kahden hengen huoneissa, tokana vuonna saa oman huoneen. Minusta tuo on ihan jees noin, pehmentää vähän sitä kotoa pois muuttamista kun on kämppis jakamassa tätä kokemusta.

Vessa ja suihku on yhteiskäytössä käytävällä. Saunaan pääsee kolme kertaa viikossa. Pyykit voi myös pestä paikan päällä, joten kotireissuille voi lähteä keveän repun kanssa. (Ja toisaalta jos koti on Lapissa eikä ehdi siellä käymään, voi olla vapaaviikonloput Päivölässä ja pyykkäillä rauhassa.)

Nuo huoneet on vähän sellaisia karuja, niissä on sängyt ja työpöydät ja vaatekaappi eikä juuri muuta. Joissain huoneissa on vanha ja äänekäs jääkaappi, mutta myös yhteisiä jääkaappeja ja pakastimia voi käyttää, nämä on keittiöissä. Jäätelöauto käy kerran viikossa, tosin en tiedä käykö myös talvisin. Opettajien kyydissä voi päästä joskus shoppailemaan Toijalan S-Markettiin, mutta muuten nuoret jumittavat pääsääntöisesti siellä peltojen keskellä. 

Ymmärsinkö oikein, että 300€/ kk.ssa ja se sisältäsi niin opinnoista, asumisesta ja ravinnosta koituvat kustannukset? - Jos niin en osaisi pitää summaa pahana. - Maksaa sekin, että nuori muuttaa omilleen koulun perässä. - Edellä mainitusta syystä suhtaudun hyvin kriittisesti siihen, että (a) tulevaisuudessa lukiot erikoistuisivat entisestään. ja (b) opiskelija valinnat suoritettaisiin entistä enemmän jatko-opiskelupaikkoihin, kuten korkeakouluihin ja yliopistoihin lähtökohtaisesti yo-kirjoitusten arvosanojen pohjalta.  - Ei me kaikki asuta Helsingissä, eikä edes erikoislukio paikkakunnalla. Ja harva nuori voi valita mihin hänen vanhempansa ovat aikanaan sattuneet asettumaan.   

Tuo 300€/kk sisältää tosiaan ruokakustannukset ja majoituksen, myös opetus kuuluu tuohon samaan hintaan. (Toisaalta eihän normaalilukiossakaan opetuksesta makseta.) Itselle maksettavaksi jää läppäri, laskin ja kirjat, nämä samat joutuu maksamaan myös muissa lukioissa. Päivölässä kirjoihin menee tosin vähemmän kuin tavallisessa lukiossa, koska eivät käytä oppikirjoja niin orjallisesti. Fysiikka opiskellaan muistaakseni AMK-insinöörien oppikirjoilla ja jotain muitakin poikkeuksia voi olla. 

Monet nuorethan joutuvat joka tapauksessa muuttamaan pois kotoa lukion alkaessa, koska omalla paikkakunnalla/kylässä ei ole lukiota tarjolla. Tuollaiseen tilanteeseen verrattuna Päivölä on suorastaan edullinen vaihtoehto.

Päivölän pääsykokeissa otetaan myös huomioon opiskelijan kotipaikkakunta. Jos joudutaan valitsemaan kahden tasavertaisen hakijan kesken, joista toinen asuu esim. pääkaupunkiseudulla ja toinen jossain syvällä maaseudulla, missä ei luonnonpainotteisesta lukiosta ole edes kuultu, ne ottavat sen joka asuu böndellä. He noudattavat siis jonkinlaista solidaarisuusperiaatetta ja valitsevat tällaisissa tilanteissa sen opiskelijan, jolla ei ole muuta vaihtoehtoa päästä luonnontiedepainotteiseen lukioon.

Vanhempien tulot ja varallisuus tosiaan asettavat lapset eriarvoiseen asemaan. Rikkaat perheet voivat muuttaa alueelle, jonka lähikoulussa opiskelee eliittiä, tai lähettää lapsensa ulkomaille johonkin hyvään kouluun, joka valmistaa valtio-opin tai kansantaloustieteen yliopisto-opintoihin. Katsokaa vaikka Alexander Stubbin tai Jorma Ollilan koulutushistoriaa. Tällaisiin verrattuna Päivölän kuukausimaksu on varsin halpa, eikä ministereissä tai yritysjohtajissa Päivölän kasvatteja paljon näykään.