Käräytänkö varatun, puhunko asiat selväksi vai annanko mennä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun kakkosnainen tajuaa olleensa vain kakkonen, alkaa lapsellinen kostaminen. Kanna vastuusi viimeistään nyt. Niele tappiosi ja ole hiljaa.

Mulla ei ole mitään tajuttavaa. Näin sovittiin alusta asti. En missään vaiheessa halunnut miestä itselleni. Olen tapaillut muitakin. En vain pidä oikeana, että minä olen ainoa, joka ns. kantaa vastuun eli menettää jotain. Mies on se, joka petti ja hän saa kaiken.

Ap

Miten niin sinä olet ainoa joka menettää jotain? Menettäähän se mieskin sinut kuten sinä menetät hänet. Menetyksenne ovat yhtäläiset.

Mies on sanonut, että muistelee meidän hetkiä lämmöllä eikä halua, että puhun niistä ja käännän veistä haavassa. Mutta hän palaa entiseen ja saa kuvitella, että mitään ei tapahtunutkaan. Jotenkin sekin tuntuu väärältä. En tiedä, miksi.

Ap

Kuten sanottu, tekeehän se kipeää tajuta olleensa vain kassientyhjennyspaikka.

Ja katkeraa tajuta, että mies jatkaa onnellista perhe-elämää kun sinä jäit yksin, sinulle ei jäänyt mitään.

En mä mitään tässä tajua. Ei ole mitään tajuttavaa. Mutta ymmärrän hyvin, miksi ajattelet noin. On tärkeää saada olla tärkein. Noin ajattelin itsekin ennen kunnes elämä opetti lisää.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, ole "pettynyt ja vihainen" niin kuin haluat mutta itseksesi. Ole kypsä ihminen, mieti tämä asia loppuun, jatka elämääsi ja anna toisten jatkaa omaansa.

Mä haluan sen ns. loppukeskustelun. Jatkaa ilman pahaa mieltä. Ymmärtääkin.

Ap

Minkä ihmeen loppukeskustelun?

Mies vain kävi panemassa sinua, nyt ei enää halua panna sinua.

Mitä siinä pitää keskustella?

Kuten itsekin sanoit, ei teillä ollut mitään parisuhdetta, mies on vain saanut sinulta ihailua ja seksiä. Varmaan ollut haastava tilanne omassa elämässä, nyt ehkä helpottanut ja saa seksissä ja huomionsa vaimoltaan. Onko miehellä lapsia?

Joo, on todella tekopyhää toiselta naiselta pukea oma katkeruus ja kostonhimo muotoon: "Eikö vaimon pitäisi saada tietää?"

Kun nyt olet katkera, katso peiliin. Ymmärrä elämän tosiasia: teoilla on aina seuraus. Tunteet tulevat ja menevät, mutta tekoihinsa ihminen voi vaikuttaa ja ihminen itse valitsee tekonsa sekä on niistä myös vastuussa. Nyt sinun pitää kantaa omien tekojesi seuraus eikä jättää ottamatta vastuu ja purkaa katkeruutesi vääriin ihmisiin.

Todella keskenkasvuista ruikuttaa nyt, että kun tuntuu epäreilulta. Sitä saa mitä tilaa ja ihan oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun kakkosnainen tajuaa olleensa vain kakkonen, alkaa lapsellinen kostaminen. Kanna vastuusi viimeistään nyt. Niele tappiosi ja ole hiljaa.

Mulla ei ole mitään tajuttavaa. Näin sovittiin alusta asti. En missään vaiheessa halunnut miestä itselleni. Olen tapaillut muitakin. En vain pidä oikeana, että minä olen ainoa, joka ns. kantaa vastuun eli menettää jotain. Mies on se, joka petti ja hän saa kaiken.

Ap

Miten niin sinä olet ainoa joka menettää jotain? Menettäähän se mieskin sinut kuten sinä menetät hänet. Menetyksenne ovat yhtäläiset.

Mies on sanonut, että muistelee meidän hetkiä lämmöllä eikä halua, että puhun niistä ja käännän veistä haavassa. Mutta hän palaa entiseen ja saa kuvitella, että mitään ei tapahtunutkaan. Jotenkin sekin tuntuu väärältä. En tiedä, miksi.

Ap

Sinä ymmärrät sen verran mitä nenästä suuhun valuu niin mistä hitosta sinä tiedät mitä tuossa parisuhteessa nyt läpi käydään? Lapsellisuudessasi kuvittelet, että mies on ollut sinulla avoin ja rehellinen, vai mitä? Pettävämies ei voi mitenkään valehdella, eihän?

On ollut raadollisen avoin siinä, mitä on puhunut. Kaikesta me ei koskaan puhuttu. Ei kuulunut suhteeseen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Noin miljoonas versio aiheesta "pitääkö minun jeesussyndroomaisen korostuneesta hallinnantarpeesta kärsivän huomiohuoran käräyttää varattu mies". Suorastaan toivoisin, että tämä olisi totta ja aloittaja tuntisi nahoissaan, miltä tuntuu kun toinen ihminen satuttaa. Tosin siinä tapauksessa hän, mikäli hänellä olisi tippaakaan normaalia empatiakykyä, ei edes harkitsisi satuttavansa täysin syytöntä osapuolta. Mutta 99,9 % todennäköisyydellä aloittaja on trolli ja ketju täyttyy jälleen kirjoittajista, jotka jupisevat kuinka he ainakin haluaisivat tietää jos mies pettäisi.

Ei vaan jaksa näitä enää. Mitä on vialla sellaisen ihmisen päässä, joka haluaa satuttaa syytöntä ihmistä?

Hahhaa. Viatonta on jo satutettu, ei ap sitä kertomalla tekisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, ole "pettynyt ja vihainen" niin kuin haluat mutta itseksesi. Ole kypsä ihminen, mieti tämä asia loppuun, jatka elämääsi ja anna toisten jatkaa omaansa.

Mä haluan sen ns. loppukeskustelun. Jatkaa ilman pahaa mieltä. Ymmärtääkin.

Ap

Minkä ihmeen loppukeskustelun?

Mies vain kävi panemassa sinua, nyt ei enää halua panna sinua.

Mitä siinä pitää keskustella?

Kuten itsekin sanoit, ei teillä ollut mitään parisuhdetta, mies on vain saanut sinulta ihailua ja seksiä. Varmaan ollut haastava tilanne omassa elämässä, nyt ehkä helpottanut ja saa seksissä ja huomionsa vaimoltaan. Onko miehellä lapsia?

Mies ei oikeastaan saanut ihailua. Suhde oli kaverillinen paitsi seksi oli hienoa. Ei ole lapsia.

Ap

Ap totesi: On tärkeää saada tuntea olevansa tärkein. Kun mies ei kahteen vuoteen jättänyt vaimoaan, tosiasia on, ettet sinä edes silloin ollut tärkein. Voi ressukkaa, miten naivia ajattelua.

No vaan voe herrajumala. Jos sää ite lähet tohon leikkiin niin kestä se...

Ei nyt pettämiseen liity, mutta ilmankos ei löydy miehiä pelkkään seksiin ku on tuollasia sekopäitä.

Kasva aikuiseksi. Jos mies haluaa jatkaa liittoaan, niin sinä et siihen liity mitenkään. Todennäköisesti on vaan kyllästynyt ja vaihtaa toiseen, vaikka mitä höpöttäis. Tuollaiset miehet ei muutu.

Avovaimo voi ottaa asian tyynesti ja selvittää asian miehensä kanssa. Voit myös yllättyä siitä, että avovaimo jo tietääkin suhteestanne. Tai sitten avovaimo kiukustuu ja kaataa vihansa myös sinun niskaasi. Tieto paneskelustasi hänen miehensä kanssa voi levitä myös esim. sinun työ/opiskelukavereidesi korviin tai sukulaisillesi (esim. vanhemmillesi). Sosiaalinen media myös rakastaa tällaisia suhdejuoruja. Et tunne avovaimoa, joten kannattaa miettiä pitäisikö sinun vain luopua, ja niellä kiukkusi miestä kohtaan, vai käykö niin, että kerrot avovaimolle ja yrität näin "tasata puntteja" miehen kanssa. Voi olla, että sinulle tulee vain pahempi mieli ja voit menettää maineesi..

Parempi kertoa vaimolle "vääristä syistä" kuin jättää kokonaan kertomatta. Siis hänen miehensä on pettänyt häntä säännöllisesti vähintään kaksi vuotta!!! Järkyttävää. Kertominen on vähintä mitä voi tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, ole "pettynyt ja vihainen" niin kuin haluat mutta itseksesi. Ole kypsä ihminen, mieti tämä asia loppuun, jatka elämääsi ja anna toisten jatkaa omaansa.

Mä haluan sen ns. loppukeskustelun. Jatkaa ilman pahaa mieltä. Ymmärtääkin.

Ap

Minkä loppukeskustelun?? Miehen kanssa?? Miten vaimolle kertominen sitä auttaisi että sinä pääsisit keskustelemaan miehen kanssa loppukeskustelun??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, ole "pettynyt ja vihainen" niin kuin haluat mutta itseksesi. Ole kypsä ihminen, mieti tämä asia loppuun, jatka elämääsi ja anna toisten jatkaa omaansa.

Mä haluan sen ns. loppukeskustelun. Jatkaa ilman pahaa mieltä. Ymmärtääkin.

Ap

Eikö tuo loppukeskustelu jo käyty? Eikö sinulla ole tyttökavereita, joiden kanssa voit niitä ylianalyysejasi tehdä? Mies teki kantansa selväksi niin mitään keskusteltavaa ei ole joten hae sympatiaan niiltä tyttökavereiltas.

Vierailija kirjoitti:

Naurettvaa että nyt kahden vuoden jälkeen heräät siihen että mies SAA KAIKEN? Eihän hän enää saa kuin "vain" parisuhteensa, mutta kuluneen kahden vuoden aikana hän tosiaan sai kaiken. Sinä et vain tätä silloin ruusunpunaisten lasiesi takaa nähnyt.

Ja jos kerran väität että teillä oli vain seksisuhde, et ole rakastunut etkä halua miestä itsellesi niin en käsitä miksi nyt haluat puhua ja vatvoa ja itkeä? Kun tuskin on mitään puhuttavaa. Mies ei halua enää seksiä sinulta, haluaa olla vaan puolisonsa kanssa. Sinä ehkä haluaisit mutta aina ei saa mitä haluaa, hyvää seksiä saat kyllä muualtakin. Jos asia tosiaan on niin että et ole rakastunut tähän mieheen niin tietenkin jatkat pystypäin matkaa silmääkään räpäyttämättä kuten kuuluukin.

Itse asiassa mies sanoi joskus ihan itse, kun kysyin, miksi hän on tässä tilanteessa, että näin hän saa kaiken.

Ap

Eikö sitten tuolta mieheltä ole keskenkasvuista ruikuttaa että no nyt mulla tässä vuosien pettämisen jälkeen kasvo moraali, että mää lopetan nyt, ja jatkan ku mitään ei olisi tapahtunut onnellisena aviomiehenä!?!? Eikös hänen tulisi kestää leikki johon tunki?

Vaimolla on kaikki oikeus saada tietää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun kakkosnainen tajuaa olleensa vain kakkonen, alkaa lapsellinen kostaminen. Kanna vastuusi viimeistään nyt. Niele tappiosi ja ole hiljaa.

Mulla ei ole mitään tajuttavaa. Näin sovittiin alusta asti. En missään vaiheessa halunnut miestä itselleni. Olen tapaillut muitakin. En vain pidä oikeana, että minä olen ainoa, joka ns. kantaa vastuun eli menettää jotain. Mies on se, joka petti ja hän saa kaiken.

Ap

Miten niin sinä olet ainoa joka menettää jotain? Menettäähän se mieskin sinut kuten sinä menetät hänet. Menetyksenne ovat yhtäläiset.

Mies on sanonut, että muistelee meidän hetkiä lämmöllä eikä halua, että puhun niistä ja käännän veistä haavassa. Mutta hän palaa entiseen ja saa kuvitella, että mitään ei tapahtunutkaan. Jotenkin sekin tuntuu väärältä. En tiedä, miksi.

Ap

Kuten sanottu, tekeehän se kipeää tajuta olleensa vain kassientyhjennyspaikka.

Ja katkeraa tajuta, että mies jatkaa onnellista perhe-elämää kun sinä jäit yksin, sinulle ei jäänyt mitään.

En mä mitään tässä tajua. Ei ole mitään tajuttavaa. Mutta ymmärrän hyvin, miksi ajattelet noin. On tärkeää saada olla tärkein. Noin ajattelin itsekin ennen kunnes elämä opetti lisää.

Ap

Tarkoitat varmaan, noin ajattelit itsekin kunnes aloit toiseksi naiseksi, ajattelit vain itseäsi ja nyt selität sen "elämän opettamisella".

Jännää, tunnen parikin tyyppiä, jotka pettävät puolisoitaan. Yksi on läheinen ystävä. Hänkin mielestään ajatteli ennen sitä ja tätä mutta nyt elämä on opettanut eikä asiat sittenkään ole lainkaan mustavalkoisia, oikeastaan pettäminenkin on ihan ok. Tämä asennemuutos siis paistaa hänen jutuistaan läpi, ja kilometrin päähän paistaa myös se, että hänen asenteensa on muuttunut sitä mukaa kun on tarvinnut hyväksyttävän selityksen omille toimilleen. Ja oikeastaan omasta mielestään hän ei ole ollenkaan itsekäs, vaan toivoisi että kaikki osapuolet olisivat tyytyväisiä ja onnellisia ja hän pyrkii siihen, jne. Asenne muuttuu sitä mukaa, mitä enemmän ja pitempään hän toimii itsekkäästi ja väärin. Ehkä hän sitten itse uskoo selityksensä ja antaa niillä oikeutuksen toimilleen.

Vierailija kirjoitti:

Ap totesi: On tärkeää saada tuntea olevansa tärkein. Kun mies ei kahteen vuoteen jättänyt vaimoaan, tosiasia on, ettet sinä edes silloin ollut tärkein. Voi ressukkaa, miten naivia ajattelua.

Mä en ikinä ollut hänelle tärkein eikä hän minulle. Mä olin tärkeä, kuten hän sanoi. Avovaimo oli tärkein, koska mies varjeli salaisuutta, mutta ei niin tärkeä, että olisi jättänyt pettämättä.

Ap

Sä menetät sen tunteen kun varattu mies haluaa sinua niin paljon että pettää omaa naistaan. Oot jääny koukkuun siihen.

Unohda koko juttu äläkä ala kostamaan mitään. Hanki itsellesi terapiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, ole "pettynyt ja vihainen" niin kuin haluat mutta itseksesi. Ole kypsä ihminen, mieti tämä asia loppuun, jatka elämääsi ja anna toisten jatkaa omaansa.

Mä haluan sen ns. loppukeskustelun. Jatkaa ilman pahaa mieltä. Ymmärtääkin.

Ap

Tässä sinulle se loppukeskustelu:  mies halusi lopettaa suhteen omatuntonsa takia ja keskittyä parisuhteeseensa. Ole hyvä! 

Seksisuhde on seksisuhde! Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että silloin ei ole mitään velvollisuutta pitää kädestä kiinni, kun panenemin loppuu. Sit-ten ei vaan e-nää pan-na!

Minkä ikäisiä olette? Onko miehellä tai tämän avovaimolla lapsia? Kannattaisi kertoa, koska se on reilua sitä toista naista kohtaan, ei tarvitse elää valheessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap totesi: On tärkeää saada tuntea olevansa tärkein. Kun mies ei kahteen vuoteen jättänyt vaimoaan, tosiasia on, ettet sinä edes silloin ollut tärkein. Voi ressukkaa, miten naivia ajattelua.

Mä en ikinä ollut hänelle tärkein eikä hän minulle. Mä olin tärkeä, kuten hän sanoi. Avovaimo oli tärkein, koska mies varjeli salaisuutta, mutta ei niin tärkeä, että olisi jättänyt pettämättä.

Ap

Oleppa nyt rehellinen itsellesi! Jos tuo suhde ei merkitsisi sinulle mitään olisit jo huoramassa muualla, etkä täällä jankuttamassa loukattua sieluasi!