Lue keskustelun säännöt.
Kun naisten parinvalintakriteereitä soimataan, mutta miesten kriteereistä vaietaan - MILLAISET MIEHET ovat antaneet teille naiset pakkeja?
04.01.2017 |
Aloitan itse. Taustatiedoksi sen verran, että olen 42, tahattomasti lapseton. Olen ollut pitkään naimisissa uusperhekuviossa, jossa lapsista tuli todella tärkeitä. En jaksaisi uudelleen aloittaa elämää, jossa lapset voidaan yhtäkkiä viedä elämästäni (onneksi saan nähdä eksän lapsia vielä). Seuraa minun on helppo saada sekä ikäisistäni, vähän vanhemmista että nuoremmista. Ero 4 vuotta sitten. Olen akateeminen.
Mies 1: tavallinen ikäiseni mies, tuolloin 39. Jätti minut, koska en voi saada lapsia. Mies oli AMK:sta valmistunut, hieman pyöreä ja lyhyt nörtti. Vieläkin välillä surettaa tämä. :(
Mies 2: Asui maalla sukutilalla, jonne olisi minun halunnut muuttavan. Kropaltaan timmi, komeahko, vähän minua nuorempi. Jätti minut kun ehdotin, että pitäisin myös Espoon asunnon ja olisin osittain siellä. Miehen koulutusta en muista, jokin ammattikoulutus oli, mutta teki ihan maatalon töitä. Varmaankin sopi kummallekin paremmin, että emme ole yhdessä, koska mies ei voinut kuvitella asuvansa kaupungissa ja minä vain maalla. Olisin kuitenkin voinut yrittää.
Nämä ovat ainoat kuukaisia kestäneet tapailut. Muuten olen sitten tavannut
- Nuoria miehiä (18 =>) jotka etsivät puumaa
- Ikäisiäni, joilla on lapsia
- Paljon vanhempia miehiä, joilla on lapsia, osalla jopa aika pieniä. Iso osa reilusti vanhemmista pitää itseään virheellisesti nuorekkaina ja etsii seuraa sen mukaan.
- Ihan kaiken ikäisiä, jotka etsivät lopulta vain seksiä (osa kertoo tämän heti, osa tuo jollain tavalla esille yleensä silloin kun käy ilmi, että en mene heti sänkyyn).
Kertokaa, muut naiset, onko teillä sitten ollut niitä koripalloilija-toimitusjohtaja-malleja. Jossain niitä pitää olla. :D
Kommentit (43)
lyhyeltä, nuoresta iästään huolimatta kaljuuntuvalta, pottunokkaiselta ja ylimielisesti käyttäytyvältä kaksivitoselta mieheltä koska halusi kuulemma "naisen jota kehtaa esitellä"!
no, Facebookin mukaan ei ole vieläkään saanut sitä huippumallia rinnalleen vaan on sinkku. minä taas naimisissa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, kyllähän noita on aikoinaan tullut. Se on ollut epämiellyttävä yllätys, koska on itse ajatellut olevansa tyypille taivaan lahja :D Ajattelen asian niin, että kun en tosiasiassa ole kauheasti itsekään miestä kunnioittanut, on ollut ihan oikein että olen saanut nenilleni ;)
Kyllähän se kuvaa naista sangen paljon, jos on tapaillut jotain alkoholisoitunutta miestä ja halunnut seurustella tämän kanssa. Epätoivoinen tapaus ja se selittää ne muutkin pakit.
Eron jälkeen kokeilin deittailua, taas, viidentoista vuoden tauon jälkeen. Tai ei sitä silloin 90-luvulla sanottu deittailuksi...
Mutta yhden pakit sain, tulivat yhdeltä (oman elämänsä) toimitusjohtajalta. Tuo oli vähän rumasti sanottu tosin, firma oli ihan oikeasti olemassa ja työllisti kymmenkunta ihmistä. Mutta siis... Tultiin jutuissa siihen vaiheeseen, että vaihdettiin kuvia.
Sain kuvan suomalaisesta miehestä saunapuhtaana ja punakkana jonkun mökkisaunan kuistilta. Pyyhe oli kyllä strategisten paikkojen peittona. No, ajattelin vastata samalla linjalla ja lähetin kuvan suhteellisen vähäpukeisen, mutta ihan säädyllisen kuvan.
Vastaus: olet vähän liian nuori.
Huvitti. Tosi nätisti on poika (mies) oppinut naisia torjumaan. En usko hetkeäkään, että 39v nainen olisi ollut alle viiskymppiselle "liian nuori", pikemminkin olin liian tavallinen ja vanha, mutta olkoon.
Minä sain pakit itseäni nuoremmalta mieheltä (mikä tavallaan oikein onkin, ikäero oli aika suuri). Koomiseksi asian teki mielestäni se, että olen kaikin tavoin ihan eri liigassa kuin kyseinen mies, joka tosin lähestyi minua ensin. Hän oli keskimittainen (m. 180cm), hyvin hintelä, huonoryhtinen, kaljuuntuva, köyhä, kunnianhimoton, työtön, pornoriippuvainen, ienhymyinen, valtavaan itserakkauteen taipuva perfektionisti. Terkkuja vaan, vieläkin on epäuskoinen olo, mutta nyt kun aikaa on jo kulunut ja mies katunut päätöstään pitkän aikaa, osaa jo kyllä naurattaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen antanut pakkeja naisille joitakin kertoja ja yleisin syy on ollut lihavuus. Pinnallista ehkä, mutta naisen lihavuus on itselleni suurin turnoff. Ei tietenkään tarvitse olla täydellinen, enhän itsekään ole, mutta liian iso takapuoli ja tolppajalat on vaan kamalat. Ei vaan värähdä ja sillehän ei mitään voi. Kerran annoin pakit myös liian lyhyelle naiselle. Olen itse 185cm pitkä ja pituuseromme oli hieman liikaa kun tyttö oli noin 150cm pitkä. Tapailin myös naista, joka oli lähes varaton ja tilaili itselleen turhaa tavaraa isoilla summilla, ja laskut ulosottoon, joten pakkohan se juttu oli lopettaa. Sitten oli myös kerran hieman yksinkertainen tyttö, jonka tyhmyyttä en kertakaikkiaan jaksanut.
Olen 25v, 160/57kg, yhden lapsen yh. Sinkkuna 3 vuotta ja seuraavanlaisia pakkeja on tullut sinä aikana:
- 27v rakennusmestari, lapseton, ei koskaan seurustellut. Ei saanut heppiä pystyyn ja piereskeli avoimesti heti ekalla tapaamisella. Ihan ok näköinen tyyppi mutta auttamatta juntti. Antoi pakit parin kuukauden tapailun jälkeen.
- pari vuotta nuorempi opiskelijapoika, oli juuri eronnut ja vetosi ettei halua alkaa seurustella. Olin sanonut hänelle haluavani lähinnä jotain kevyttä. Teki myös oharit kun oltiin sovittu tapaaminen, lähti kaverin kanssa baariin. Parin kuukauden päästä löysi uuden muijan.
- toinenkin opiskelija, jolla oli liian kiire opiskella ja tehdä töitä. Valitti, että puhun liian synkistä aiheista(?). Hän halusi yhden illan juttuja ja silti sanoi, ettei halua mitään säätöjä. Wtf. Oli muuten lyhyt ja hintelä kaveri.
+ lukuisat tinder-miehet, jotka eivät joko vaivautuneet vastaamaan lainkaan tai lopettivat juttelun yhtäkkiä. Itse olen antanut pakit vain yhdelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin laastarina, tajusin sen vasta myöhemmin kun sain sitten pakit. Syyksi sain tekstarilla (kyllä, tekstarilla) jotain ympäripyöreää "ei vaan tunnu nyt hyvältä kun oon just eronnu, ehkä pitäis olla vaan kavereita" sönkötystä niin en tiedä oliko kyse nimenomaan musta ihmisenä vai alkoiko muuten vaan ahdistamaan. En muista enää edes vastasinko mitään tai mitä vastasin mutta ei sen koommin nähty tai juteltu. Mutta kyseessä oli muutamaa vuotta vanhempi yliopisto-opiskelija, urheilullinen ja tyylikäs mutta aika nörttimäinen ja lapsellinen. Puhui koko ajan vain itsestään ja päti ihan jokaisesta asiasta. Silloin olin ihan in love, mutta kun jälkikäteen miettii niin oon onnellinen että sain pakit :D tää taitaa olla ainut kerta.. On myös muutamia sellasia yksittäisiä treffejä jonka jälkeen kumpikaan ei oo enää ottanut yhteyttä, en tiiä voiko niitä laskea pakeiksi
Harvemmin sitä tosiaan naisena saa pakkeja, varsinkaan kun ei miehiä edes yritä iskeä. Kerran sain kuitenkin pakit mieheltä, kelle olin antanut jo pakit. :D Hän huikkasin hissin ovien sulkeutuessa jotain "nasevaa" ulkonäöstäni. Mies oli minua lyhyempi ja lihavampi eikä kovinkaan komea.
Muistan myös erään tumman ja komean duunarin, kaverin kaverin. Olin kuskina ja loppuillasta tämä mies pyyteli kovin jäämään luoksensa "ryyppäämään". Siis kirjaimellisesti rukoili polvillaan! Olin pyytänyt häntä aiemmin kaveriksi facebookissa, mutta vastaukseksi olin saanut vain epämääräisen "noh, ehkä sitten joskus myöhemmin". Ei ollut vaikea arvata, mikä miehellä oli mielessä. En jäänyt yöksi, joten pakit taisivat olla tässäkin tapauksessa molemminpuoliset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä viimeisin tuli nyt mieleen.. tästä aikaa pari vuotta.
Olin silloin 33-v nainen, tapasin Tinderissä 26-vuotiaan miehen. Mies oli _todella_ innokas tapaamaan ja kirjottelemaan ja vaikutti järkevältä, kiltiltä ja poikkeavalta muihin aiempiin satunnaisiin Tinder deitteihini. Kuvissa mies näytti ihan ok:lta mutta oli livenä aivan syötävän komea. Alettiin nopeasti tapailla ja mies oli se innokkaampi osapuoli, esitteli mua ystävilleen jne. Vaikka oli matkatyössä, järjesti monta iltaa vapaata viikosta että ehti nähdä mua. Oli aina tosi tosi mukava, huomaavainen ja käyttäytyi tosi kivasti mua kohtaan. Tapailtiin muutama kk, ja huomasin että pikkuhiljaa miehellä ei vaan ollut enää aikaa mulle samanlailla kun ennen. Jos aiemmin nähtiin 3 x vkossa, hiipui se 1 x viikossa näkemiseen ja sitten tulikin jo parin vkon taukoja kun oli niin kiireitä. Ihan selvästi siis miehen aluksi roihahtanut innostus hiipui pikkuhiljaa. Nostin kissan pöydälle ja mies kierteli ja kaarteli, selvästi oli joko uusi kissa kierroksessa/ kiinnostus hiipunut minuun mutta halusi pitää ovea raollaan jos ei nyt muutakaan löytyisi. Minä sitten tein stopin tälle jutulle, ja mies oli kyllä kanssani samaa mieltä että parempi se varmaan sitten on lopettaa tapailu. Koen että mies antio pakit mulle, vaikka minä olinkin lopulta se joka vaan sanoi äääneen itsestäänselvyyden. Tottakai se satutti, olinhan itse mieheen ihastunut ja hän oli hurmannut minut ihan täysin herrasmiesmäisellä, aidolla ja hyvällä käytöksellään.
No meni joku 7-8 kk kun tämä mies laittoi sitten viestiä että josko voisi tulla käymään ja nähdä "jutella kun jäi asiat hölmösti kesken viimeksi". Ainoa vaan että tapailin jo silloin nykyistä aviomiestäni, johon tutustuin täsmälleen samana päivänä kun lopetettiin tuo tapailu tuon 26-v hurmurin kanssa. :D
Miehet luulee että ne löytää jonkun kauniin prinsessan. Sitten ne katkeroituu kun niin ei tapahdu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En unohda ikinä 16- v saamiani "pakkeja". Olin siis todella nätti teinityttö, pojat juoksivat perässä ja vientiä riitti. Olin myös hoikka, en mikään ylilaiha, mutta oikeasti semmoinen teinityttölaiha. Jostain syystä kuitenkin ihastuin samassa kaveriporukassamme pyörivään vähän erikoiseen mutta söpöön, mua 3 v vanhempaan poikaan, sanotaan vaikkapa Mikkoon (tästä aikaa 15 v ja tunnen tämän Mikon edelleen). Kävelimme illalla kadulla kaveriporukassa, minä ja tyttöpuolinen kaverini edellä ja tuo Mikko toisen pojan kanssa takanamme. Tuo toinen poika tiesi että olisin ehkä hiukan kiinnostunut Mikosta, ja vihjaili siinä kävellessä tällaista. Tämä Mikko totesi vaan tyynesti että " Ei tuossa Mariassa (siis minä) ole muuta vikaa kuin helvetin iso perse, tuskin kukaan noin jättiperseistä tyttöä haluaa". Tuo loukkasi aivan älyttömästi sillä hetkellä ja luulin että kuolen häpeään ja näin noloihin "pakkeihin", mutta itsetuntoani kohotti kummasti vielä samana iltana se kun menimme baariin - minä väärillä henkkareilla tietysti- ja ympärilläni suorastaan parveili miehiä. Jostain syystä tämä ärsytti tätä Mikkoa. Meni muutama kk ja tämä Mikko kummasti vaan viihtyi meidän kaveriporukassa. Lopulta tunnusti kaverilleni että on oikeasti ollut minuun ihastunut mutta AIDOSTI piti persettäni niin isona että ei halunnut seurustella kanssani :DDDDD Siis voi morjens miten pinnallista. Varsinkin kun olin sellainen laiheliini silloin nuorempana, samanpituinen kuin nyt 163 cm mutta painoin nykyistä 55 kg varmaan 10 kiloa vähemmän, enkä mielllä edelleenkään persettäni ongelmalliseksi. Olin Mikolle tämänkin jälkeen aina kohtelias, mutta viileä enkä näyttänyt koskaan miten ulkomuotoni kommentointi häiritsi. Olin vaan ihan cool.
Tilanne nyt: Mikko on naimisissa naisen kanssa joka hankkiutui tälle 2 kertaa "vahingossa" raskaaksi, Mikko kun ei kuulemma koskaan olisi lapsia halunnutkaan. Mikko on myös melkolailla elähtänyt ja vaikka ei ole vielä 35 vuottakaan, näyttää ainakin 10 v ikäistään vanhemmalta, ehkäpä se pakeneva hiusraja ja pälvikalju tekee tehtävänsä ;). Rouvansa sensijaan on vähintään sen 30-40 kg ylipainoinen ja omaa taatusti sen kuuluisan ison perseen ongelman. Lapsellista tuntea suurta vahingoniloa kun törmää ajoittain yhteisten ystävien kautta Mikkoon vaimoineen, viimeksi viime kesänä kun itse pystyi olemaan kaverin grillijuhlissa sievässä kesämekossa persettäni jumaloiva mies kainalossa, ja tämä Mikko pyöri siellä se tuhti rouva käsivarressa roikkuen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Komealta, pitkältä ja mukavalta ekonomilta.
1. Ihastuin suuresti tähän mieheen. Hän oli mielestäni komea ja oikein persoonallinen turjake. Melko lyhyt kuitenkin, alle 170cm. Mies asui toisella paikkakunnalla eikä osannut päättää kahden naisen väliltä. Mielestäni pakit, vaikka astuinkin itse lopulta takavasemmalle.
2. Uskovainen, urheilullinen raksamies, minusta neljä vuotta vanhempi. Etsi sitä oikeaa, mutta ei vielä tähänkään päivään häntä ole löytänyt. Elänyt käsittääkseni sinkkuna koko elämänsä. Tästä ihastuksesta aikaa n.7-vuotta.
Kaikki miehet, joita olen elämäni aikana tavannut.Pääsääntöisesti duunareita, työttömiä, tavallisen näköisiä, yksinkertaisia, lyhyitä, itse olen 168cm.En ole lainkaan viehätysvoimainen millään sektorilla.
Pikap*noon kyllä kelpasin, muutomalle.
Mun yks miespuolinen kaveri on reilusti yli kolmekymppinen, kaljamahainen, lievän aivovamman omaava (tämän vuoksi eläkkeellä) katkeroitunut tapaus. Päivät pitkät istuu tietokoneen tai tv:n äärellä ja lipittää kaljaa. Ei halua kehittää itseään mitenkään, ei esim. harrastaa eikä urheilla. Jäbän toivenainen on n. 18-28 vuotias nuori nätti nainen. Naisen nuori ikä ja ulkoinen kauneus ovat kuulemma kriteereitä joissa hän ei aio joustaa. Silti valittaa melkein joka päivä kun sopivaa naista ei löydy.... hoh hoijaa sanon minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin monenlaiset, että en yli kolmenkymmenen vuoden ajalta jaksa edes muistella. Tässä ihan viimeisimmät:
- noin 170 cm sporttinen duunari, jonka tapasin netin kautta. Kävimme kävelytreffeillä ja kahvilla, minustakaan kipinää ei isommin ollut mutta hän oli se, joka sen sanoi ääneen
- alle 170 cm vatsakas toimitusjohtaja it-alalla
- minua lähes kymmenen vuotta vanhempi alle 170 cm psykologi, toipuva alkoholisti, lähes kalju
Yli kymmenen vuoden takaisia en jaksa muistella.
Onko olemassa noin paljon noin lyhyitä miehiä?
Olen itse hädintuskin 160 cm eikä miehen pituus ole ikinä ollut minulle ongelma. En olisi koskaan edes tullut ajatelleeksi, että se voi olla jollekin ongelma, ellen olisi lukenut tämän palstan valituksia. Sen takia nimenomaan mainitsin nuo pituudet.
-76 syntyneenä 170cm miehenä en minäkään nuorena tiennyt että miehen pituus on niin tärkeä asia naisille. Seuraa minulla yleensä oli, ei niitä kaunottaria mutta en ole komein tai rikkain mies joten se riitti selitykseksi. Vasta nyt kun nettideittailu on yleistä ja itse toisella kierroksella, on asia minulle selventynyt. Vähintään puolet naisista esim s24:ssa pitää 175cm miehen minimimittana. Kymmenesosa ilmoittaa suoraan 180cm rajaksi. Aiheesta kun vähän lukee netistä, ulkomailta, niin selviää että miehen pituus on ulkoisista tekijöistä ylivoimaisesti tärkein.
Jos olisin tiennyt tämän nuorena olisin varmaan masentunut ja syrjäytynyt, onneksi en tiennyt. Tai ehkä se ei ollut aivan niin tärkeää silloin, kun se näyttää olevan nyt. Ehkä some/media-kulttuuri on muuttanut naisten mielipiteitä.
En minäkään kyllä naisena ole tiennyt, että miehen pituus olisi jotenkin merkittävä asia. Minusta lyhyet miehet on ihan söpöjä. Itseäni lyhyempää en haluaisi (168 cm) mutta ei sekään olisi rakkauden este jos niin kävisi.
Luulen, että pituudella on enemmän merkitystä nettitreffeillä, jossa pitää kuitenkin jotain kriteereitä ihmiselle laittaa.
Vierailija kirjoitti:
Voi ei, minä en ole koskaan saanut pakkeja :D Toisaalta en ole koskaan itse lähestynyt miehiä vaan he ovat aina jahdanneet minua ja olen vaan yrittänyt päästä karkuun :D
N31
Ja oletko löytänyt sen kriteerejäsi vastaavan miehen tuolla tyylillä? Yllätys yllätys : Et.
up