Mies haukkui mun ruuat: epäterveellistä lapsille!!!

Ai ap olikin taas tää sama vanha provo, joka maustaa nakkikeiton ketsupilla... Tää on jo nähty, olisit vähän muokannut tarinaa tällä kertaa.

Vierailija kirjoitti:

Valmisruuat ovat täynnä lisäaineita, paakkuuntumisen estoja, säilytysaineita, etc.etc.

just joo eihän ne mitenkään epäterveellisiä ole. Täys pskaa höttöä.

Ja sitten kun nämä koti mammat tekee "kotiruokaa" ne nakkaa nakit veteen ja heittää sekavihannespussin perään - avot kun on nakkikeitto kohta valmis. Juu ihan itte tekivät keiton. Jauhelihakastike suoraan purkista lämmitetään ja kaadetaan ne vehnäjauho spagetit joukkoon. Taas tuli tehtyä "kotiruokaa"

Sitten mennäänkin mäkkäriin kun "emmä tänään enää jaksanu mitään ruokaa alkaa tekee"  Huhhuh....koko päivän kotona, luulis siinä jo tekevän niin alkupalat, pääruuan + lisukkeineen, jälkiruuan. Mutta ei, kun en mä jaksa yhy yyy.

Jaa että koko päivän kotona? Et sitten ole koskaan ulkona tai käy kaupassa lasten kanssa? Tai lapsesi ovat olleet apaattisia paikallaan istujia, joten olet ehtinyt sujuvasti seistä yhtä soittoa hellan ääressä noin kauan?

Ei sen puoleen, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty: itse saatoin laittaa ruuat vähintään puolivalmiiksi ennen ulkoilua, ettei lasten nälkä ehtinyt tulla kirjaimellisesti kiljuvaksi. Jauhelihakastiketta ei kaiveltu purkista, vaan tein sen itse vähärasvaisesta paistijauhelihasta (joskus ruskistin sitä myös pakkaseen kiirehetkien ja yllätysten varalta). Edelleenkin muuten teen joskus joutessani ison lihakeiton perunoita vaille valmiiksi. Otan siitä satsista kerta-annoksen verran ja lisään perunat. Lopun keiton pakastan, ja sulatuksen jälkeen lisään perunat. 

Kauheaa? Perunoita? Meidän kakarat ovat aikuisia ja edelleen hengissä, vaikka ovat syöneet perunaa koko ikänsä. Se ei todellakaan ole ainoa ruokalajimme. Eikä edes lihakeitto tai jauhelihakastike. 

Jos on moitittavaa, niin kertokaa samalla konkreettisia vaihtoehtoja. Pelkkä närkästys ei minulle riitä.

Koko versio lyhennettynä: järjen käytön pitää olla aina sallittua. 

Meillä syödään usein spagettia ja jauhelihakastiketta. Kastikkeeseen paistijauhelihaa, tomaattimurskaa jotain kasviksia (sipulia, porkkanaa, kesäkurpitsaa, paprikaa ym) raastettuna ja täysjyväpastaa. En nyt kyllä ymmärrä miten tämä ei olisi lapselle sopivaa ruokaa? Näissä keskusteluissa toivoisi, että joku joskus laittaisi ihan ohjeita siihen mitä se terveellinen ruoka oikeasti sitten on. Kyllä joskus satunnaisesti syödään sitä kammotusnakkikeittoakin pakastejuureksista, kun se on ruisleivän kanssa vaan niin hyvää :).

Vierailija kirjoitti:

Tänään nuudeita ja kalapuikkoja?

En ole nuudeleita laittanut kun en niitä tunne eikä lapset tykkää kalasta.

Tänään on nakkikeitto päivä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Miksei ap miehesi kokkaa lasten aterioita?

Mies tekee kahta työtä et mä voin olla kotona ja maksetaan lainaa talosta. Mies on siis töissä 7-21 ja lauantaisin. Mut mies on kyllä parempi kokki kuin mä, heillä on syöty hienommin, meillä vaan ihan perus kotiruokaa. Ap

Oliko tämä nyt tosiaan ainoa asia, josta mies sinulle rumasti sanoo?

Jos on, niin kerro toki, mitä parannuksia mies ehdottaa ruokiinne. Kysy siis, mitä muutoksia tehdään ja tule kertomaan meillekin, mitä mies vastaa.

Mitä sinun olisi pitänyt nakkikeiton ja jauhelihaspagetin sijasta laittaa?

Vierailija kirjoitti:

Mies sanoi mulle tosi pahasti. "Kun oot kerran kotona, niin pitäskö sun edes vähän panostaa siihen et lapset sais terveellistä ruokaa"

Teen ihan perus kotiruokaa mitä söin itse lapsena kotona.

Miksi mies sanoo noin rumasti ihan syyttä?

Suomalainen kotiruoka on perinteisesti aika epäterveellistä. Joissakin talouksissa sitä on tuunattu terveellisempään suuntaan rasvojen laatua parantamalla, kasviksia lisäämällä ja sokeria ja valkoisia jauhoja vähentämällä.

Mutta joku perinteinen ruskea kastike tai makaronilaatikko eivät ole mitään terveysruokaa. Tai nakit ja makkarat.

Onhan se nyt ihan eri asia tekeekö jauhelihakastikkeen halvimpaan sika-nautaan vehnäpohjaisena kastikeena ilman kasviksia, vai kuten aikaisempi kertoi tekevänsä tomaattipohjaisena ja kasviksilla höystettynä.

On siis jauhelihakastiketta ja jauhelihakastiketta, josta toinen on hyvää kotiruokaa ja toinen ei niin hyvää.

En ymmärrä, että miten se keitto muuttuu yhtäkkiä terveellisemmäksi, kun pakastevihanneksien sijasta käytetään tuoreita... Sehän on tutkittu useaan kertaan, että pakastevihanneksien puputtaminen on täällä pohjolassa jopa parempi juttu, kuin puoli vuotta varastossa nahjuuntuneen viime sadon porkkanan. Onhan se toki hienompi juttu kertoa, että pilkkoo ja kuorii kaikki itse, mutta ei se ruoka siitä terveellisemmäksi muutu.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään, kun tiedetään paremmin meidän kotiruokana pitämät ruuat eivät ole terveyden kannalta se paras vaihtoehto.

Vaan mitkä?

Kovin moni tässäkin ketjussa vaan moittii, mutta ei esitä parempia vaihtoehtoja.

Täällä on nyt ollut niin monta ruokakriitikkoa, että nyt niitä reseptejä kehiin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teen esim nakkikeittoa ja rakettispagettia jauhelihalla. Eilen käytiin hampurilaisella kun en jaksanut laittaa. Ap

Ruuan terveellisyys riippuu niistä aineista mistä se on tehty, nimi ei sano mitään.

Nakkikeitto: veteen kasvisliemikuutio, nakit ja pakastevihannespussi. Keitetään ja maustetaan ketsupilla

Rakettispagetti: rakettispagetti keitetään, jauheliha paistetaan. Sekoitetaanja maustetaan ketsupilla.

Ap

Miten olisi tuore tomaatti iankaikkisen joka ruokaan lisättävän ketsupin sijasta?

On meilläkin nuo sellaisia pikaruokia, joita tehdään silloin, kun ei ole aikaa ja innostusta muuhun.

Mutta nyt me   täällä odotamme, millaisia ruokia miehesi noiden sijasta ehdottaa.

MInäpä kerron mikä on terveellistä: kasvikset - tuoreet ja pakastetut. Meillä tehdään usein esim uunijuureksia ja lihaa/kalaa/kanaa samalla uuniin. Ne voi valmistella hyvissä ajoin etukäteen ja lähteä vaikka hetkeksi ulos sillä aikaa kun ruoka valmistuu.

Yksi meidän 2-vuotiaan lempiruuista on höyrytetty parsakaali seesaminsiemenillä. Sitä tehdään monesti lounaalla, jos ei jaksa/ehdi kummempaa. Siihen lasi maitoa ja vaikka keitetty kanamuna tai muutama pähkinä kylkeen + hedelmä jälkkäriksi, niin tulee ravintoympyrä täyteen. Todellista laiskan äidin pikaruokaa :) 

Minulla on neljä lasta. Olen erittäin tarkka siitä, että lapseni syövät terveellistä ja oikeaa ruokaa. Vältämme lisäaineita, joista esim. Karrageenin(e407) olemme todenneet aiheuttavan ripulia ja pahoinvointia lähes jokaiselle perheessämme. Sehän tutkitusti tulehduttaa suolistoa ,vaikka teollisuus ei sitä myönnä.

Eilen lapseni söivät :

luomukaurapuuroa vadelmilla ja kauraleipää (100%Kaura) oivariinilla ja juustolla (täysrasvainen valion)

Omega3-öljy, maitohappobakteerit ja d-vit.50 ng

Nakkikeitto itse tehty (snellmann lisäaineeton nakki, perunat ,kasvikset ,luomulihaliemikuutio ja yrttejä)

Kaura 100% leipä oivariinilla

luomukevytmaito 1 lasillinen

Luomuomenoita kuorineen, kurkkua ja cashew- pähkinöitä

täysjyväspagetti ja kanakastike (jossa 1 prk kermaa ,lisäaineeton) paprikaa ja kurkkua.

Luomumaitoa/vettä juomana

Luomukaurapuuro mustikoilla ja vadelmakiisselillä (lisäaineeton)

(Silloin tällöin annan lisäksi magnesiumsitraattia 75-120 mg illalla ja suomalaista hampunsiemenöljyä, flunssakausina nestemäisiä rauta/vitamiinimehuja, tai jos syövät niukemmin)

lapseni ovat terveitä eikä heillä ole allergioita.

Perjantaisin on karkkipäivä (karkeistakaan ei tarvitse valita niitä kaikkein eniten väri-ja lisäaineita sisältäviä) ja kylässä voi ottaa herkkuja jos tarjotaan.

limsaa emme juo ,oikeastaan koskaan.

Kyllä lapsista huomaa milloin he syövät hyvin ja kunnon ruokaa tai kun he syövät pelkkiä lisäaineita ja sokeria.

Nakkikeitto ketsupilla, pitääkin kokeilla! 

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, että miten se keitto muuttuu yhtäkkiä terveellisemmäksi, kun pakastevihanneksien sijasta käytetään tuoreita... Sehän on tutkittu useaan kertaan, että pakastevihanneksien puputtaminen on täällä pohjolassa jopa parempi juttu, kuin puoli vuotta varastossa nahjuuntuneen viime sadon porkkanan. Onhan se toki hienompi juttu kertoa, että pilkkoo ja kuorii kaikki itse, mutta ei se ruoka siitä terveellisemmäksi muutu.

Ehkä se maku ratkaiseekin tämän sillä itse inhoan niitä pakastekökkökuutioita ja veikkaan ison osan niistä perheistä missä sanotaan ettei lapset syö kasviksia saaneen ainoastaan niitä pakastekökköjä eli tuoreessa aivan eri maku.

En tiedä minäkään mistään mitään, mutta seuraavat havainnot ovat aika todennäköisiä:

'

1. Omega3-rasvojen, eli ALA / EPA / DHA, varsinkin kalaöljyjen (EPA & DHA), saannista kannattaa pitää huolta. ALA on välttämätön elossapysymiselle ja tarve noin 2 g per päivä. Elimistö osaa EPA & DHA tuottaa ALA-rasvasta, mutta kaikilla ihmisillä ei delta-6-desaturaasi-entsyymi toimi yhtä tehokkaasti kuin pitäisi (vanhukset, nuoret lapset, geenivirheet), jolloin kalarasvoja olisi syytä saada ravinnosta lisäksi. Todennäköisesti allergiat, astma, iho-oireet, ärtyneisyys lisääntyvät ja älykkyys kärsii, mikäli puutetta. Sydäntautikuolleisuuden estossa varsin vakuuttavaa tutkimusnäyttöä. Kalaa olisikin hyvä syödä pari kertaa viikossa (kala-annoksesta voi saada useamman gramman näitä rasvoja), Omega3-kananmunia (vaikka joka päivä, vajaa puoli grammaa ALA+EPA+DHA per muna) ja mahdollisesti Chia-siemeniä lisäksi (6 grammassa Chiaa reilu 1 g ALA:a).

'

2. Oliiviöljy (kylmäpuristettu) on oikeasti todella terveellistä, jos sitä ei lämmitä liikoja ja käyttää sen suhteellisen tuoreena (hapettuu pilalle liian kuumassa sekä ajan kanssa). Kuolleisuustutkimuksissa kaikkein suurin hyöty kuitenkin saadaan, mikäli Omega3-rasvoja saa oliiviöljyn kanssa riittävästi. Vaikutus kokonaiskuolleisuuteen kalarasvan kanssa on kymmeniä prosentteja, eikä maksa maltaita tai ole hankala muutos ruokavalioon.

'

3. Kasviöljyjä sisältäviä valmistuotteita kannattanee vältellä niissä mahdollisesti olevan transrasvan takia. Suurin osa transrasvoista (muttei eläinkunnasta peräisin olevista transrasvoista, kuten CLA) on erittäin vahvasti yhteydessä sydäntautikuolleisuuteen (yksi mekanismi saattaa olla aiemmin mainitun Delta-6-desaturaasi-entsyymin toiminnan häiritseminen). "Osittain kovetettu" varsinkin kannattaa jättää syömättä.

'

4. Pähkinät ovat todennäköisesti erittäin terveellisiä. Kuolleisuus vähenee kymmeniä prosentteja useissa tutkimuksissa. Monissa pähkinöissä on paljon ALA-rasvaa, joka saattaa olla selittävä tekijä. Toisaalta niissä on myös paljon E-vitamiineja. Suosittelen saksanpähkinöitä ja manteleita. Maapähkinä ei ole biologisesti pähkinä, mutta sekin vaikuttaa terveyttä edistävältä. Allergikkojen kannattaa tarkistaa, onko allerginen oikeille pähkinöillä vaiko vain maapähkinälle (tai toisinpäin).

5. Kuituja pitää saada. Muttei pelkästään mitä tahansa, koska kuituja on useita eri tyyppejä. Eikä pidä puhua vain liukenevista kuiduista vs. liukenemattomista. Suoliston mikrobisto tarvitsee monia eri tyyppisiä kuituja polttoaineekseen, koska ne muodostavat terveyttä edistäviä lyhytketjuisia rasvahappoja (SCFA), säätelevät suoliston läpäisevyyttä (autoimmuunisairaudet, allergiat), säätelevät aivokemiaa (serotoniinista 90-95 % muodostuu suolistossa), elimistön IGF-1 tasoja (syöpä, iho-oireet), näläntunnetta. Probiooteilla voi istuttaa itseensä "hyviä" bakteerikantoja, mutta kuituja syömällä ne saa pidettyä hengissä. Banaani, omena ja kaurapuuro hyviä lähteitä.

'

6. Kokojyvän terveellisyydestä jaksetaan jauhaa uutisissa, ja on se toki parempi vaihtoehto kuin ei-kokojyvä, mutta terveyshyödyt kokojyvänsyöjille tulevat siitä, että syövät/elävät muutoinkin terveellisemmin, tutkimuksissa ei saada kokojyvän terveyshyötyjä esille sitä ihmisille syöttämällä. Pastat jättäisin kokonaan pois, jos saisin valita (ehkä vaikeaa käytännössä), niissä on aika surkeasti vitamiineja ja mineraaleja, sekä vehnän proteiinit näyttävät inflammatorisilta.

'

7. Makroravinteiden suhteilla ei ole kovin suurta merkitystä, vaikka esim. karppaamisesta puhutaan paljon. Proteiinia on hyvä saada ainakin se 10-15 %. Monet rasvoista ovat tarpeellisia, joten niitä ei pidä minimoida. Hiilareita on turha vältellä kun kuitenkin moni luonnonkansa on superterve syömällä niitä esim. 70 % energiastaan. Karppauksella voi toki olla hyötyjä, mutta ei se makroravinteista johdu, vaan "epäterveellisistä" hiilarilähteistä (kuten leipä, pasta, karkit).

8. D-vitamiinia ei käytännössä saa tarpeeksi (tai melkein ollenkaan) ruoasta, jos ei syö kalaa. Sienistä saa toki suhteellisen hyvin, mutta D2-muoto ei välttämättä kovin optimaalinen. Eurooppalaisistakin tuli vaaleaihoisia vasta, kun kalaa alettiin vaihtamaan leipään maanviljelyksen yleistyessä. Suomalaiset suositukset ovat aivan liian alakanttiin tutkimusten valossa ja isolla osalla väestöstä on veriarvot todella huonot. En suosittelisi vähempää kuin 2000 IU per päivä (50 µg). Tutkijoita on toki kahta eri kastia ja jostain älyttömästä syystä iltalehdet suosivat näitä muutamaa typerämpää suomalaista tutkijaa, jotka vielä änkyröivät tuoreita tutkimuksia vastaan.

'

9. K2-vitamiinilla on potentiaalia aiheuttaa samanlainen villitys kuin D-vitamiinilla jokunen vuosi sitten. Riittävä saanti puolitti sydäntautikuolleisuuden parissa isommassa tutkimuksessa. K2-vitamiinia tarvitaan kalsiumin siirtämiseen luustoon, sen sijaan että kalsium menisi suoniston seinämiin tukkeeksi. Osteoporoosin estämiseen ja parantamiseen aivan ehdoton. Gouda-juusto hyvä lähde.

'

10. Kannattaa syödä monipuolisesti. Tämä on oikeastaan ainoa järkevä tapa, jolla vitamiinit, mineraalit, rasvat, kuidut, polyfenolit yms. saadaan kohdilleen. Kalaa, juureksia, hedelmiä, marjoja, fermentoitunutta ruokaa, niin ei kovin metsään mene. Vaikka moni ruoka ei itsessään olisi erityisen epäterveellistä, niin jokainen turha kalori on tavallaan pois enemmän terveellisestä vaihtoehdosta (jos ei kulutusta lisää vastaavassa suhteessa esim. liikunnalla, jolloin voi syödäkin enemmän). Paleo, Mediterranean, South Beach etc. pärjäävät tutkimuksissa.

Mistä aamu-, väli- ja iltapalat koostuvat?

Usein juuri noista muista kuin lämpimistä aterioista ne epäterveellisyyspommit koostuvat (murot, sokerijogurtit, herkut, keksit jne).