Voinko anoppia kieltää tulemasta synnärille? Reilu kk aikaa ja hän jo toitotti kovaäänisesti, että tulee miehensä kanssa katsomaan.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luojalle kiitos oyssiin ei pääse kun lapsen isä ja tulokkaan sisatukset
Tämä on ihan kamala sääntö! Esikoista oli parhaimmillaan katsomassa 18 henkeä (perhehuoneessa) ja se oli ihanaa. Muidenkin lasten kohdalla ovat kaikki halukkaat saanet tulla. Millaisista perheoloista te oikein tulette, kun ette halua lähimmäisiänne lastanne katsomaan? !
Niin. Kaikki eivät saa perhehuonetta. Minä synnytin molemmat lapseni Naistenklinikalla, enkä saanut kummallakaan kerralla perhehuonetta. Voin sulle kuule kertoa, että meitä muita synnytäjiä olisi aika lailla helpottanut siellä neljän naisen kimppahuoneessa, jos sakki EI olisi pyytänyt koko sukua ramppaamaan edestakaisin ahtaaseen huoneeseen, mölyämään ja kurkistelemaan naapurisänkyihin imetystä.
Naistenklinikalla vierailuaika on tunnin verran päivässä muille kuin omalle miehelle ja lapsille. Jos sitä ei kestä eikä osaa ystävällisesti huomauttaa mölystä ja kurkistelusta, tulee aika vaikea aika äitinä...
Kuulostaa ihan käsittämättömältä, että jonkun mielestä lapsen äiti, synnyttäjä, ei saisi itse päättää kuka saa tulla katsomaan ja milloin. :D Miten ihmeessä se voisi olla kenenkään muun asia? Anoppi aikuisena ihmisenä nielköön mahdollisen harmituksensa ja jos ei niin se on sitten hänen oma asiansa.
Saako oma äitisi tulla sitten? Mutta ei anoppi? Onnellisia te, joilla on vain tyttäriä. Te ette saa kamalia nipo.miniöitä koskaan. Voi meitä poikalasten äiti-patjoja. Meitä odottaa kamala tulevaisuus anoppeina, oikein pelottaa jo. Mutta ap, jos lapsesi on poika niin sinäkin löydät itsesi hirviöanopin roolista jonain päivänä. Odottele vain😊
Saako oma äitisi tulla synnärille?
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on. Anoppi on aina mukana synnytyksessä. Jokaisessa tapauksessa, ei poikkeuksia.
Näin se menee. Jos synnytyksen aikana yksi tukihenkilö saa olla paikalla niin se on anoppi, ei oma mies. Tulevalta isoäidiltä EI riistetä lapsenlapsen syntymää.
Vierailija kirjoitti:
Mieti vielä, minusta näin jälkikäteen ajateltuna helpompi olisi ollut ottaa mummot katsomaan lapsenlastaan synnärille, kuin heti kotiutumisen jälkeen omaan kotiin. Anoppi todellakin haluaa nähdä lapsenlapsensa mahdollisimman pian niin joko hän tulee kotiin vauvaa katsomaan tai sitten käy pikaisesti synnärillä.
Meillä anoppi teki ruuan kaikille kun kävi kotona katsomassa. Sain otse vain olla. Muuten on vähän omalaatuinen, mutta osaa kyllä ajatella tuossa asiassa. Meillä ei myöskään muitakaan sukulaisia tarvinnut kestitä, ihan itse osasivat kahvit keittää ja keittivät minullekkin samalla. Mieskin tosiaan osaa keittää kahvit, joten ei jäänyt minun kontolleni. Mitään puolituttuja en olisi kyllä ottanut synnärille enkä kotiin.
Sanot ettet välttämättä halua ketään vierailemaan sairaalaan, kerrot että ilmoitatte lapsen synnyttyä vointinne ja ilmoitatte voiko tulla.
Itse olin varma etten halua ketään sairaalaan mutta mieli muuttui kun tajusin että sairaalassa on tylsää ja vierailuaika tosissaan on vain tunnin.
Anopillekkin oli ilmeisesti tärkeä heti päästä näkemään lapsi, kun vielä yli vuodenkin päästä muistelee sitä puolituntista jonka sairaalassa vietti (yleensä unohtaa kaiken).
Helpompi se anoppi sairaalassa on ottaa vastaan kuin kotona. Ei viivy kauan, ei tartte virvokkeita ja sun ei tartte edes siivota. Anoppi on tyytyväinen ja sä saat rauhassa kotiutua vauvan kanssa!
Vierailija kirjoitti:
Minusta on suorastaan törkeää riistää isovanhemmalta mahdollisuus nähdä lapsenlapsensa vastasyntyneenä! (Ja nyt siis puhun normaaleista ihmisistä enkä mistään psykopaattijuopoista...)
Minusta on melko törkeää ja ylimielistä olettaa että kenelläkään muulla kuin vanhemmilla olisi oikeus (jonka voi riistää) nähdä vastasyntynyt tuoreeltaan. Ei tarvi tuolla asenteella kyllä ihmetellä sitten, miksi ei ole toivottu ihminen sukulaislasten elämään..
Itse pääsin katsomaan synnärille veljenpoikaani, ja vaikka tilanne oli aivan ihana, niin tuntui siltä kuin olisin astunut toisten intiimiin hetkeen. Tuntui siltä kun olisin ollut "varkaissa" kun pidin toisen lasta sylissä kun tämä oli ollut olemassa vain päivän. Ei tuntunut jollain tavalla oikealta. Ei sitä oikein osaa selittää paremmin. Ihmeellistä että joillakin on pokkaa vielä olettaa, että itsellä on oikeuksia toisten lasta kohtaan, varsinkin niin herkän tilanteen jälkeen. Mulla ei itselläni ole lapsia eikä tule, mutta olen oikeasti tosi ihmeissäni tämän palstan myötä miten toiset olettavat että suvulla on oikeuksia lapseen ja perheen pitäisi huomioida heitä, vaikka jokin itsestä tuntuisi pahalta. Olen itse täti ja rakastan sukulaislapsiani, mutta en voisi ikinä itse olettaa tällaisia asioita eikä kyllä äitinikään mummona oleta/olettaisi.
Voisiko joku valaista minua, miksi on tarpeellista että mummo näkee lapsenlapsensa heti synnytyksen jälkeen? Minun mielestä on todella lapsellista ja itsekästä että kokee jotain menettävänsä siinä että näkeekin lapsen vasta viikon iässä. Tässä parjataan ottamaan isovanhempien tunteet huomioon, mutta miksi kukaan ei halua ottaa tuoreen äidin oloa ja tunteita huomioon? Hänhän siinä aika sekaisin kai on? Aikuisia ihmisiä kaikki, niin luulisi löytyvän ymmärrystä..
Vierailija kirjoitti:
Helpompi se anoppi sairaalassa on ottaa vastaan kuin kotona. Ei viivy kauan, ei tartte virvokkeita ja sun ei tartte edes siivota. Anoppi on tyytyväinen ja sä saat rauhassa kotiutua vauvan kanssa!
Niinpä, mutta ap onkin kiukutteleva teini, joka näyttää huonon käytöksen esimerkkiä omalle lapselleen jo synnäriltä asti, ihan vain periaatteen vuoksi!
Tuosta teosta voi syntyä vuosikausia kestävä ikävä tunnelma, mutta ehkä ap haluaakin vain lietsoa huonoja välejä.
Minäkin ilmoitin mieluummin että kotiin ei ole asiaa ekaan kahteen viikkoon mutta synnärillä voi käydä. Ainakin näkivät että olin ihan raato, mies näytti vauvaa ja minä nukuin. Vauvanhan ne halusi nähdä. Kotona ei tarvinnut puunata ja pukeutua eikä tarjoilla.
Voit. Olisin itsekin kieltänyt jos olisin kehdannut. Anopin kanssa tuli vielä noin kymmenen muuta sukulaista, vaikka sairaalassa oli toivottu ettei niin montaa tulisi kerralla. He ottivat kuviakin, joissa näytän kaamealta sairaalavaatteissa ja tukka rasvaisena.
Vierailija kirjoitti:
Voit. Olisin itsekin kieltänyt jos olisin kehdannut. Anopin kanssa tuli vielä noin kymmenen muuta sukulaista, vaikka sairaalassa oli toivottu ettei niin montaa tulisi kerralla. He ottivat kuviakin, joissa näytän kaamealta sairaalavaatteissa ja tukka rasvaisena.
Ja sinä et kieltänyt ottamasta kuvia ja nyt ruikutat asiasta jälkikäteen?
Vierailija kirjoitti:
Ja hänen mies on UUSI kumppani. Ei mieheni isä.
Voi toki. Ilmoitat vaan osastolla ettet ota vieraita vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpompi se anoppi sairaalassa on ottaa vastaan kuin kotona. Ei viivy kauan, ei tartte virvokkeita ja sun ei tartte edes siivota. Anoppi on tyytyväinen ja sä saat rauhassa kotiutua vauvan kanssa!
Niinpä, mutta ap onkin kiukutteleva teini, joka näyttää huonon käytöksen esimerkkiä omalle lapselleen jo synnäriltä asti, ihan vain periaatteen vuoksi!
Tuosta teosta voi syntyä vuosikausia kestävä ikävä tunnelma, mutta ehkä ap haluaakin vain lietsoa huonoja välejä.
Melko vaikeaa tulee anopilla ja miniällä olemaan, jos tuossa on anopilla jo syy vetää hernepalko nenuun vuosiksi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit. Olisin itsekin kieltänyt jos olisin kehdannut. Anopin kanssa tuli vielä noin kymmenen muuta sukulaista, vaikka sairaalassa oli toivottu ettei niin montaa tulisi kerralla. He ottivat kuviakin, joissa näytän kaamealta sairaalavaatteissa ja tukka rasvaisena.
Ja sinä et kieltänyt ottamasta kuvia ja nyt ruikutat asiasta jälkikäteen?
No voi herranjestas. Ei tilanne ollut niin vakava. En ruikuta, vaan tarkoituksena oli kertoa humoristisesti kokemuksesta. Viestin sävy ei näemmä auennut kaikille.
Ero äitini ja anoppini välillä:
Äitini vieraili 15 minuuttia. Ihaili vauvaa, kysyi vointiani, pari kuvaa ja sitten kotiin.
Anoppini vierailu kesti öö...4 tuntia? Olin ihan puhki poikki synnytyksen jälkeen ja halusin vain levätä. En pystynyt edes vessaan mennä.
Anoppi määrää mieheni viemään veljensä (aikuinen karvainen äijä) kotiinsa, ettei poloinen joudu käyttämään julkisia. Tähän reissuun menee 3 tuntia.
Anoppini selittää, että hän jää auttamaan mua vauvan kanssa. Hehehe.
Kyseessä on suuri päivä anopille, sillä hänestä on tullut isoäiti ensimmäistä kertaa. Hänellä on puhelimen volyymit täysillä ja lähes taukoamatta kännykkä piippaa KOVALLA äänellä uusista saapuneista onnitteluviesteistä.
Yritin pitää silmiä kiinni ja saada lepoa anopin mediasirkuksesta huolimatta. Tuntui kuin eläisin jotakin surrealistista painajaista.
Tuolloin nuorena parikymppisenä, tuoreena äitinä ja uutena tulokkaana sukuun sitä yritti miellyttää ja vaikka antaa muiden kävellä yli edestakaisin. Ja anoppi oli/on kuin tiejyrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit. Olisin itsekin kieltänyt jos olisin kehdannut. Anopin kanssa tuli vielä noin kymmenen muuta sukulaista, vaikka sairaalassa oli toivottu ettei niin montaa tulisi kerralla. He ottivat kuviakin, joissa näytän kaamealta sairaalavaatteissa ja tukka rasvaisena.
Ja sinä et kieltänyt ottamasta kuvia ja nyt ruikutat asiasta jälkikäteen?
No voi herranjestas. Ei tilanne ollut niin vakava. En ruikuta, vaan tarkoituksena oli kertoa humoristisesti kokemuksesta. Viestin sävy ei näemmä auennut kaikille.
Ei auennut, eikä viestissäsi ollut huumoria.
Tietenkin on. Anoppi on aina mukana synnytyksessä. Jokaisessa tapauksessa, ei poikkeuksia.