Miksi kiireellisen sektion jälkeen ei saa vauvaa heräämöön?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olin kiireellisessä sektiossa. Sanottiin, että saan vauvan heräämöön, jos siellä ei muita ole. No olihan siellä ja sen tähden en vauvaa saanut vaan vauva oli isällään. Minä toki näin vauvan ensimmäisenä ja sain antaa pusun pienelle. Ymmärsin vallan mainiosti sen, että muut olivat myös tulleet leikkauksista ym heräämössä ja jos oma vauvani alkaisi itkemään, se voisi muita häiritä.

Oletko sinä ollut koskaan heräämössä?

Minä olen ja oman kokemuksen perusteella väitän, että kyllä siellä muut häiritsevät enemmän vauvaa kuin vauvan itku muita heräilijöitä. Kokemus on mm. kokonaisesta päivästä heräämössä ja todella pahalta tuntui, kun vauva oli viety sektion jälkeen jonnekin niin että tuskin ehdin nähdä, saati koskettaa! 

Kuten joku muu jo kertoi, heräämössä sattuu ja tapahtuu, mm. viereisen potilaan elvytys, jossa oli mukana jokseenkin koko heräämön henkilökunta. Silti ei olisi ollut vaikea järjestää vauvaa viereen edes kymmeneksi minuutiksi, vaikka sitten leikkaussalissa. 

Eikö sairaaloiden henkilökunta ymmärrä vai eikö välitä siitä, kuinka tärkeä ensikontakti on vauvan ja äidin suhteelle? Sektion jälkeen imetys alkaa yleensä huonosti. Mikä vaikutus on sillä, että harvoin sektion jälkeen saa heti vauvan viereen?

Melkein on kuin vuosikymmeniä sitten, kun vauvaa ei saanut imettää ensimmäisen vuorokauden aikana, ja senkin jälkeen vain 3 tunnin välein ja muun ajan olivat vauvalassa.

Vastaus kysymykseesi löytyy jo tekstistäni. Taisin kertoa olleeni?

Ja ainakaan niinä kertoina kun itse olen heräämössä ollut, on siellä ollut rauhallista. Niin tuon sektion kuin toisenkin leikkauksen jälkeen. Vauvan itku olisi häirinnyt muita. En itsekään olisi halunnut toisen leikkauksen jälkeen olla heräämössä, jossa vauva itkee. Vertaatko sinä todellakin elvytystä ja vauvan itkua?

Vain 2 tuntia?

Sain tuplat Lahdessa, sektio tehtiin yöllä ja terveet, täysaikaiset vauvat vietiin samantien osastolle odottamaan minua. Minä jäin heräämöön yksin. Miehelle sanottiin, että voi mennä kotiin. Minut siirrettiin osastolle ennen aamuvuoron alkua, mutta pyynnöistä huolimatta en saanut nähdä vauvoja. Todettiin, että kunhan olen käynyt suihkussa, voin mennä heidät noutamaan. Ei onnistunut suihkuunmeno aamulla, koska puudutus vei jaloista tunnon. Niinpä minulle yksioikoisesti kerrottiin, että kokeillaan sitä suihkuunmenoa sitten iltapäivällä, vauvat kyllä pärjää hoitajien kanssa.

Minusta kyse oli enemmän kiusaamisesta kuin hoitamisesta. Leikannut lääkäri käväisi kysymässä vointia ja totesin, että muutenhan meni hyvin, mutta vauvat kaiketi kuolivat, koska en ole saanut heitä nähdä. Sen jälkeen tuli hoitajiin vipinää.

Tuliko mieleen, että siellä heräämöllä on muitakin jotka tarvitsevat rauhan ja hiljaisuuden eikä rääkyvää vauvaa? Ja leikkauksen jälkeen voi tulla komplikaatioita, mihin se vauva sitten? Ei siellä ole tiloja pitää vauvan sänkyjä.

Keskenmenon takia siellä olevia tuskin piristää olla vastasyntyneiden ympäröiminä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olin kiireellisessä sektiossa. Sanottiin, että saan vauvan heräämöön, jos siellä ei muita ole. No olihan siellä ja sen tähden en vauvaa saanut vaan vauva oli isällään. Minä toki näin vauvan ensimmäisenä ja sain antaa pusun pienelle. Ymmärsin vallan mainiosti sen, että muut olivat myös tulleet leikkauksista ym heräämössä ja jos oma vauvani alkaisi itkemään, se voisi muita häiritä.

Oletko sinä ollut koskaan heräämössä?

Minä olen ja oman kokemuksen perusteella väitän, että kyllä siellä muut häiritsevät enemmän vauvaa kuin vauvan itku muita heräilijöitä. Kokemus on mm. kokonaisesta päivästä heräämössä ja todella pahalta tuntui, kun vauva oli viety sektion jälkeen jonnekin niin että tuskin ehdin nähdä, saati koskettaa! 

Kuten joku muu jo kertoi, heräämössä sattuu ja tapahtuu, mm. viereisen potilaan elvytys, jossa oli mukana jokseenkin koko heräämön henkilökunta. Silti ei olisi ollut vaikea järjestää vauvaa viereen edes kymmeneksi minuutiksi, vaikka sitten leikkaussalissa. 

Eikö sairaaloiden henkilökunta ymmärrä vai eikö välitä siitä, kuinka tärkeä ensikontakti on vauvan ja äidin suhteelle? Sektion jälkeen imetys alkaa yleensä huonosti. Mikä vaikutus on sillä, että harvoin sektion jälkeen saa heti vauvan viereen?

Melkein on kuin vuosikymmeniä sitten, kun vauvaa ei saanut imettää ensimmäisen vuorokauden aikana, ja senkin jälkeen vain 3 tunnin välein ja muun ajan olivat vauvalassa.

Vastaus kysymykseesi löytyy jo tekstistäni. Taisin kertoa olleeni?

Ja ainakaan niinä kertoina kun itse olen heräämössä ollut, on siellä ollut rauhallista. Niin tuon sektion kuin toisenkin leikkauksen jälkeen. Vauvan itku olisi häirinnyt muita. En itsekään olisi halunnut toisen leikkauksen jälkeen olla heräämössä, jossa vauva itkee. Vertaatko sinä todellakin elvytystä ja vauvan itkua?

En vertaa, mutta oikeasti puolenkymmentä henkilöä yhden elvytettävän ympärillä on vähän enemmän säpinää kuin vastasyntyneen itku.

Tosin minähän en tiedä mitään siitä, miten vastasyntyneillä on tapana itkeä, kun en ole koskaan kuullut. Minä kun olisi siellä heräämössä, vaiva jossakin muualla.

Vierailija kirjoitti:

Koska jos heräämössä tulee äkkitilanne missä se lapsi pitää johonkin heivata niin ei niillä ole aikaa alkaa löytämään lapselle kaitsijaa jos äidin elämä on vaarassa. Kyllähän niitä tapahtuu että leikkauksen jälkeen meneekin joku pieleen vaikka kaikki näyttäisi olevan hyvin.

Tähän. Synnyttäjän kunto voi myös romahtaa äkisti ja vauvalle voi käydä pahasti. Ihmettelijöille tiedoksi, että sektio on iso leikkaus, eikä kenellekään annettaisi sen tasoisen leikkauksen jälkeen vastasyntynyttä lasta syliin. Synnyttäjän tajunnan menetys tai kramppaaminen eivät kuulosta sellaisilta tilanteilta, joissa vastasyntyneen kannattaisi olla paikalla, saati  äitinsä sylissä. Jos vauva olisi kärryssä vieressä, olisi hoitajilla ihan turhaan vahdittavana, ettei äiti (vastasynnyttäneen hormonihuuruissa) ota sitä lasta sieltä syliinsä "ihan vain hetkeksi". Parempi, että on sen toisen täysikuntoisen vanhemman hoivassa. Isä tai tukihenkilö ei voi myöskään tulla lapsen kanssa heräämöön, koska heräämössä on oltava valmius äkillisten tilanteiden hoitamiseen ja ylimääräisten ihmisten läsnäolo salissa voi olla vaarallista ja lisäksi vie niitä kallisarvoisia sekunteja hoitohenkilökunnalta.

Joskus hengenlähtö on hetkestä kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Minusta aika sama asia, kun vanhemmat eivät pääse oman lapsen luokse heräämöön vaan odottavat osastolla kunnes lapsi pääsee heräämöstä pois.

Kyllä minä pääsin lapseni luo heräämöön sitten vuosia myöhemmin, vaikka hän ei päässyt vastasyntyneenä minun luokseni samaan paikkaan.

Ilmeisesti moni tähän ketjuun vastannut on itse hoitoalalla. Heille tyypilliseen tapaan yrittävät keksiä selityksiä ja puolusteluja nykyiselle käytännölle. Todistettavasti kuitenkin joissakin paikoissa vauva saa olla äidin lähellä myös sektion jälkeen. 

Emme me vaadi vauvaa äidin syliin tai edes viereen heräämöön, mutta kunhan edes saisin nähdä ja koskettaa, ja olla edes hetken siinä lähellä, jotta tulee vaikutelma siitä, että vauva on oikeasti olemassa! Sitä paitsi jonkun on kuitenkin huolehdittava vauvasta kuitenkin, olipa hän leikkaussalissa, synnytyssalissa, heräämössä tai jossakin muualla.

Jopa ne muutaman minuutit leikkaussalissa ovat tärkeitä äidille, mutta todella kurjaa, kun joissakin paikoissa vauva kiidätetään välittömästi pois ilman mitään lääketieteellistä syytä - mutta kun siellä on aina tehty niin .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta aika sama asia, kun vanhemmat eivät pääse oman lapsen luokse heräämöön vaan odottavat osastolla kunnes lapsi pääsee heräämöstä pois.

Kyllä minä pääsin lapseni luo heräämöön sitten vuosia myöhemmin, vaikka hän ei päässyt vastasyntyneenä minun luokseni samaan paikkaan.

Minä pääsin vasta sitten kun lapsi oli herännyt ja häntä oli hetki seurattu.

Minä jouduin hätäsektioon ja lapsi teholle kolmeksi kuukaudeksi. Näin lapsen viikon kuluttua

Mä mietin täsmälleen samaa molempien lasten kohdalla. Mies istua nökötti kapaloidun vauvan kanssa osastolla ja itse yritin saada jalat liikkumaan, että pääsen osastolle. (Jalkojen liikkuminen oli ehto pois pääsylle).

Miksei olisi vauvaheräämöä, missä koko perhe voisi odotella jalkojen liikkumista. Samalla mies pystyisi valvomaan jos jotain epätavallista tapahtuu. Esim. itse pötkötin heräämössä kaukana henkilökunnasta, jos nyt jotain olisi tapahtunut, pelastustoiminnan alkuun olisi mennyt minuutteja.

Vierailija kirjoitti:

En ole synnyttänyt mutta ollut sairaalassa. Hoitajat tiuskivat ja eivät kerro mitään. Voisivat selittää asiat niin potilaan olo olisi parempi. Esimerkiksi miksi synnytyksen jälkeen äiti ei saa lastaan tai milloin voi nähdä lapsen. Sairaalassa ollessa en edes tiennyt milloin voin poistua niin olisi voinut järjestää kyydin. Tiuskittiin vain ettei täältä saa ilman lupaa poistua. Useimmat ihmiset eivät ole sairaalassa niin usein joutuneet olemaan että tuntisivat käytäntöjä.

Jorvissa tuli olo, että piti pyytää anteeksi raskautumistaan ja syvästi pahoitella, että raskaus päättyi kiirelliseen sektioon. Vauva laihtui kun maito ei noussut rintoihin ja taas huutoa ja tiuskimista. Mies trokasi salaa tuttelia vauvalle, että sai jotain ravintoa eikä laihdu. Maito nousi kuudentena päivänä rintoihin, vauva olisi siihen mennessä kuollut nälkään. Anteeksi nyt vielä kerran, että tulin synnyttämään espoolaisena tuolle pyhälle Espoon maaperälle, odotitte kai presidenttiä.