Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millaisia ovat tuntemanne super-saidat ihmiset? Piheistä piheimmät?
Meillä on yksi tuttavaperhe, joilla rahaa riittää, mutta ovat niin saitoja, ettei tiedä itkeä vaiko nauraa. Ruokatarjoilut ovat niin syvältä kuin olla ja voi. Hyvä jos raaskivat edes kananmunia tarjota.
Kommentit (2134)
Vierailija kirjoitti:
Pierukin pullotetaan myöhempää käyttöä varten, vinkki teille nuui´ille pärsaukoille.
🤔 Tais olla joku uutinen, että pierun haistelu (oliko rikkikaasu lähinnä kyseessä) on terveellistä. Ilmeisesti tiettyyn pisteeseen asti, sit ehkä käykin jo hengenpäälle. Estää dementiaa tai aivoinfarktia tms. En jaksa nyt googlettaa, mutta joku tämmönen juttu oli ihan ns. valtamedian julkaisussa. 😆 Ehkä pierun pullotus ei olekaan niin naurettava ajatus. Pihit eivät aina ole väärässä tai tyhmiä mitenkään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ukkini oli pihi mies. Mitään ei saanut koskaan heittää pois; käytti vanhoja jugurtti/viilipurkkeja juomamukeina, söi perunankuoret, kanannahat, pizzareunat yms roippeet muiden lautasilta aterian jälkeen, sammutti auton liikennevaloissa ettei tyhjäkäynti kuluta bensaa, keitti iltapäiväkahvit samoista aamulta jääneistä kahvinpuruista ynnä muuta. Nyt on ukki kuollut ja koko tarkasti varjeltu irtaimisto kipattiin kaatopaikalle. Mitään rahanarvoista ei ollut. Suurin osa uusiokäytettyä roskaa. Kaikki huonekalut jostain kohti rikkinäisiä eli ilmaiseksi haalittuja. Saadanpahan nyt jakaa perintönä kaikki ne pihistellen säästetyt sentit. Olisi voinut itsekin elää mukavammin, mutta pääsempähän lomamatkalle ukin piikkiin kunhan rahat tulee tilille.Ei kyllä mitään isoa omaisuutta tällä pihistelyllään saanut kerrytettyä.
Appivanhemmat toivat meille n 10 v kerran kk farkun takaosan täynnä tavaraa.
Missään ei näkynyt tämä. 80% oli roskaa, 20% kirppikselle.
N 5 v sitten miehelläni oli työn puolesta pakettiauto käytössä ja saatiin provikkapalkalla kirppispaikkoja, sellainen käytävä, olisko ollut 12 paikkaa.
5 kertaa toi täyden kuorman. Pakettiautossa oli aina n 100 banaanilaatikkoa.
Urakka oli tosi iso. Appivanhemmat pakkasi tavarat, kauppias jemmasi laatikoita, mies haki ne, toi kotiin. Tyhjennettiin kuorma. Viikon päästä uudestaan.
Viikko, jopa 2 meni hinnoitteluissa. Hinnoittelin kotona, hain tarrat kirppikseltä jne.
Kirppiksellä sain jättää yhteen kulmaukseen laatikoita, niitä parhaimmillaan oli n 200 siellä.
Puolen vuoden päästä tämä urakka loppui. 50% sopimuksella tienattiin 15 000 euroa.
Appi myi itse arvokkaimmat esineet ja sai niistä niin paljon rahaa, teettivät remontin.
Esim kun koti oli ollut n vuoden rempattuna, tapahtui vesivahinko ja välttämättä ennen sitä ei olisi huomattu.
Appivanhemmat ovat myyneet talon pois ja asuvat nyt kerrostalossa. Me muut ollaan iloisia tavarapesä on hävinnyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläkeikähän on nousemassa seitsemänkymmenen tienoille. Mitä siinä vaiheessa enää suurilla salkuilla tekee?
Ostaa tosi hienon kiikkustuolin?
Tai timanttisen , kristallein koristellun, tuunatun, rollaattorin?
Bruuum! Brum!
Ei vaan niitä rahoilla maksetaan kaikenlaisia palveluita kun itse ei enää jaksa , mutta apua tai hoitoa ei saa.
Voi ostaa yksityiseltä.
Ja ne 70 v jotka ovat vielä kunnossa, ostavat uuden hyvän asunnon ja auton , matkustelevat ja harrastavat, ei ole sitten rahasta kiinni.
Nuori ihminen kuvittelee että elämä on 70 v ohi.
Ei se ole ohi ennen valot sammuu.Joo, niin varmaan. 🤣 Sairaalloiset kitupiikit eivät osta eivätkä maksa yhtään mitään vanhoinakaan vaan säilövät rahojaan entistäkin innokkaammin.
Juu, ei varmaan sairaalloiset kitupiikit ostakaan , mutta normaalit ihmiset kyllä.
Tuo oli vaan vastaus jollekin ( nuorelle?) että mitä 70 v enää suurilla rahoilla tekee. Luulee että 70 v ei enää mitään tee . Aika moni kyllä tekee ja käyttää rahojaan.
Juuri sukulaiseni, joka on äärimmäisen pihi vietiin pakko-oireiden ja maanisen psykoosin takia suljetulle. Todella epämiellyttävä fakki-idiootti, jolla on vaikeuksia kaikissa sosiaalisissa suhteissa ja yleensä ottaen normaalissa elämässä. Keskustelunaiheet pyörivät säästämisessä, työnteossa ja syömisessä.
Tavallisin esimerkki pakkotoiminnasta on jatkuva peseytymisen tarve. Ylenmääräinen järjestelmällisyys ja pikkutarkkuus sekä hamstraaminen tai sairaalloinen pihiys voi myös olla häiriön oire. Kynnyksen ylittäminen tai oveen kolkuttaminen voi häiriöstä kärsivällä olla pitkäkestoinen ja monimutkainen käyttäytymisrituaali, joka hankaloittaa elämää.
Henkilö voi kuluttaa runsaasti jokapäiväistä aikaa keskittymällä yksityiskohtiin, sääntöihin, luetteloihin tai aikatauluihin.
Pyrkimällä täydellisyyteen esimerkiksi työssä, pakko-oireinen henkilö voi olla niin jääräpäinen, ettei hän kykene ryhmätyöhön tai tehtävien jakamiseen, vaan hänen on pakko tehdä kaikki asiat itse. Tuolloin on vaarana, että vapaa-ajalle ja ihmissuhteille ei jää yhtään aikaa.
Pakko-oireet esiintyvät stressistä riippumatta ja usein lievenevät ikääntymisen myötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukkini oli pihi mies. Mitään ei saanut koskaan heittää pois; käytti vanhoja jugurtti/viilipurkkeja juomamukeina, söi perunankuoret, kanannahat, pizzareunat yms roippeet muiden lautasilta aterian jälkeen, sammutti auton liikennevaloissa ettei tyhjäkäynti kuluta bensaa, keitti iltapäiväkahvit samoista aamulta jääneistä kahvinpuruista ynnä muuta. Nyt on ukki kuollut ja koko tarkasti varjeltu irtaimisto kipattiin kaatopaikalle. Mitään rahanarvoista ei ollut. Suurin osa uusiokäytettyä roskaa. Kaikki huonekalut jostain kohti rikkinäisiä eli ilmaiseksi haalittuja. Saadanpahan nyt jakaa perintönä kaikki ne pihistellen säästetyt sentit. Olisi voinut itsekin elää mukavammin, mutta pääsempähän lomamatkalle ukin piikkiin kunhan rahat tulee tilille.Ei kyllä mitään isoa omaisuutta tällä pihistelyllään saanut kerrytettyä.
Tällainen on ehkä surullisinta pihistelyä. Koko ikänsä pihistää ihan älyttömistäkin asioista, että perillisille jää hautajaisten jälkeen muutama tonni perintöä ja joku syrjäkylän talo tai asunto, jota ei saa myytyä millään.
Vuosikausia on ollut rahaa tilillä ilman mitään tuottoa ja lapsetkin olisivat mielummin nähneet vanhemmat joskus uusissa vaatteissa tai käyttämässä rahaa omaan mukavuuteen viimeisinä vuosinaan.
Ystäväni äiti oli hanstraaja. Kuolinpesää, kun raivasti, löytyi mm homehtuneita markka-aikaisia seteleitä, vintage vaatteita, kauniita tauluja. Kaikki menneet huonoksi vuosikymmenien aikana.
Vaikka rahaa ei ole liikaa, mielummin koti pidetään minimalistisena ja kaikki käyttöesineet käytössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piheys ja ekologisuus laitetaan niin usein samaan kastiin.
Minulla on pienessä rivitalopihassa 8 isoa sinistä muovikanisteria, niitä isoja ja rumia.
Ovat sijoitettu laudoituksen taakse, 2 eri paikassa.Olen jo jonkin aikaa laittanut lunta näihin saaveihin/ämpäreihin, mitä nämä ovatkin. Talvella tietenkin.
Saavit ovat rännien alla ja kerään sadeveden. Talvella laitan jääkaappiin täyden ämpärillisen lunta ja sulaneen veden käytän vessan vetämiseen.
Meidän koti sijaitsee lähellä parkkipaikkaa. Voin ottaa ämpärillisen vettä ja putsata parkkipaikkaa. Esim kun oli jäljellä pieniä jääkohtia, naputtelin jäät pois ja harjalla harjasin pihaa.
Tykkään puuhastelusta ja tätä parkkipaikan putsaamista tein ihan mielellään.Tietenkin tämä, kun vessaan ei mene hirveesti vettä, näkyy vesilaskussa.
Juttelin aiheesta kollegani kanssa, meillä arvomaailmat ovat poikkeavat.
Lumen sulatan jääkaapissa, koska se on fiksuinta.
Kollegani pitää tapaani hölmönä ja on keksinyt kaikenlaisia väitteitä miksi sulatettu lumi ei käy vessaan.
Onneksi vaihtoehtoja on.
Lumi sulaa huomattavasti nopeammin huoneenlämmössä. En myöskään laittaisi mitään epämääräisiä lumiastioita jääkaappiini.
Tuolla kirjoittajalla on varmaan ajatuksena että jääkaappi vie vähemmän sähköä kun lumi viilentää sitä.
Aika tyhmää laittaa lunta, jossa voi olla vaikka mitä päästöjä ja epäpuhtauksia, jääkaappiinsa.
Toi, jos mikä, on väärässä paikassa säästämistä.
Vierailija kirjoitti:
Jo edesmennyt mummoni laittoi talouspaperiarkit kuivumaan narulle käytön jälkeen, jos olivat ehjiä. Käytetyt jogurttipurkit ja silloiset lasiset sinappipurkit vietiin mökille astioiksi. Ruoka tms. jätteet kompostiin, jossa kasvatti kurpitsoita. Käytti myös astioiden ja hampaiden pesuun Pore-saippuaa. Lapsena sai kokea mummolassa miltä tuntui kun "suu pestiin saippualla".
Näin menettelen itsekin jos puhdas talouspaperi. Oikein pihit eivät käytä talouspaperia, vaan lakanoista leikattuja räsyjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukkini oli pihi mies. Mitään ei saanut koskaan heittää pois; käytti vanhoja jugurtti/viilipurkkeja juomamukeina, söi perunankuoret, kanannahat, pizzareunat yms roippeet muiden lautasilta aterian jälkeen, sammutti auton liikennevaloissa ettei tyhjäkäynti kuluta bensaa, keitti iltapäiväkahvit samoista aamulta jääneistä kahvinpuruista ynnä muuta. Nyt on ukki kuollut ja koko tarkasti varjeltu irtaimisto kipattiin kaatopaikalle. Mitään rahanarvoista ei ollut. Suurin osa uusiokäytettyä roskaa. Kaikki huonekalut jostain kohti rikkinäisiä eli ilmaiseksi haalittuja. Saadanpahan nyt jakaa perintönä kaikki ne pihistellen säästetyt sentit. Olisi voinut itsekin elää mukavammin, mutta pääsempähän lomamatkalle ukin piikkiin kunhan rahat tulee tilille.Ei kyllä mitään isoa omaisuutta tällä pihistelyllään saanut kerrytettyä.
Löysin mökiltä vanhoja jogurttipurkkeja. Kasvatin niihin mm samettiruusuja.
Siivouspäivänä keväällä myin, 2 e purkki ja kaikki meni.
Pohjola oli ihan kadulta otettua soraa, multaa päällä, siemenistä kasvatettuja kukkia, kulut minimaaliset.
Säilytän kaikki leipäpussit, hedelmäpussit jneNyt on purkit loppu.
Vau. sinä olet yritteliäs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piheys ja ekologisuus laitetaan niin usein samaan kastiin.
Minulla on pienessä rivitalopihassa 8 isoa sinistä muovikanisteria, niitä isoja ja rumia.
Ovat sijoitettu laudoituksen taakse, 2 eri paikassa.Olen jo jonkin aikaa laittanut lunta näihin saaveihin/ämpäreihin, mitä nämä ovatkin. Talvella tietenkin.
Saavit ovat rännien alla ja kerään sadeveden. Talvella laitan jääkaappiin täyden ämpärillisen lunta ja sulaneen veden käytän vessan vetämiseen.
Meidän koti sijaitsee lähellä parkkipaikkaa. Voin ottaa ämpärillisen vettä ja putsata parkkipaikkaa. Esim kun oli jäljellä pieniä jääkohtia, naputtelin jäät pois ja harjalla harjasin pihaa.
Tykkään puuhastelusta ja tätä parkkipaikan putsaamista tein ihan mielellään.Tietenkin tämä, kun vessaan ei mene hirveesti vettä, näkyy vesilaskussa.
Juttelin aiheesta kollegani kanssa, meillä arvomaailmat ovat poikkeavat.
Lumen sulatan jääkaapissa, koska se on fiksuinta.
Kollegani pitää tapaani hölmönä ja on keksinyt kaikenlaisia väitteitä miksi sulatettu lumi ei käy vessaan.
Onneksi vaihtoehtoja on.
Lumi sulaa huomattavasti nopeammin huoneenlämmössä. En myöskään laittaisi mitään epämääräisiä lumiastioita jääkaappiini.
Ulkoa tuodun lumen tai jään sulattamisella jääkaapissa voi ainakin teoriassa säästää jääkaapin sähkönkulutuksessa ja siten myös rahassa. Hyvin pieni säästö, joitakin eurosenttejä arvelen.
Sen sijaan lumen sulattaminen sisällä lisää energiankulutusta eli tuhlaa rahaa.
Tässä jutun juuri on veden säästäminen. Sangollisesta lunta ei vettä paljoa tule, mutta yksin asuessa sekin riittää
10 litraa vettä (kylmävetenä hanasta) maksaa noin 4,5snt. Lumesta sulattaminen maksaa enemmän, johtuen energiankulutuksesta.
Muutamaan kertaan olen asian jo kertonut. En tee tätä säästääkseni rahaa, vaan säästääkseni puhdasta vettä.
Luin papereita, joissa kerrottiin paljonko vessanpytyn vetäminen vie vettä. Ja katsoin pihalla olevaa lumikasaa.
Ainoa yllätys tässä oli lumen sulaminen.
Ämpärillinen lunta jääkaapissa sulaa hitaasti, sillä huuhtelee vessan kerran.
Niin miksi se ämpäri pitää laittaa just jääkaappiin, eikä vaikka jonnekin sen pöntön lähelle valmiiksi?
Sehän vie hirveästi tilaakin jääkaapissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni pesee minigrip-pusseja. Vieläpä niitä Ikean halpiksia, jotka maksavat pari senttiä kappaleelta. Aika painokkaasti sanoin, että omia kamojaan laittakoot minne laittaa, mutta yhteisiä elintarvikkeita ei mihinkään vedellä huljutettuihin, huonosti kuivuneisiin ja rasvatahraisiin pusseihin laiteta.
Mun mielestä toi on fiksua. Säästää luontoa.
Mitään kertakäyttöisiksi tarkoitettuja muovipusseja, pakkauksia tms. ei tulisi pestä ja uudelleenkäyttää elintarvikekäytössä. Niitä ei ole suunniteltu sellaiseen ja niistä alkaa lähtemään mahdollisesti paljon enemmän mikromuovia kuin ensimmäisellä käyttökerralla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni pesee minigrip-pusseja. Vieläpä niitä Ikean halpiksia, jotka maksavat pari senttiä kappaleelta. Aika painokkaasti sanoin, että omia kamojaan laittakoot minne laittaa, mutta yhteisiä elintarvikkeita ei mihinkään vedellä huljutettuihin, huonosti kuivuneisiin ja rasvatahraisiin pusseihin laiteta.
Mun mielestä toi on fiksua. Säästää luontoa.
Mitään kertakäyttöisiksi tarkoitettuja muovipusseja, pakkauksia tms. ei tulisi pestä ja uudelleenkäyttää elintarvikekäytössä. Niitä ei ole suunniteltu sellaiseen ja niistä alkaa lähtemään mahdollisesti paljon enemmän mikromuovia kuin ensimmäisellä käyttökerralla.
Mutta mingrip-pussit eivät tosiaan ole kertakäyttöisiä. Itse en tosin viitsisi alkaa niitäkään pesemään, mutta enpä juuri niitä kyllä käytäkään. 🙂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piheys ja ekologisuus laitetaan niin usein samaan kastiin.
Minulla on pienessä rivitalopihassa 8 isoa sinistä muovikanisteria, niitä isoja ja rumia.
Ovat sijoitettu laudoituksen taakse, 2 eri paikassa.Olen jo jonkin aikaa laittanut lunta näihin saaveihin/ämpäreihin, mitä nämä ovatkin. Talvella tietenkin.
Saavit ovat rännien alla ja kerään sadeveden. Talvella laitan jääkaappiin täyden ämpärillisen lunta ja sulaneen veden käytän vessan vetämiseen.
Meidän koti sijaitsee lähellä parkkipaikkaa. Voin ottaa ämpärillisen vettä ja putsata parkkipaikkaa. Esim kun oli jäljellä pieniä jääkohtia, naputtelin jäät pois ja harjalla harjasin pihaa.
Tykkään puuhastelusta ja tätä parkkipaikan putsaamista tein ihan mielellään.Tietenkin tämä, kun vessaan ei mene hirveesti vettä, näkyy vesilaskussa.
Juttelin aiheesta kollegani kanssa, meillä arvomaailmat ovat poikkeavat.
Lumen sulatan jääkaapissa, koska se on fiksuinta.
Kollegani pitää tapaani hölmönä ja on keksinyt kaikenlaisia väitteitä miksi sulatettu lumi ei käy vessaan.
Onneksi vaihtoehtoja on.
Lumi sulaa huomattavasti nopeammin huoneenlämmössä. En myöskään laittaisi mitään epämääräisiä lumiastioita jääkaappiini.
Ulkoa tuodun lumen tai jään sulattamisella jääkaapissa voi ainakin teoriassa säästää jääkaapin sähkönkulutuksessa ja siten myös rahassa. Hyvin pieni säästö, joitakin eurosenttejä arvelen.
Sen sijaan lumen sulattaminen sisällä lisää energiankulutusta eli tuhlaa rahaa.
Tässä jutun juuri on veden säästäminen. Sangollisesta lunta ei vettä paljoa tule, mutta yksin asuessa sekin riittää
10 litraa vettä (kylmävetenä hanasta) maksaa noin 4,5snt. Lumesta sulattaminen maksaa enemmän, johtuen energiankulutuksesta.
Muutamaan kertaan olen asian jo kertonut. En tee tätä säästääkseni rahaa, vaan säästääkseni puhdasta vettä.
Luin papereita, joissa kerrottiin paljonko vessanpytyn vetäminen vie vettä. Ja katsoin pihalla olevaa lumikasaa.
Ainoa yllätys tässä oli lumen sulaminen.
Ämpärillinen lunta jääkaapissa sulaa hitaasti, sillä huuhtelee vessan kerran.Niin miksi se ämpäri pitää laittaa just jääkaappiin, eikä vaikka jonnekin sen pöntön lähelle valmiiksi?
Sehän vie hirveästi tilaakin jääkaapissa?
Koska jääkaapissa sulatettu lumiämpärillinen säästää sähköä, kun se viilentää jääkaappia. Jos se lumiämpärillinen sulatetaan asuintuloissa, se viilentää niitä asuintiloja joita joudutaan sitten lämmittämään hitusen enemmän. Siksi.
- sivustahuutelija, joka ei sulata lumea sisätiloissa, mutta ymmärtää sen perusfysiikan ja ekonomisen näkökulman.
ex-kaveri meni naimisiin. Hän oli jo ollut kaikkien muiden kavereiden häissä, löysi naisen vähän muita myöhemmin. Tyypillä hyvä duuni ja kunnon tulot. Hääkutsussa oli tilinumero ja sisäänpääsymaksu juhliin. Kirkko olisi sentään ollut ilmainen, jätin väliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kulkee ruokakaupassa taskulaskimen kanssa.
Voi olla köyhyyttä, ei piheyttä. Jos tiillä on vaikka 8 euroa 27 senttiä tms. niin haluaa käyttää sen summan tarkkaan ruokaan ja välttää sitä, että on päässälaskussa tehnyt virheen ja joutuu kassalla jonkun tuotteen jättämään pois, kun puuttuu ehkä vain pari senttiä. Ja jos käteisen kanssa liikenteessä pitää huomioida myös senttien pyöristys. Yleensä köyhinä hetkinä olen ihan päässä laskien onnistunut ostokset hoitamaan ilman laskuvirheitä ja kassalla tuotteita nolosti pois jättämään. Tosin en oikeestaan niin nolosto tai häpeä köyhyyttäni. Tiedän että muitakin on...
Kun asuttiin ok-talossa, keräsin sadevettä jolla huuhtelin vessan. Peseydyimme myös saunassa sadevedellä-kunnes ostin valkoisen ämpärin ja näin miten paljon siinä vilisi ötököitä! Kotia lämmitimme kaikenlaisilla jätepuilla, illalla laitoin tulipesään valurautapadan jossa oli esim. karjalanapaisti joka kypsyi jälkilämmöllä. Kesäaikaan kehotimme vieraita menemään puskapissalle ettei kulu vettä. Jätteet joko poltimme tai veimme kierrätyspisteisiin. Kaikki pesuvesi lämmitettiin kiukaan kyljessä olleella vedenlämmittimellä-emme koskaan käyneet suihkussa.
Itse kun olin kunnalla niin ei saanut kahvitauolla keittää omitakaan pöhnistä kahvia,oli kuulemma mahdollista että menee tauko liian pitkäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavaperheellä on 50 tuhatta euroa maksava auto, mutta auta armias jos pitää parkkipaikkaa etsiä. Ennemmin pyörivät tunnin kaupungissa etsien ilmaista ruutua kuin suostuisivat paria euroa maksamaan pysäköinnistä.
Olen aika saita, ja autonikaan ei maksa kuin korkeintaan 2000 euroa. Rahaa siihen olisi, mutta periaatteesta en minäkään pysäköinnistä maksa kuin poikkeustilanteissa.
Iljettävä supersaitureiden tapa on maksullinen pysäköinti.
Eli mieluummin poltat bensaa (tai millä paistinrasvalla se kosla kulkeekaan) kympin edestä kuin maksat pysäköintipaikasta 2€?
Pihiys on sairaus, jos euron säästääkseen tuhlaa kaksi!
Juuri tämän tyyppinen vastaus osoittaa kuinka tottuneita jotkut ovat tiettyihin supersaitureiden oikkuihin, kuten maksulliseen pysäköintiin.
Eli ei tietenkään ajella ympyrää päivä. Vaan jos asiointipaikassa on maksullinen pysäköinti, niin:
1) sinne ei mennä muuta kuin todella pakottavasta tarpeesta
2) jos sinne on mentävä, niin etukäteen on katsottu pari vaihtoehtoa mihin voi pysäköidä, ja sitten kävellään loppumatka
Vierailija kirjoitti:
Kun asuttiin ok-talossa, keräsin sadevettä jolla huuhtelin vessan. Peseydyimme myös saunassa sadevedellä-kunnes ostin valkoisen ämpärin ja näin miten paljon siinä vilisi ötököitä! Kotia lämmitimme kaikenlaisilla jätepuilla, illalla laitoin tulipesään valurautapadan jossa oli esim. karjalanapaisti joka kypsyi jälkilämmöllä. Kesäaikaan kehotimme vieraita menemään puskapissalle ettei kulu vettä. Jätteet joko poltimme tai veimme kierrätyspisteisiin. Kaikki pesuvesi lämmitettiin kiukaan kyljessä olleella vedenlämmittimellä-emme koskaan käyneet suihkussa.
Aikamoista pihiyttä. Oliko järkevää? Mitä olette tehneet säästyneillä rahoilla?
Köyhä siks pihi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs tuntemani henkilö,
1. Jos palauttaa pulloja, niin pullorahat tulee nostaa käteisenä, sillä jos sen pullonpalautuksen ottaa ostosten yhteydessä, tulee vähemmän bonuksia.
2. Autolla ei saa kiihdyttää, sillä se vie bensaa. Moottoritiellekin ajetaan vaihde vaihteelta 1-2-3-4-5.
3. Auton ilmastointia ei voi käyttää, sillä se vie enemmän bensaa (tämä todettu jo yli 10 vuotta sitten, milloin bensan hinta oli kohtuullista).
4. Vedentulo hanasta oli todella syynissä.
5. Sähkön kulutus oli todella tarkkaa, kahvikin oli juotava heti sen keittämisen jälkeen, jotta keittimen voi sammuttaa ja lämpölevyä ei saanut käyttää.1. Kohta. Itsekin ajattelen näin. 😄 En tosin joka kerta jaksa ottaa rahana, vaikka sitten bonarit pienenee. 2. Kohta. Väärin. Reipas kiihdytys ajonopeuteen ja voi hypätä jonkun vaihteen ylikin. Tasainen ennakoiva ajotyyli on taloudellisin. 3. Kohta. Olen myös miettinyt tätä. Pidän ilmastointia päällä kun lähden tulikuumalla tai talvipakkasen kylmällä autolla liikenteeseen. Kun lämpötila on tasaantunut, voi siirtyä pois ilmastoinnista. Säästö tosin lienee pieni ja laitan ilmastoinnin takasin, jos oloni sen vaatii, vaikka kulutus nousisikin. Mutta on mielessä ollut. 😄 4. Kohta. Vesi on kallistunut. Olen tulotasoni jäljeen huomattavasti enemmän säästellyt käyttöä. Ei kuitenkaan mitään pakkomielteistä, että jos vettä tarvitsee, niin sitä käytetään. Suihkussa ei minuuttikausia, eikä muutenkaan turhaa veden juoksutusta. En menetä silti yöuniani, jos joskus pesaisen pari astiaa juoksevan veden alla. Yleebsä tiskikoneessa täydellä koneella (ei ylitäydellä). 5. Kohta. Sähkökin kallista, joten ei kaikkia valoja päällä ja kaikkia laitteita päällä, jos ei käyttöä. Kahvia en juo, joten kahvinkeitto & säilytys ei minua koske. Nuukailen lähinnä pienituloisuuden takia, en varsinaisen pihiyden takia, pelastaskseni maailman, huvin vuoksi tai pakko-oireisesti. 🤔
Nykykeittimet menee pois päältä 40min jälkeen, joku EU -säädös
Alue: Aihe vapaa
Tällainen on ehkä surullisinta pihistelyä. Koko ikänsä pihistää ihan älyttömistäkin asioista, että perillisille jää hautajaisten jälkeen muutama tonni perintöä ja joku syrjäkylän talo tai asunto, jota ei saa myytyä millään.
Vuosikausia on ollut rahaa tilillä ilman mitään tuottoa ja lapsetkin olisivat mielummin nähneet vanhemmat joskus uusissa vaatteissa tai käyttämässä rahaa omaan mukavuuteen viimeisinä vuosinaan.