Millaisia ovat tuntemanne super-saidat ihmiset? Piheistä piheimmät?

Kahdesta eurosta tuli hirveä huuto.

Myös matkalla otti itselleen huonesiivoojalle jättämäni kolikot.

Ei suostunut osallistumaan ruokakustannuksiin, koska hänen ei tarvitse syödä.

Odottaa vieraiden tuovan tarjottavat mukanaan.

Tämä siis ex-aviomies, jolla muutaman tonnin parempi palkka kuin minulla.

Vierailija kirjoitti:

Iäkäs pariskunta asui kerrostalon III-kerroksessa, ei hissiä. Heillä ei ollut jääkaappi päällä vaan ruuat säilytettiin kellarikerroksen kylmiössä. Sieltä haettiin ruuat sitten, kun tuli nälkä.

Meillä on tuommoinen naapuri. Se vitoskerroksesta aina käy siellä kylmäkellarissa..

Meillä vaan ei ole enää vuosikymmeneen ollut se kylmäkellari kylmänä. Hänellä on pahoja mielenterveysongelmia. ei myöskään käytä hissiä.

Tarja 52 v. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttavaperheen äiti on koti-äiti, poimii marjat, kasvattaa kasviksia, laittaa ruuat itse, kierrättää vaatteita ja ostaa kaiken käytettynä. Hänellä ei ole mitään tuloja eikä omaa varallisuutta eikä aikomustakaan hankkia niitä vaan elää sosiaaliturvalla eli kotihoidontuella, lapsilisillä, asumistuella sekä perheen keskituloisen isän palkalla. 

Aika kusessa tuo rouva on, jos tulee ero. Varsinkin jos heillä on avioehto.

Ihmettelen, miten kukaan mies jaksaa katsella tuollaista vaimoa. Tai ehkä ei uskalla erota, jos avioehto unohtui

Miten kukaan mies jaksaa katsella tuollaista vaimoa? Joka kasvattaa perheelle ruokaa, valmistaa itse ruuan, eikä käytä valmisruokia, on tosi taloudellinen ostamalla käytettyjä tuotteita pilkkahinnalla ja taas laittamalla eteenpäin saa muutaman rovon. Ja tietysti hoitaa siinä sivussa lapset ja kodin. On siinä miehellä sietämistä...

Sisälämpötila 20 - 21 on liikaa.  Emme ole mitään pihistelijöitä mutta kahtakymmentä astetta ei meillä saavuteta muulloin kuin takkauunin tai saunan lämmityksen yhteydessä.  Nämä pelaavat puulla.

Mieheni sisko perheineen: pitivät valoja vain siinä huoneessa, missä olivat.Ja istuivat mahdollisimman pitkään hämärässä kunnes oli pakko laittaa valot päälle, silloinkin kun oli vieraita

Myi kaiken mahdollisen tavaran mitä ei tarvinnut, eteenpäin. Kellekään ei ilmaiseksi mitään voinut antaa

Vei lapset äidilleen syömään usein, monta kertaa viikossa. Mummo tosin tykkäsi syöttää. Söi siellä itsekin, mutta hänen miehelleen ei tarjotti ruokaa anoppilassa, sai vain kahvit

Tämän naisen isä, eli appiukkoni :

Paikkasi itse hampaansa jollain ihme aineilla, korjasi itse kaiken kotons ja jälki näyttikin siltä. Säästi vettä mm. niin että laittoi vanhaan vessan pyttyyn vesisäiliöön ison limsapullon, ettei säiliö täyty ja vettä kulu liikaa kun pytyn vetää. Tietysti veti pytyn vain n kerran päivässä tai kahdessa. Kesä aikaan virtasi vain ulkona ja teki vain ison tarpeensa pyttyyn, ettei sitä tarvitse vetää.

Peseytyi vain kerran viikossa saunassa. Vaatteet pesi myös vain n. kerran viikkoon. Kun käytiinkylässä, kahvit keitti samalla suodatinpussilla koko päivän ja kahvia sekä tarjottavia oli vain kuppi / pulla yksi per nenä.

Pullat olivat vanhoja ale-tuotteita. Saattoi olla joskus homeisiakin. Piti tarkkaan katsoa mitä lapsille antoi kun he olivat pieniä (isompana tunsivat ukkinsa ja osasivat jo itse katsoa)

Ainostaan viinaan oli rahaa ja siinä ei pihistellyt. Taksi kyytiin oli myös ryyppyreissuilla varaa.

Eräs isäni ystävä oli rikas ja hyvin pihi. Naurettavinta oli kun hän toi isäni hautajaisiin pienen kukkakimpun tuttavansa kukkapenkistä😂

Monilla sota-ajan pula-ajan eläneillä oli kyllä paljon säästäväisyyttä, ja äärimmäisen pitkälle vietyä piheilyä. Mutta toisaalta jotkut heidän säästövinkit olisi ihan hyviäkin nykyajan ihmisille 😂

He ovat kaikki eläneet niitä oikeita pula-aikoja, sota-aikaa ja sen jälkeistä aikaa, kun saattoi olla kova pula kaikesta, eikä mitään ruokaa, kaikki valmistettiin paperista, kengätkin, ja kaikesta oli pulaa ja kaikelle vielä uusiokäyttöä.

Nykyajan valistuneet kierrättäjät eivät osaa vielä alkeitakaan ja jo keulitaan, että me osataan kierrättää, ja taas seistään lajittelemassa käyttökelpoista tavaraa roskiin.

Vierailija kirjoitti:

Haha, joku kirjoitteli, että äitinsä pakotti perheen täyttämään niitä kauppojen arpajaislappuja.. meillä oli samaa. Joskus oikein arvokasta palkintoa jahdatessa otettiin kuponkivihko kotiin ja istuttiin pöydän ääressä joko poppoo täyttämässä niitä. Ei koskaan voitettu sitä stnan mersua tms, mutta ranne oli kipeä ja hävetti pikkusen viedä kerralla ne miljoona kuponkia siihen laatikkoon 😂😂😂

Ja lisää tulee:

Meillä ei koskaan heitetty pois niitä valkeita kuoria, joissa laskut tulee. Ne leikottiin sopivan kokoisiksi kauppalapuiksi...

T. 55 ja 63

Täällä ex kaupan täti vastaa : kaupassa töissä ollessani tehtiin näin : käytiin läpi kaikki arvonta kupongit ja ne ahneet jotka oli täyttäneet monta kuponkia, heitettiin niiden kaikkin arpaliput surutta pois arvonnasta. Muutenkin kaikkien keljumaisten valittajien asiakkaiden arpaliput revittiin, miks näille tyhjän valittajille olisi mitään haluttu antaa arvonnoissa.

Yliopisto aikaiset kämppikseni Englannissa kieltäytyivät ostamasta mitään vessapaperia tai siivoustarvikkeita, ihan sama, loppusiivous siivousfirman toimesta tulisi halvemmaksi. Oli aika riskialtista hommaa käydä suihkussa kun kylpyammeen pohja oli liukas ja täynnä ihoa ja saippuaa koska kukaan ei raaskinut ostaa pesuainetta.

Vierailija kirjoitti:

Meillä hiukan vanhahko ulko-ovi joka vetää alta, mieheni laittaa talvisin siihen oven eteen kasan viltteja, ettei kylmää tulee sisään ja sitten me itse tai vieraat kaadumme niihin viltteihin tai ne kulkeutuvat ulos kengän mukana. Muuten nätti omakotitalo mutta mies ei raaski ostaa uutta ulko-ovea tai tiivistää sitä!

Mikset sinä tiivistä sitä ovea? Tiivistysnauha ei paljoa maksa ja sitä saa lähes joka kaupasta.

Käyn vessassa pusikossa, ja jos isompi hätä niin menen 500 metrin päähän, 24H avoinna olevalle huoltamolle.

Omakotitalon vesikulutus säästyy eikä vessaa tarvitse juuri siivota.

Käyn suihkussa max. 2 krt vko. Jos sataa kaatamalla, peseydyn ulkona omakotitalon takapihalla.

Vierailija kirjoitti:

Nämä on hauskoja. Itsekin olen mieheni kanssa melko pihi/säästäväinen tietyissä asioissa, mutta vastaavasti käytämme rahaa matkusteluun ja ravintolassa syömiseen.

Käymme n.5 min pikasuihkuissa, jotta säästyy vettä ja sähköä.

Kaupassa kankaiset kassit mukana, muovikasseja emme yleensä osta.

Kovilla yli 15 asteen pakkasilla verhot ovat kiinni ettei lämpö karkaisi.

Sisälämpötila kotona noin 20-21 astetta, että sähköä säästyy.

Sauna lämpeää ilmaisilla jämäpuilla, joita saamme sukulaisilta.

Ostan vaatteeni lähes ainoastaan kirppiksiltä. Pesuaineet ym. Tokmannin tarjouksista.

Kesällä sadevesitynnyrit pihalla, sieltä saan ilmaiset puutarhankasteluvedet.

Tämä on viisasta. Ei ole keneltäkään pois. En pidä pihiytenä.

Paikkakunnallamme asui surkean ja resuisen oloinen mies. Kaupasta hän osti tuskin mitään ja kaikki luulivat häntä tosi köyhäksi jo ulkomuodon perusteella. Hän asui huonokuntoisessa vanhassa tönössä.

Miehen kuoltua paljastui, että hän oli todellisuudessa rikas.

Itse hän nuukaili ja köyhäili koko elämänsä ja sitten pari sukulaista peri koko potin.

Vierailija kirjoitti:

Mies, jonka tapasin nettideittien kautta ja jonka kanssa yritin puolisen vuotta seurustella.

Ihan heti alkuun pihiyden syvyys ei niin kauheasti käynyt ilmi. Toki kaikki mitä söi tai joi piti itse maksaa, mutta en minä odotakaan että miehen pitää maksaa mitään minulle. Jossain vaiheessa kiinnitin huomiota siihen, että jos mennään vaikka kahville, mies tosiaan juo vain kahvin, ja senkin hinnasta valittaa, kun itse usein otin jotain kahvin kaveriksikin. 

Sitten kun enemmän juteltiin, kävi ilmi, että miehellä on hyvin säästöjä, ja että hän oli säästänyt jo opintotuesta + asumistuesta, mikä on jo melkoinen saavutus. Ihmettelin että miten se on edes mahdollista, mutta kyllä se paljastui pian. Valoja ei voi sisällä pitää, että säästyy sähköä. Pyykit vietiin äidille pestäväksi yli kolmekymppisenäkin. Isi ja äiti myös samalla kun hän kävi kotona, tankkasivat auton ja ruokkivat, laittoivat kassiin ruokaa mukaan kotiinkin. Vessaa ei saanut vetää pelkän pissalla käynnin takia veden säästämiseksi, vaan parit pissat olisi pitänyt tehdä samaan ennen vetämistä.

Paremmin tutustuttaessa kävi ilmi että en kyllä tule toimeen niin pakkomielteisen pihin ihmisen kanssa. Kun jopa kasviksista kaupassa täytyy miettiä että tuo on liian kallista, en osta, vaikkei rahasta ole pulaa. Kun jugurttipurkit (ei ostanut ikinä itse, mutta äiti laittoi mukaan) pitää pestä ja säilöä kaappeihin käytettäväksi tulevaisuudessa. Kun vaatteita ostetaan uusia vasta kun niissä on niin pahoja reikiä että tulee vilu.

Ja tämä mies oli akateemisesti koulutettu ja hänellä oli omien sanojensa mukaan paljon säästöjä ja sijoituksia, koska häntä ei kiinnostanut käyttää rahaa mihinkään. 

Tunnen kymmeniä vastaavia tapauksia. Rahasta tulee pakkomielle ja sitä kerätään muttei käytetä. Eräs 90v pappa jolla lopulta oli tilillä 700.000€ niin kuolinvuoteellankin se puhu säästämisestä. Mielestäni on sairaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

PIhtarit pihtaa kaikkea: rahaa, tunteita ja pillua

Psykoanalyytikko Kaj J. Davidkinin mukaan pihiys, kateus ja ahneus liittyvät toisiinsa. Kitsastelun taustalla on huono itsetunto, joka johtuu suurelta osin varhaislapsuuden traumaattisista kokemuksista. Lapsi on jäänyt vaikeiden tunteidensa kanssa liian yksin.

"Pihi tuntee itsensä riittämättömäksi ja kadehtii toista, koska kokee tiedostamattaan, että toisen hyvä on hänen puutteensa. Tyydyttääkseen pohjatonta psyykkistä nälkäänsä pihi haalii itselleen monenlaista hyvää ja varjelee sitä vain itseään varten", Davidkin sanoo.

Äärimmäinen nuukuus näkyy myös tunneasioissa.

Turvattomaksi itsensä tunteva ihminen ei luota itseensä eikä muihin. Hän kitsastelee tunteissaan eikä ota huomioon toisen tarpeita ja tunteita – hänellä ei ole siihen varaa. Läheisyys ja sitoutuminen on vaikeaa, ja ihmisestä tulee eristäytynyt ja yksinäinen.

Pitkälle mennyt pihiys on joskus suorastaan psyykkistä taistelua hengissä säilymisestä, suoja ahdistusta, ja avuttomuutta vastaan.

Pihtaako kullia myös?

Pihtaa. Tunnen just tällaisen miehen joka kuvattu tuossa tutkimuksessa ja kulliakin pihtas.

Vierailija kirjoitti:

Aikana ennen koronaa aloin kiinnittää huomiota ystäväperheen visiiteille meidän mökillä. Toivat just sen verran ruokaa ja juomaa mukanaan mitä itse kokivat käyttävänsä. Ihmeen hyvin kumminkin kelpasi kaikki muu ruoka ja juoma mitä meidän puolelta tuli. Mutta auta armias jos pyysi tuomaan jotain sellaista minkä olin unohtanut kaupasta ostaa kuten margariini, wc paperia tai vastaavaa niin siitä oltiin heti pyytämässä rahat takaisin. Pitänee vissiin alkaa laskuttamaan näitä itaruuksia majoituksesta ja lämmityksestä seuraavalla kerralla. Mutta kaikki olisi varmaan heidän mielestään kuitattu sillä että saimme nauttia heidän seurastaan.

Todella naurettavaa pyytää rahaa mukana tuotavista kauppaostoksista jos on itse menossa kylään, mökille tms. ellei tietty kyseessä ole jotkut suuremmat tilauksesta tuotavat ostokset. Itse aikoinaan ärsyynnyin hieman toisin päin kun jouduin kyläpaikassa kauppaan "kun meillä ei ole nyt oikein mitään kaapeissa" ja tietysti sillä oletuksella, että isäntäväki valitsi ostokset ja minä maksoin. Kun vierailut ovat tapahtuneet toisin päin, olen saanut etukäteen listan ruokatarvikkeista joita tulee sitten olla valmiina kun herrasväki saapuu. Ei tuollaisia ihmissuhteita huvita ylläpitää, ja siksi ne jäivätkin kokonaan jo vuosia sitten (vaikka sukulaiset kyseessä).

Tuttavani on ihmislokki. Maksattaa ukollaan kaiken ja vielä kehuskelee sillä. Joo ja tuttavani käy myös itse töissä ja laittaa kuulema kaiken säästöön. Sitä en tiedä , että hautaanko säästää vai pahan päivän. Ei edes panosta ulkonäköönsä. Nuhjuinen olemus.

Vierailija kirjoitti:

Minä ja veljeni taidamme olla piheimmät jotka tiedän. Ei autoa, ei turhaa teknologiaa/kräsää, ruoka lidlistä, polkupyörät jotta vältytään maksamasta julkisista yms. Vaatteet tosin ovat tosin aika priimat koska työ on sellainen, että se vaatii tavallista paremmat kuteet. Ja kyllä sitä rahaa aika paljon säästöön on myös jäänyt...omistusasunnot ostettu kantakaupungista ilman takauksia, kuusinumeroiset salkut odottavat eläkepäiviä. 

Ymmärrän ihmisiä jotka naljailevat pihiydelle ja säästäväisyydelle. Tosin naljailun sietäminen on pieni hinta taloudellista hyväosaisuudesta ja siitä tunteesta kun tietää selviänsä elämän myrskyissä. 

Salkut odottaa eläkepäivä. Sitten eläkkeellä ihan varmasti alatte nauttimaan niistä rahoistanne, vai mitä? 😂 Eli sataprosenttisen varmasti jatkatte samaa kitupiikkilinjaa hautaan saakka ja joku muu pistää rahanne haisemaan.

Keitän aamu ja päivä kahvit samalla suodatinpussilla, lisään vaan puruja.

Säästän tällä pikku niksillä melkein kympin vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Paikkakunnallamme asui surkean ja resuisen oloinen mies. Kaupasta hän osti tuskin mitään ja kaikki luulivat häntä tosi köyhäksi jo ulkomuodon perusteella. Hän asui huonokuntoisessa vanhassa tönössä.

Miehen kuoltua paljastui, että hän oli todellisuudessa rikas.

Itse hän nuukaili ja köyhäili koko elämänsä ja sitten pari sukulaista peri koko potin.

Näitä on valitettavan paljon! Nuukaillaan itsensä hengiltä. Joskus oli lehtijuttu kun iäkäs nainen kuoli aliravitsemuuteen kotonaan kun ei malttanut ruokaa ostaa. Pankkitilillä oli miljoona euroa.

Samanlaiseen törmäsin: pimeässä istuttiin illat (sähköä piti säästää, mutta nykyajan lamput ei paljoa kuluta), tiskikone piti tunkea supertäyteen astioita ja astioita "pystyi käyttämään monta päivää tiskaamatta (kärsin ilmavaivoista tämän ihmisen luona). Kahvinkeitin ja mikro olivat risoja. "Ihan vähän vaan rikki, kyllä nää vielä toimii." Pesukone oli "rikki", koska taloyhtiön pesutupaa sai käyttää ilmaiseksi. Saunaa lämmitettiin n. vartti, kunnes ilmeisesti toisesta tuntui että sähköä kului liikaa ja seuraavalla kerralla kiuas "oli rikki"... Vaatteet oli 80-luvulta. Kaapeissa oli vanhaa syömäkelvotonta ruokaa, jota ei voinut heittää pois . Yhtäkkiä huomasin olevani maksumies kaikessa kivassa, jota olisin toisen kanssa halunnut tehdä.