Lue keskustelun säännöt.
Unihalvaus
02.01.2017 |
Onkos kellään kokemuksia? Itseäni nämä kamalasti kiinnostavat, olen jonkun verran näistä lukenut, katsonut (suhteellisen huonon) dokkarin, ja mielenkiintoista on se, että näissä toistuu hyvin samanlaiset elementit. Että olisi mielenkiintoista kuulla teidän kokemuksia :)
Kommentit (31)
Minullakin on ollut kaksi unihalvausta, olivat vielä saman yön aikana. En silloin tiennyt mistä oli kyse ja luulin että olin tuölut kirjaimellisesti hulluksi :D Myöhemmin sain tietää sattuman kautta mistä on kyse, ja vaikka toivon etten koe sitä ikinään enään niin silti asia kiinnostaa minua ylitsepääsemättömän paljon. Oli siis yksi elämäni pelottavimpia kokemuksia.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä mistä kohtauksesta tämä 2 puhuu, mutta omakohtaisesti sanon, että ihan perseestä! Mulla on jäänyt vielä pääkin joskus unen tasolle ja "kuulen" ääniä. Sekä jostain syystä pelottaa perkeleesti. Silmät jostain syystä yleensä pelittää ja kun tajuaa tilanteen ni silmät kiinni ja takasin uneen.
No mulla oli niin että olin kotona yöllä omassa sängyssä nukkumassa, kun heräsin ja säikähdin kauheasti isoa pääkalloa sängyn vieressä. Yritin nousta ja huutaa mut en pystyny liikkua enkä huutaa ja sit yhtäkkiä heräsin oikeasti. En tiennyt mitä se oli, mutta googlasin niin unihalvaus se oli. Ja mulla ollut stressiä niin varmasti siitä johtui.
No on ollut muutaman kerran, en aluksi vielä tiennyt tästä ilmiöstä, joten olin aivan kauhuissani ja suljin koko jutun mielestäni. Heräsin siis sängyssäni ja en pystynyt liikahtamaan, kuulin outoa säksättävää ääntä jostain läheltäni ja tunsin jonkun pahan läsnäolon. Tajusin etten ollut unessa vaan ääni oli todellinen. Olin täysin paniikissa enkä uskaltanut avata silmiäni. Yritin rimpuilla irti halvauksesta ja lopulta onnistuin. Hirvittävä kokemus..😱
No paljon myöhemmin luin unihalvauksista ja tämäkin asia selvisi minulle mitä se oikein oli. Sen jälkeen on ollut pari lievempää halvausta, muttei mitään tohon ekaan verrattavaa.
Unihalvauksessa siis tuntuu, että on hereillä, mutta ei pysty liikuttamaan muuta kuin silmiä, onko näin? Eli ei pysty huutamaan apua tms.? Kestää jonkin aikaa, mutta nukahtaako siihen sitten vai alkaako liikkuminen onnistua hetken kuluttua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli noita aikoinaan useinkin, nyt ollut pitkän aikaa ettei ole ollut. Yleensä unihalvaukseen yhdistyi jonkinlainen painajaisuni todellisuuteen sekoittuen. Esimerkiksi joku hahmo seisoo sängyn vieressä jonka näen ja yritän kauhuissani nousta ylös, mutta en pysty liikkumaan enkä puhumaan. Ei mikään miellyttävä kokemus, mutta ei ihan niin karmeakaan kuin miltä varmaankin kuulostaa.. :)
Vierailija kirjoitti:
Unihalvauksessa siis tuntuu, että on hereillä, mutta ei pysty liikuttamaan muuta kuin silmiä, onko näin? Eli ei pysty huutamaan apua tms.? Kestää jonkin aikaa, mutta nukahtaako siihen sitten vai alkaako liikkuminen onnistua hetken kuluttua?
Onnistuu hetken kuluttua, eli sitten kun herää kokonaan. Samalla myös se alkuperäinen kauhuntuntemuksen aiheuttanut ilmiö katoaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mulla oli niin että olin kotona yöllä omassa sängyssä nukkumassa, kun heräsin ja säikähdin kauheasti isoa pääkalloa sängyn vieressä. Yritin nousta ja huutaa mut en pystyny liikkua enkä huutaa ja sit yhtäkkiä heräsin oikeasti. En tiennyt mitä se oli, mutta googlasin niin unihalvaus se oli. Ja mulla ollut stressiä niin varmasti siitä johtui.
On muuten harvinaisen typerä fiilis tommosen jälkeen ja sitä miettii et oliks tää nyt tota vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Unihalvauksessa siis tuntuu, että on hereillä, mutta ei pysty liikuttamaan muuta kuin silmiä, onko näin? Eli ei pysty huutamaan apua tms.? Kestää jonkin aikaa, mutta nukahtaako siihen sitten vai alkaako liikkuminen onnistua hetken kuluttua?
Joo yleensä on noin. Minulla on ollut lukuisia unihalvauksia ja kahdesti olen pystynyt huutamaan apua uloshengityksen tahdissa. Ulos on tullut pelkkää ölinää kun äänihuulet halvaantuneet. :D
Tuntuu tosi pitkältä se aika kun odottaa halvauksen ohimenoa, todellisuudessa se on vain minuutteja. Jotkut kai pystyy nukahtamaan uudelleen, toisille tulee sellainen paniikki että lopulta havahtuu/sätkii itsensä hereille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ensimmäinen unihalvaus tapahtui niin että olin aivan nukahtamaisillani, ja kuulen vain kun huoneeni ovi avautuu, ja joku kävelee huoneessani, istahtaa sänkyni reunalle ja jää siihen. Tunsin oikeasti sen painon sängyn reunalla. Ajattelin ensin että äiti tuli huoneeseeni katsomaan minua tms, mutta paniikki nousee siinä vaiheessa kun yritän avata silmät. En pysty. Seuraavaksi yritän liikkua, en pysty siihenkään, ei lähde mitään ääntä, ja pelkäsin että tukehdun kun rupesi tuntuun etten henkeäkään saa. Ajankulku oli aivan hukassa, en tiedä ollenkaan kauanko tuossa tilassa olin, mutta yhtäkkiä se vain loppui, pystyin taas liikkumaan yms, ja paino sängyn jalkoäästä hävisi ja ovi ei ollut auki, joten kukaan ei huoneessa myöskään ollut. En sitten tiedä kuinka sain itseni rauhottumaan, mutta jossain vaiheessa yritin taas ruveta nukkumaan, ja käännyin kasvit seinää päin. Rupean tuntemaan ns "pahan läsnäolon" (joku tuosta jo mainitsi) ja tunnen kuinka sänkyni ympärillä on rinki jotain, tuijottamassa minua. Taaskaan en pysty liikkumaan, pitämään ääntä, avaamaan silmiä ja paniikki kanssa nousee. Ja ajantajua ei ollut. Tuokin vaan loppui seinään. Ei sinä yönä sitten paljoa tullut nukuttua, ja tästä syystä, vielä viisikin vuotta myöhemmin nukun selkä seinään päin, niin että nään koko huoneen :D
Ap
Ja olen onnelinen että silmät oli kiinni, visuaalisia hallusinaatioita ei siis ollut
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kärsinyt unihalvauksista liki kymmenen vuotta, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Tuntuu tulevan vähän kausittain ja elämäntilanteista riippuen. Stressaavina aikoina enemmän.
Mulla unihalvaus alkaa yleensä niin, että näen jotain outoa/pelottavaa unta ja yhtäkkiä korvat menee "lukkoon" ja kuuluu vaan kovaa kohinaa. Sitten se näkemäni uni siirtyy siihen huoneeseen jossa nukun. Jos avaan silmät (mitään muuta en siis pysty liikuttamaan) saatan nähdä sen unen tyyppejä huoneessa. Se on tosi pelottavaa, enkä enää nykyisin uskalla avata silmiä, vaan pidän ne visusti kiinni. Samalla saattaa olla outoja aistiharhoja siitä, että joku esim. kömpii päälläni tai vetää peittoa päältä. Kaikki tämä kuulostaa huvittavalta jos ei ole unihalvausta kokenut, mutta siinä tilanteessa oleminen on todellakin karmivaa, vaikka tiedän että mitään pahaa ei oikeasti tapahdu.
Vuosia sitten tuskastelin noiden kanssa ja yritin väkisin riuhtoa itseni hereille. Sitten keksin loistavan keinon. Halvaustilastahan pääsee heti pois jos joku ulkopuolinen koskettaa tai saat jotenkin liikutettua itseäsi. Niinpä keksin pidättää hengitystä, kunnes keho alkaa automaattisesti "krampata". Näin pääsen nykyään välittömästi hereille. Toisinaan halvauksen alkaessa saatan antaa vain mennä, eli en välitä siitä enkä pelkää. Kohtaus menee usein ohi ja muuttuu ihan normaaliksi uneksi josta herään myöhemmin normaalisti. Välillä pääsen halvauksesta sellaiseen hauskaan uneen jossa voin ohjailla tekemisiäni ja esim. lentää. Se on ihan hauskaa :D
Harvemmin näitä enää tulee, ehkä noin 5-10 kertaa vuodessa. Yleensä päiväunilla, tai jos viikonloppuisin nukun ilman herätyskelloa ja tulee nukuttua "liikaa". Ei häiritse elämää ja oon oppinu sietämään niitä noilla mainitsemillani tavoilla.
No kyllä mäkin olen nähnyt tuollaisia "aaveita", eli joku kävelee, tunnen melkein jonkun hengityksen, melkein kuulenkin, ja sitten joku koskee mun jalkoja tai istuu sängynpäähän... Mä vaan pelkään niin paljon, että en edes halua liikkua. Mut tällanen ei kai sitten ole unihalvaus?
6
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ollut muutama elämäni aikana, kaikki stressaavina kausina:
Joka kerta sama homma eli en pysty tekemään muuta kuin tuijottamaan huoneessa seisovaa tummaa hahmoa, joka yleensä lähestyy minua, joskus kumartuu ylleni. En ole ikinä kuullut mitään ääniä. Herätessäni olen kauhuissani, en yleensä saa helposti enää unta ja kömmin miehen kainaloon turvaan. Joskus seinilläkin näkyy jotain epämääräistä tavaraa, tummaa sälää...
N25
Vierailija kirjoitti:
Välillä pääsen halvauksesta sellaiseen hauskaan uneen jossa voin ohjailla tekemisiäni ja esim. lentää. Se on ihan hauskaa :D
Tuota kutsutaan lucid dreamiksi, sitä kautta "löysinkin" tiedon unihalvauksesta. Haluaisin kokea lucid dreamin, mutta en uskalla, juurikin unihalvauksen pelossa, kun lucid dreamiin pääsy menee helposti pilalle ja tulee unihalvaus
Ap
Vierailija kirjoitti:
No kyllä mäkin olen nähnyt tuollaisia "aaveita", eli joku kävelee, tunnen melkein jonkun hengityksen, melkein kuulenkin, ja sitten joku koskee mun jalkoja tai istuu sängynpäähän... Mä vaan pelkään niin paljon, että en edes halua liikkua. Mut tällanen ei kai sitten ole unihalvaus?
6
Oletko kokeillut liikkua? Koska kuulostaa aivan unihalvaukselta
Ap
Onko kukaan teistä unihalvauksen kokeneista pystynyt "lähtemään liikkeelle"?
Itse olen useamman kerran luullut halvauksen aikana että pääsin sängystä ylös ja konttasin toiseen huoneeseen mutta kun keskittyminen herpaantui niin olin taas sängyssä halvaantuneena. Tuntui kuin kuminauha olisi vetänyt takaisin sänkyä kohti.
Tämä alkoi kiinnostaa vasta kun luin joltain hömppäsivustolta että unihalvauksesta pääsisi ruumista irtautumis kokemukseen kunhan kuvittelisi köyden sängyn yläpuolelle ja lähtisi kiipeämään sitä köyttä.
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan teistä unihalvauksen kokeneista pystynyt "lähtemään liikkeelle"?
Itse olen useamman kerran luullut halvauksen aikana että pääsin sängystä ylös ja konttasin toiseen huoneeseen mutta kun keskittyminen herpaantui niin olin taas sängyssä halvaantuneena. Tuntui kuin kuminauha olisi vetänyt takaisin sänkyä kohti.
Tämä alkoi kiinnostaa vasta kun luin joltain hömppäsivustolta että unihalvauksesta pääsisi ruumista irtautumis kokemukseen kunhan kuvittelisi köyden sängyn yläpuolelle ja lähtisi kiipeämään sitä köyttä.
Kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta, voisikohan tuo liittyä juurikin siihen unienhallintaan, justa unihalvaus on ns. pilalle mennyt versio.
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan teistä unihalvauksen kokeneista pystynyt "lähtemään liikkeelle"?
Itse olen useamman kerran luullut halvauksen aikana että pääsin sängystä ylös ja konttasin toiseen huoneeseen mutta kun keskittyminen herpaantui niin olin taas sängyssä halvaantuneena. Tuntui kuin kuminauha olisi vetänyt takaisin sänkyä kohti.
Tämä alkoi kiinnostaa vasta kun luin joltain hömppäsivustolta että unihalvauksesta pääsisi ruumista irtautumis kokemukseen kunhan kuvittelisi köyden sängyn yläpuolelle ja lähtisi kiipeämään sitä köyttä.
KYLLÄ! Tämän aivan unohdin! Joskus tosiaan on ollut niin, että luulen pääseväni liikkeelle, konttaan esim. hädissäni poikaystävän luokse pyytämään apua ja ihmettelen miksi se ei käänny mua päin eikä auta. Sitten avaan taas silmät ja tajuan olevani edelleen sängyssä ja halvauksen kourissa. Tällainen on ollut tosi pelottavaa, mutta en ollut tuolloin vielä keksinyt sitä hengityksen pidättämistä.
Kerran kun annoin halvauksen tulla enkä yrittänyt herätä, tapahtui jotain todella hämmentävää. Nousin nimittäin istumaan ja leijuin kirjahyllyn päälle ja katselin nukkuvaa itseäni. Sitten leijuin huoneen ovelle, avasin sen ja lähdin olohuoneeseen. Sitten taas heräsin sängystä ja ymmärsin etten tietenkään ollut oikeasti käynyt missään tai nähnyt itseäni.
Uskon että tuossa on kyse jostain mielikuvasta, kuvitelmasta että muka näen itseni, koska voin helposti saada nytkin mielikuvan siitä miltä näyttäisin kun makaan sängyssä. Ja asuntoniki osaan kuvitella mielessäni. En siis oikeasti usko mihinkään ruumiista irtautumiseen, vaikka se siinä tilanteessa siltä tuntuukin. :D
Kun koet kohtauksen, kiinnostus loppuu siihen. Mulla oli talvella kaksi kohtausta, onneksi jäi siihen, huh.