Lue keskustelun säännöt.
Miten paljon miehen lapselta tulee sietää?
Nina
02.01.2017 |
Miehelläni on erittäin hemmoteltu lapsi. Todellakin, mitä tahansa pyytää niin asiat menevät juuri niin. Osaa myös teeskennellä erittäin hyvin.On miehen ainut lapsi, joten tietää myöskin, miten tärkeä on.
Voi sanoa vaikka mitä loukkaavia asioita toisille/käyttäytyä huonosti muita kohtaan, mutta tähän ei saisi puuttua.
En nyt ala tässä edes kaikkea luettelemaan, mutta lapsi on hyvin nenäkäs, sellainen lällättelijätyyppi. Kuvittelee olevansa jonkin sortin kingi, kotona ja kaveripiirissä. Suuttuu jos asiat ei mene kuten haluaa. Piilottelee/varastaa muiden tavaroita jne. Jos kukaan ei näe, hänen mielestään on ihan ok vaikka varastaa toisen lompakosta.
Tästä syystä mulla on aina hänen kanssaan sellainen olo, että en voi rentoutua, kun ei tiedä, mikä tavara voi taas kadota...:/
Mies on sitä mieltä, ettei mun tulisi puuttua hänen lapsensa kasvatukseen. Esim. tänään lapsi sanoi pöydässä ennen kuin edes koski ruokaansa:"Saanko oksentaa. Hyi yäk." Ja isä ei todellakaan sano mitään.
Mitä te olette mieltä? Pitäisikö mun todellakin tiukemmin alkaa torumaan lasta, silläkin uhalla, että isä vetää herneen nenäänsä? Onko tää tuhoon tuomittu suhdekin, jos mies antaa lapsensa tehdä mitä vain?
Lapsi myös nukkuu isänsä vieressä kaikki yöt, on täysin selvä, että hän nukkuu siinä, en minä, jos sänkyyn ei kolmea vaikka mahdu. Poika tietää tämän, ja todellakin vahvistaa hänen kingi-fiilistään.
Härnää koiraamme jatkuvasti, niin että koira murisee pojalle, vaikka kenellekään muulle ei murise. Sen sijaan että silittäisi koiraa, melkein lyö tätä. Väittää sitten, ettei muka tehnyt mitään, kun koira murisee."Mä vaan halasin." Niin varmaan.
Siis ehkä saitte kuvan käyttäytymisestä?
Näen suurimpana syynä käyttäytymiseen sen, että lasta hemmottelevat kaikki läheiset. Jos käyttäytyy väärin, ei toruta. Saa hyppiä kaikkien silmille jatkuvasti ja olla röyhkeä. Kuitenkin on isin, äidin, mummin ja kummien oma pikku kultamussukka, jota ei sovi torua, ettei mussukka vaan pahoita mieltään.
Kommentit (199)
Luinko oikein, että olette jossain vaiheessa harkinneet yhteistä lasta? Menisitkö todella tekemään yhteisen lapsen tämän miehen kanssa, ja tuohon kuvioon????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tosiaan lasta en miehen vierestä pois saa, tiedän sen! Ei sitten millään!
Olen jopa ehdottanut, että laitetaan tälle 7-vuotiaalle sänky miehen kotona parisängyn viereen, mutta ei siitäkään ole tullut mitään.
Hyväksyisin senkin, että kun minä olen miehen luona käymässä ja poika on myös siellä, edes silloin poika nukkuisi muualla kuin isänsä sängyssä.
Mutta ei. Poika on vahvasti sitä mieltä, että hänellä on oikeus nukkua isänsä kanssa, ja mies tuntuu pojalleen tämän suovan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tälle miesystävän lapselle juurikin tekisi erittäin hyvää se, että huomaisi, ettei ole maailman napa, kuten nyt kuvittelee olevan. Nyt iskän täytyy antaa huomiota ja ottaa huomioon myös naisystävä. Tämähän on normaalia elämää; on täysin normaalia, että aikuinen ihminen rakastaa toista aikuista ihmisitä intiimillä tavalla, eri tavalla kuin lastaan - ihan kuten ei-eronneissa perheissäkin. Poika VOISI oppia tästä ihmisten huomioonottamista ja juuri tuota, että hän ei suinkaan ole se ainoa ihminen maailmassa. On vaarallista tuo miten nykyaikana kasvatetaan itsekeskeisiä lapsia, ja yksi osasyy on juuri tämä, että eron jälkeen toiset tuntevat niin suurta syyllisyyttä lasten takia, että nostavat heidän jollekin jalustalle ja kaikki toiveensa täytetään ja omat toiveet jäädytetään täysin. Kyllähän lapsi tuollaisen vaistoaa.
Lapsille on juurikin ERITTÄIN TERVETTÄ nähdä, että he eivät ole mikään maailman napa. Tämän pojan kasvatuksessa korostuu myös se, että ei saisi olla minkäänlaisia pettymyksiä. Kuitenkin elämässä tulee väistämättä niitäkin vastaan, ja hyvä olisi niitäkin oppia käsittelemään jossain vaiheessa. Kasvattaminen suojelu (curling) -menetelmällä saa aikaan juuri näitä itku-potkuraivari -aikuisia.
Siinä ei ole mitään pahaa, jos eronnut vanhempi on löytänyt rinnalleen rakastavan puolison, päinvastoin. Mielestäni huomattavasti huonompi vaihtoehto on se, että tietoisesti tekee sen valinnan yleensä hieman katkeroituneissa fiiliksissä, että nyt en enää koskaan tähän mitään miestä ota, ja varmasti elän loppuelämäni yksin ilman miestä. Millaisen esimerkin rakkaudesta ja elämästä tuollainen antaa lapsille?
Ap
Olet fiksu ihminen,ja osaat selitellä itsellesi omat huonot valintasi tällaisella älyllisellä hölynpölyllä. Sun "mies" ei osaa, eikä halua, kasvattaa lasta. Hän ei myöskään vähän välitä sinun mielipiteistäsi tai tunteistasi. Piste.
93 ja 97, teidän kommentit todella pistivät miettimään. Kiitos niistä! Niiden sanomaan aion vielä paneutua oikein kunnolla, ajatuksella.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ja tosiaan lasta en miehen vierestä pois saa, tiedän sen! Ei sitten millään!
Olen jopa ehdottanut, että laitetaan tälle 7-vuotiaalle sänky miehen kotona parisängyn viereen, mutta ei siitäkään ole tullut mitään.
Hyväksyisin senkin, että kun minä olen miehen luona käymässä ja poika on myös siellä, edes silloin poika nukkuisi muualla kuin isänsä sängyssä.
Mutta ei. Poika on vahvasti sitä mieltä, että hänellä on oikeus nukkua isänsä kanssa, ja mies tuntuu pojalleen tämän suovan.
Ap
Jännä että tarraudut tähän asiaan. Yksi (tai ainoa) asia jonka mies tekee oikein suhteessa lapseensa: Antaa hänelle läheisyyttä ja turvallisuutta, kun lapsi vielä kaipaa sitä. Ja varsinkin jos lapsen äiti on kilari ja ero on ollut rankka. Anna nyt hyvä ihminen miehen tehdä edes yksi asia oikein, kun muuten mies on ihan lassukka. 7-vuotias on vielä pieni, ja jos haluaa nukkua vanhempansa vieressä (koska todennäköisesti pelkää), niin ei sitä pitäisi kieltää. Varsinkin kun lapsi ei ole koko ajan isällään, eli ei tällä käytöksellä kuitenkaan pääse torpedoimaan teidän suhdettanne. Sinä olet aikuinen ihminen, voit kärsivällisesti antaa lapselle ja isälle tilaa, ja viettää aikaa miehen kanssa kun lapsi ei ole siellä. Ota järki käteen nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa, kohtalotoveri!! Oikein paljon tsemppihaleja! Uskomatonta, että jollain on tismalleen samat ongelmat kuin minulla ja miehelläni! Minunkin mieheni saanut ainokaisensa 7-vuotiaan tytön vanhana ja tyttö on juuri kuvailemasi kaltainen täysin hemmoteltu tapaus. Mies ei koskaan näe, jos tyttö lyö, puree, repii muita. Tyttö mässyttää kaiken maailman herkkuja koko ajan, saa kaiken mitä keksii haluta ja tosiaan jahtaa ja rutistaa meidän koiraa ikävästi. Miehen mielestä hän kasvattaa tyttöään ajattelemaan ja saamaan päätösvaltaa.... Minun mielestäni aikuinen asettaa lapselle rajat ja säännöt. Tyttö myös nukkuu isänsä vieressä, yöllä on lisäksi oltava valot päällä ja kaikki ovet levällään, joten koko talo herää kun ensimmäinen herää. Minunkaan lapseni eivät saa unta yhdessä öitä viettäessämme, kun tytöllä pitää olla valot päällä ja ovi auki, jolloin valot loistavat muihin makuuhuoneisiin. En tiedä myöskään enää mitä tehdä. Mies haluaisi, että muuttaisimme yhteen, mutta minua kauhistuttaa suoraan sanoen. Olen aina vuorokauden jälkeen jo aivan täynnä hänen tyttönsä käytöstä. Tyttö ei myöskään luonnollisesti ole valmis jakamaan mitään, hän haluaa aina päättää kaikesta (syötävät ruuat jne.) jne.
107, en todellakaan takerru tähän asiaan, että poika nukkuu isänsä vieressä sängyssä, tässä on isompiakin ongelmia, mutta olen kyllä samoilla linjoilla kuin monet kommentoijat: kyllä lapsi voisi nukkua omassa sängyssään, vaikka vieressämme olevassa sängyssä. En ala argumentteja tähän tässä enää luettelemaan. Lapsi ei kuitenkaan ole enää mikään 1-vuotias, ja sellaiseen kompromissiin tuonkin ikäisen pitäisi jo kyetä, että nukkuisi miehen sängyn vieressä olevassa sängyssä. Niin lähellä, että saa vaikka otettua isänsä kädestä kiinni tarvittaessa.
Joo, on varmasti hyvä, ettei tulevaisuudessa minun tarvitse olla samaan aikaan tuolla kuin lapsi. Ei poika ainakaan saa sellaista tunnetta enää tuosta nukkumisen yksityiskohdasta, että on taas jälleen kerran kukkulan kuningas, joka määrää kaikesta. Sitähän välillä poika hokeekin, että hän määrää ja on kingi. Ei nyt mun mielestä ihan tervettä touhua.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mahtavaa minunkin kuulla, että kohtalotovereita on! Pitäis varmaan järjestää kohtalotoveritreffit jossain tai muodostaa faceen sivut tätä varten :D.
Tsemppiä meille!
Ap
Olen numero 108; joo ihanaa olisi vaihtaa ajatuksia. Minunkin mieheni tyttö kertoo ihan muille ihmisillekin, että isin kanssa hän määrää ja päättää kaikesta. Kertoo myös, että isi kyllä ostaa kaiken mitä hän haluaa. Itse olisin hyvin huolissani, jos lapseni kertoisivat tällaista. Enkä ole kyllä muiden lasten kuullut tällaisia laukovan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mahtavaa minunkin kuulla, että kohtalotovereita on! Pitäis varmaan järjestää kohtalotoveritreffit jossain tai muodostaa faceen sivut tätä varten :D.
Tsemppiä meille!
Ap
Mitä ihmeen "Tsemppiä meille" ? Itsehän olette miehenne valinneet? En tajua tällaisia naisia, en sitten yhtään! Idioottimaista touhua, ei osata laittaa rajoja lapselle, EIKÄ MIEHELLE!
Siis tää syöpäläinen rääkkää koiraa ja katsot viedästä? Latase ny jumalauta sitä nahkahihnalla näpeille, kyllä kipu opettaa. MÄ EN IKINÄ KATSELIS TOLLASTA
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuiset ihmiset, ettekä osaa yhtä 7-vuotiasta kasvattaa? Ajatelkaa mitä tästä lapsesta tulee kun hän on esiteini tai teini-ikäinen? Huh huh. Muista sitten ap että olet osasyyllinen siihen ,millainen ihminen tuosta kasvaa. Jotain rajaa sentään. Ei ole kovin vaikeaa kertoa 7-vuotiaalle että koiraa ei härnätä, antaa pojalle rangaistuksia ja opettaa mikä on oikein ja väärin. Ainoa mitä ap ajattelee, on että miten mies reagoi, eli kukaan ei uskalla kasvattaa tätä poikaa ja tuloksena on kauhea tyranni.
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia ei kannata ottaa ns. käytettyä miestä, jolla tulee vielä painolastina tommosia hulluja kersoja että sinun oma elämäsi menee pilalle niiden takia. Ja jos isäntä on vielä tuollainen saamaton vellihousu ettei saa lapseensa kuria tai ei ole onnistunut kasvattamaan sitä tähänkään saakka, niin rehellisesti sanottuna onnistuuko sellainen mies missään muussakaan asiassa? Kannattaa miettiä :)
Eikä kannata myöskään ottaa käytettyä naista. Naisen lapset saattavat olla ihan yhtä itsekkäitä ja häiritsevät samalla tavalla.
Ympäri käydään yhteen tullaan, jos ette voi olla eroamatta, valitkaa seuraava kumppani niin, ettei sillä ole yhtään lasta, eikä halua niitä hankkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähde ja ota koira mukaan! Tuo ei todellakaan ole normaalia käytöstä, ja todennäköisesti pahenee vaan kun mies ei ojenna lasta.
Itse en katselisi päivääkään jos kumppanin kersa kohtelisi koiraani huonosti. Puuttuisin asiaan välittömästi. En myöskään laittaisi ruokaa kersalle, joka haukkuu avoimesti kokkauksiani tai varastelee tavaroitani.
Eihän tässä kuviossa ole mitään epäselvää. Löydät kyllä tolkunkin miehen. Kenenkään ei tarvitse sietää tuollaista. Ei sinun eikä myöskään lastesi tai koirasi. Mieti edes niitä jos itsestäsi et kerta tuon enempää välitä.
Ja sitte ku se sitä kersaa nappaa, arvaa kuka lopetetaa? KOIRASI JOTA RÄÄKÄTTIIN. Tuu nyt helvettii sieltä tossun alta ja hanki oma elämä, ja elä itseäsi varten, etkä toisen mukulalle
En sietäisi pätkääkään koko ukkoa lapsesta puhumattakaan. Ota ritolat ja pelasta edes koira:)
Jos aloitus totta niin kakaralle kunnolla turpaan, ellei muusta, niin koiran rääkkäämisestä.
Tällaiset äänekkäät, huomiohoromaiset "minäminä"-pennut antavat suomalaisille huonon maineen ulkomaita myöten kun matkustavat. Tämän takia suomalaisperheitä pidetään jopa brittiperheitä kamalampina monissa maissa nykyään.
Ja kenen muun syy se on kuin vanhempien, joita ei ole lapsen kasvatustyö pahemmin kiinnostanut?
Kiitos 98 viisaista sanoista! Just hyvä kuulla uusperheellisiltä mielipiteitä ja saada neuvoja kokeneilta. Sitä näkemystä näistä asioista kun on sinullakin selvästi tullut jo jonkin verran.
Ap