Onko täällä muita kasvosokeita?
Luulen että mulla on jonkinasteinen kasvosokeus. Jos näen esim jonkun samalta työpaikalta eri ympäristössä, en tunnista yleensä häntä. En uskalla usein tervehtiä vastaan tulevia tutunnäköisiä ihmisiä, kun niin usein on mennyt väärin. Kerran luulin että oma poikani oli lehtikuvassa. Tosin oli vähän kauempana kuvassa, eikä kasvot suoraan edestä päin. Elokuvia katsellessa saan koko ajan kysellä että kuka tuo on. Usein törmään tilanteeseen että mulle juttelee ihminen, jota en oo mielestäni ikinä nähnyt. Ääni saattaa olla tuttu, ja siitä usein tunnistankin. Tuskastuttavaa, koska työskentelen asiakaspalvelussa.
Onko teillä mitään niksejä miten tunnistaisi ihmisiä? Itse koitan katsella jotain tiettyjä piirteitä tai ilmeitä ja painaa niitä mieleen.
Kommentit (62)
Isäni hautajaisissa oli serkkupoikia n. 10 kpl, joista puolet keskenään saman näköisiä (minun mielestäni).
Näitä kävin sitten muutamaan kertaan kiittämässä hautajaisiin tulosta; yksi läheisimmistä sanoi ihan suoraan, että olen kyllä jo kiitellyt.
Mulla on erittäin huono suuntavaisto ja kartanlukutaito olematon. Mun mies vitsailee asialla ja sanookin aina lapsille, että kysykääpä äitiltä, mihin suuntaan pitäisi mennä. Mä muuten lähden aina päinvastaiseen suuntaan kuin pitäisi. Hotellihuoneesta ulos astuessani lähden poikkeuksetta kävelemään käytävällä väärään suuntaan. Numeromuisti mulla sen sijaan on loistava. Kertakuulemalta jää puhelinnumerot mieleen, samoin historian vuosiluvut yms. Mutta jokapävset asiat taas unohdan hyvin helposti ja olen äärettömän hajamielinen. Niin ja siis täysin kasvosokea olen.