Valtio käy kukkarollasi 2017: palkansaajille muutama lisäeuro, julkisalojen työntekijöiltä lähtee jopa pois

Palkansaajien ostovoima kasvaa ensi vuonna vain hitusen, kun kilpailukykysopimuksen ja verohelpotusten vaikutukset huomioidaan. Julkisella sektorilla, kunnissa ja valtiolla, lomarahojen leikkaus laskee työntekijöiden ostovoimaa. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto aikookin vaatia seuraavissa työehtoneuvotteluissa kompensaatiota naisvaltaisille pienipalkkaisille aloille.

Kotimainen kysyntä hidastuu

Tänä vuonna kasvu on valtiovarainministeriön mukaan perustunut kotimaiseen kysyntään, erityisesti yksityisen kulutuksen kasvulle. Tämä kuitenkin hidastuu ministeriön ennusteen mukaan ensi vuonna, kun kiihtyvä inflaatio hidastaa reaalitulojen kasvua ja kun palkat kasvavat vaimeasti kilpailukykysopimuksen vuoksi. Talouskasvukin on 0,7 prosenttiyksikköä hitaampaa kuin tänä vuonna, vm arvioi.

Kotimaiseen kysyntään vaikuttaa toki myös työmarkkinoiden tilanne, joka onkin parantunut. Työllisyysaste oli loppuvuodesta 68,6 prosenttia.

Palkansaajille muutama lisäeuro käteen

Kiky-sopimus jäädytti käytännössä palkat vuodeksi, vaikka joillakin aloilla saattaa olla paikallisen sopimisen mahdollistavia lisäpöytäkirjoja. Esimerkiksi niissä teollisuusyrityksissä, joilla menee hyvin, nollalinjasta saatetaan poiketa.

Veronmaksajain tuoreesta laskelmasta näkyy, että palkansaajille jää bruttoansioista riippuen vain muutamia lisäeuroja kuukaudessa käteen.

Palkka on bruttopalkka, käteen jäävä osuus netto. Huomioitu veromuutokset, kikyyn liittyvät sosiaalivakuutusmaksujen muutokset. Ei huomioitu julkisen sektorin lomarahojen leikkauksia.Yle Uutisgrafiikka

Ekonomisti Leena Savolainen Veronmaksajain Keskusliitosta sanoo, että ostovoima kuitenkin paranee hienoisesti. Sen takaa yhteensä 515 miljoonan veronkevennys.

– Ensi vuonna talouden kasvu tulee enenevässä määrin viennistä, vaikka kotimaisesta kulutuksestakin saadaan kasvua. Vienti on lähtenyt vetämään, sanoo Savolainen.

Eläkeläisten verotusta kevennetään 135 miljoonalla eurolla eläketulovähennyksiä ja eläketulon lisäveroa muuttamalla. Toisaalta kansaneläkkeen leikkaus pienentää eläketulovähennyksiä jonkin verran. Tulotasosta riippuen eläkeläisten verotu kevenee hieman tai pysyy tämän vuoden tasolla, arvioi Veronmaksajain Keskusliitto.

"Työpaikkoja odotetaan"

Julkisella sektorillla näkymä on palkansaajalle synkeämpi. Lomarahojen 30 prosentin leikkaukset pienentävät muiden maksukorotusten ohessa palkkapussia keskituloisella noin 50 euroa kuukaudessa, laskee Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL.

Keskituloinen ansaitsee JHL:n mukaan 2 300 euroa kuukaudessa. Liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine odottakin, että yritykset luovat luvattuja työpaikkoja.

– Kovasti odotamme niitä 30 000-40 000 työpaikkaa, kun näin kova leikkaus pienpalkkaisten naisten kukkaroihin ensi vuonna tulee.

JHL aikoo vaatia naiseriä 

Niemi-Laine lupaakin, että seuraavalle neuvottelukierrokselle valmistaudutaan jo vaatimalla ostovoiman parannusta pienipalkkaisille naisvaltaisille aloille. Hänen mielestään Juha Sipilän hallitus maksatti kilpailukykysopimuksen juuri näillä aloilla.

– Naisvaltaisten, pienipalkkaisten alojen ostovoimaa on kompensoitava ja tehtävä semmoinen palkkaohjelma, jossa ne pääsevät pois kuopasta, jossa ovat jo pitkään olleet.

Ensi vuosi mennään vielä nollakorotuksilla kiky-linjan mukaisesti.

Ensi syksyn liittokierros saanee lisävauhtia, koska kikyä sovelletaan eri aloilla eri tavoin. Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoi joulun alla Maaseudun Tulevaisuudessa, että jopa viidennessä metallialan yrityksistä työaikaa ei pidennetä, kun työtä ei ehkä ole tarjolla tai tuntien lisääminen on koettu hankalaksi. Myös palkkoja on korotettu joissakin yrityksissä. JHL:n aloilla työajan pidennykset toteutetaan kiky-sopimuksen mukaisesti, vaikka toteutustavat vaihtelevat.

Elinkeinoelämän keskusliitto on arvioinut, että yritysten kilpailukyky paranee 3,5 prosenttia sopimuksen myötä. Tosin se tapahtuu viiveellä, kun viennin elpyminen alkaa hitaasti vaikuttaa.

Kannattaa siis iloita ja pommittaa.

Kyllä, rahapussit menee tiukasti kiinni ensi vuonna. Eipä sitä mitään erityistä kyllä tarvitsekaan. Kaikki kampaajat ym viihde on ollut pannassa jo ajat päivät että eipä ole oiken mitään mistä nipistää.

No, työtätekevien tulisikin saada jotakin, sossusakille ei.

Joo, palkkaa piennenetään, mutta ei se mitään, pienennän saman määrän työpanoksesta :)

Kirkosta eroamalla saat tasoitusta

Vuonna 2017 Orpo (KOK.) suunnittelee lisäleikkaavansa 1-2 miljardia euroa. On se kova.

Miksei kukaan ymmärrä, että brutto velanotto ensivuonna on 20 miljardia ja netto kieppuu 7-9 tietämissä. Luuletteko että velkaa saa ikuisuuteen asti???

http://www.valtionvelka.fi/fi-FI/Tilastot

Eletään tuhdisti jalat ilmassa. Jos uusia vientiyrityksiä ei synny ja vanhat ei palkkaa  niin se on 2-3 vaalikaudessa loppu.

Itse julkisella puolella ja kuulema toi pitkä maksimiloma mikä siellä yksityisellä puolella on "kateutta" aiheuttanut on peruja jostain -90-luvulta eli silloin pienemmät korotukset ja sen myötä enemmän lomapäiviä. Ne lomarahat ei niin kummasia ole, että niillä Suomi pelastuu. Sipilä voi työntää kikyt hanuriinsa eli työttömiä yli 200000 ja työpaikkoja 13000, joten nyt vaan kilvan kaikki töihin, niin Suomi ja koko maailma nousee...hohhoijaa sitä odotellessa.

Palkka pienenee melkoisesti julkisella puolen. Työaika lisääntyy, mutta palkka pysyy samana. Ensi vuonna on töitä 24h enemmän, mutta sama palkka. Tuo lomarahan vähentyminen on merkittävä. Kesäreissulla pitää säästää ravintolasyömisistä.

Minäminä elän verorahoilla ja minäminä en kyllä tee mitään enemmän