Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten oppia sietämään sinkkuus, lapsettomuus ja yksinäisyys
30.12.2016 |
Otsikossa kysymys. Olen vieläpä tällä hetkellä köyhä opiskelija ilman töitä, joten ei ole varaa matkustella eikä harrastaa. Olisi paljon helpompi sietää tämä köyhyyden kurjuus kun voisi aamulla herätä jonkun ihanan kainalosta. Yritän löytää valoa ja iloa elämään lemmikistäni (valitettavasti nekään eivät elä ikuisesti, varastavat ensin sydämesi ja sitten menevät kuolemaan mokomat), luonnosta, ilmaisista tapahtumista jne. Minulla on hyvin vähän sinkkukavereita, melkein kaikki ovat vakiintuneita. Suurimmalla osalla alkaa myös olla lapsia ja vakituiset työpaikat.
En haluaisi tuntea kateutta kun joku ilmoittaa raskaudestaan tai kihlautumisestaan. Silti tuntuu aina kuin joku puukko iskettäisiin rintakehään. Vaikka tiedänkin ettei toisten onni ole minulta pois.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvoissa on se hyvä puoli, että niitä voi toteuttaa aina, myös epäsuotuisissa olosuhteissa. Jos esimerkiksi parisuhde on sinulle tärkeä asia, vaali ja kehitä itsessäsi niitä piirteitä, jotka tekevät sinusta hyvän ja haluttavan kumppanin, pyydä jotakuta ottamaan sinusta edustavia kuvia Tinderiin ja niin edelleen. Jokainen askel, joka vie sinua kohti itsesi näköistä elämää, lisää tyytyväisyyttäsi, vaikka et heti saavuttaisikaan tavoitteitasi.
Tinder on umpisurkea paikka löytää oikeaa parisuhdetta.
Minusta se on oikein hyvä. Eihän se ole kuin helppo tapa päästä juttuihin muiden sinkkujen kanssa. Loppu menee sitten ihan niin kuin missä tahansa muualla. Paljon tehokkaampaa jutuille pääseminen on Tinderin kautta kuin vaikka baareja koluamalla tai harrastuksia aloittamalla. Juttelin Tinderissä yhden viikon aikana useamman potentaalisen tyypin kanssa kuin koko syksyn aikana harrastuksessa, jonka aloitin ihan vain uusia ihmisiä tavatakseni.
Juttuahan voi olla vaikka miten paljon mutta 99% tyypeistä etsii vain seksiä ja loput kivaa treffailukaveria.
Määrällä ei ole merkitystä vaan laadulla
En ole ollenkaan samaa mieltä. Kaikki mätsini ovat olleet etsimässä vakavaa parisuhdetta, ja monet kaverini ovat pariutuneet Tinderin kautta. Useimmat Tinderiä haukkuvista eivät ole itse koskaan käyttäneet palvelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tinderistä on todennäköisintä saada parisuhde jos on alle 30-vuotias. Omassa kaveripiirissä ei ole ollut kuin yksi pariskunta vuoden 2014 jälkeen, joka EI ole tavannut tinderin kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvoissa on se hyvä puoli, että niitä voi toteuttaa aina, myös epäsuotuisissa olosuhteissa. Jos esimerkiksi parisuhde on sinulle tärkeä asia, vaali ja kehitä itsessäsi niitä piirteitä, jotka tekevät sinusta hyvän ja haluttavan kumppanin, pyydä jotakuta ottamaan sinusta edustavia kuvia Tinderiin ja niin edelleen. Jokainen askel, joka vie sinua kohti itsesi näköistä elämää, lisää tyytyväisyyttäsi, vaikka et heti saavuttaisikaan tavoitteitasi.
Tinder on umpisurkea paikka löytää oikeaa parisuhdetta.
Minusta se on oikein hyvä. Eihän se ole kuin helppo tapa päästä juttuihin muiden sinkkujen kanssa. Loppu menee sitten ihan niin kuin missä tahansa muualla. Paljon tehokkaampaa jutuille pääseminen on Tinderin kautta kuin vaikka baareja koluamalla tai harrastuksia aloittamalla. Juttelin Tinderissä yhden viikon aikana useamman potentaalisen tyypin kanssa kuin koko syksyn aikana harrastuksessa, jonka aloitin ihan vain uusia ihmisiä tavatakseni.
Juttuahan voi olla vaikka miten paljon mutta 99% tyypeistä etsii vain seksiä ja loput kivaa treffailukaveria.
Määrällä ei ole merkitystä vaan laadulla
En ole ollenkaan samaa mieltä. Kaikki mätsini ovat olleet etsimässä vakavaa parisuhdetta, ja monet kaverini ovat pariutuneet Tinderin kautta. Useimmat Tinderiä haukkuvista eivät ole itse koskaan käyttäneet palvelua.
Olen nähnyt noita parisuhteita. Keskimääräinen kesto niillä on pari vuotta. Eli sellaiseen nyt ei edes kannata lähteä. Jos haluaa oikeasti parisuhteen niin sitä hakee ihmistä joka haluaa naimisiin ja olla kanssasi kuolemaan asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvoissa on se hyvä puoli, että niitä voi toteuttaa aina, myös epäsuotuisissa olosuhteissa. Jos esimerkiksi parisuhde on sinulle tärkeä asia, vaali ja kehitä itsessäsi niitä piirteitä, jotka tekevät sinusta hyvän ja haluttavan kumppanin, pyydä jotakuta ottamaan sinusta edustavia kuvia Tinderiin ja niin edelleen. Jokainen askel, joka vie sinua kohti itsesi näköistä elämää, lisää tyytyväisyyttäsi, vaikka et heti saavuttaisikaan tavoitteitasi.
Tinder on umpisurkea paikka löytää oikeaa parisuhdetta.
Minusta se on oikein hyvä. Eihän se ole kuin helppo tapa päästä juttuihin muiden sinkkujen kanssa. Loppu menee sitten ihan niin kuin missä tahansa muualla. Paljon tehokkaampaa jutuille pääseminen on Tinderin kautta kuin vaikka baareja koluamalla tai harrastuksia aloittamalla. Juttelin Tinderissä yhden viikon aikana useamman potentaalisen tyypin kanssa kuin koko syksyn aikana harrastuksessa, jonka aloitin ihan vain uusia ihmisiä tavatakseni.
Juttuahan voi olla vaikka miten paljon mutta 99% tyypeistä etsii vain seksiä ja loput kivaa treffailukaveria.
Määrällä ei ole merkitystä vaan laadulla
En ole ollenkaan samaa mieltä. Kaikki mätsini ovat olleet etsimässä vakavaa parisuhdetta, ja monet kaverini ovat pariutuneet Tinderin kautta. Useimmat Tinderiä haukkuvista eivät ole itse koskaan käyttäneet palvelua.
Olen nähnyt noita parisuhteita. Keskimääräinen kesto niillä on pari vuotta. Eli sellaiseen nyt ei edes kannata lähteä. Jos haluaa oikeasti parisuhteen niin sitä hakee ihmistä joka haluaa naimisiin ja olla kanssasi kuolemaan asti.
1. Mitä tekemistä tällä on Tinderin kanssa?
2. Mistä tiedät seurustelun aloittaessasi, kestääkö se kaksi vuotta vai kuolemaan asti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta ymmärrän, että me ollaan kaikki erilaisia ja sinä päinvastoin kaipaisit puolisoa ja lapsia. Niiden saaminen ei käsittääkseni ole kohtuuttoman vaikeaa (ainakin itse jouduin nuorempana suorastaan tyrkkimään pois kiinnostuneita miehiä).
---- Tulee takuuvarmasti vielä aika, jolloin kaipaat sitä, että voisit edes hetken olla ihan rauhassa ja vapaana jaloissasi pyörivistä vaativista lapsista. :)
Varmaan yritit olla kannustava, mutta jos kerran itsekin tiedostat, että nuorena joutuu useammin "tyrkkimään kiinnostuneita pois", niin miksi oletat, että ap pääsee siihen tilaan vasta vanhetessaan?
Ilmaisin itseäni huonosti. En tarkoittanut, että ap pääsee "siihen tilaan" vasta vanhetessaan, vaan ajattelin sen tapahtuvan ihan milloin vain, vaikka huomenna. Hän on kuitenkin tekstistä päätellen nuori nainen.
Mutta siitä menee varmaan jokunen vuosi tuohon tilanteeseen, että niitä lapsia on jaloissa pyörimässä. Sitä tarkoitin.
Tarkoitukseni tosiaan oli olla kannustava. Jos mun kaltaiselleni vanhallepiialle riitti kiinnostuneita miehiä pyörimään jaloissa, vaikka käyttäydyin niin torjuvasti kuin suinkin, niin varmasti joku kiinnostuu myös ap:stä.
Ja ymmärrän senkin, että ap haluaa parisuhdetta ja perhe-elämää yhtä kiihkeästi kuin itse niitä kartan. Mulle kävi (omalta kannaltani) hyvin, ja ihan taatusti niin käy vielä ap:llekin. Voit oikeasti törmätä siihen elämäsi mieheen jo huomenna!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, kiinnostaako tutustua, vaikka vaihtamalla sähköpostia näin aluksi?
M23
Vierailija kirjoitti:
Tinderistä on todennäköisintä saada parisuhde jos on alle 30-vuotias. Omassa kaveripiirissä ei ole ollut kuin yksi pariskunta vuoden 2014 jälkeen, joka EI ole tavannut tinderin kautta.
No, minä taas olen jo kolmekymppinen. Ja valitettavan tietoinen myöskin siitä että ikäluokassani on enää hyvin vähän sinkkuja.
Ja varmasti on ulkonäkökin alkanut rapistua. Naamassa näkyy jo ensimmäiset ilmejuonteet. Ei myöskään ole varaa panostaa mitenkään ulkonäköön, ei varaa käydä kampaajalla tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan useammasta ystävästäni ei (ole) saanut tinderistä parisuhdetta. Osa käyttää vieläkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta ymmärrän, että me ollaan kaikki erilaisia ja sinä päinvastoin kaipaisit puolisoa ja lapsia. Niiden saaminen ei käsittääkseni ole kohtuuttoman vaikeaa (ainakin itse jouduin nuorempana suorastaan tyrkkimään pois kiinnostuneita miehiä).
---- Tulee takuuvarmasti vielä aika, jolloin kaipaat sitä, että voisit edes hetken olla ihan rauhassa ja vapaana jaloissasi pyörivistä vaativista lapsista. :)
Varmaan yritit olla kannustava, mutta jos kerran itsekin tiedostat, että nuorena joutuu useammin "tyrkkimään kiinnostuneita pois", niin miksi oletat, että ap pääsee siihen tilaan vasta vanhetessaan?
Ilmaisin itseäni huonosti. En tarkoittanut, että ap pääsee "siihen tilaan" vasta vanhetessaan, vaan ajattelin sen tapahtuvan ihan milloin vain, vaikka huomenna. Hän on kuitenkin tekstistä päätellen nuori nainen.
Mutta siitä menee varmaan jokunen vuosi tuohon tilanteeseen, että niitä lapsia on jaloissa pyörimässä. Sitä tarkoitin.
Tarkoitukseni tosiaan oli olla kannustava. Jos mun kaltaiselleni vanhallepiialle riitti kiinnostuneita miehiä pyörimään jaloissa, vaikka käyttäydyin niin torjuvasti kuin suinkin, niin varmasti joku kiinnostuu myös ap:stä.
Ja ymmärrän senkin, että ap haluaa parisuhdetta ja perhe-elämää yhtä kiihkeästi kuin itse niitä kartan. Mulle kävi (omalta kannaltani) hyvin, ja ihan taatusti niin käy vielä ap:llekin. Voit oikeasti törmätä siihen elämäsi mieheen jo huomenna!
Koko ajan mahdollisuudet pienenee. Joka päivä yhä vähemmän tässä ikäluokassa sinkkumiehiä, ja mikä todennäköisyys on että siinä porukassa olisi se joku jonka kanssa kemiat kohtaisi, minulle on paljon yleisempää se että kiinnostun jostain yksipuolisesti tai että minusta kiinnostuu joku yksipuolisesti. Myöskään uusperhehelvetti ei välttämättä kiinnosta, olisi kivempi törmätä lapsettomaan mieheen. Mutta kieltämättä se tuntuu vähän utopistiselta ja jos kemiat kohtaa jonkun eronneen isän kanssa niin sitten se on niin.
Mihinkään naiiviin toivoon en kuitenkaan halua heittäytyä, vaan kyllä se taitaa olla jo todennäköisempää että kun en ole tähän ikään mennessä vakiintunut niin todennäköisemmin tulen myös yksin jäämään. Mutta miten voisin oppia hyväksymään senkin vaihtoehdon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, kiinnostaako tutustua, vaikka vaihtamalla sähköpostia näin aluksi?
M23
Olet ihan liian nuori, mutta kiitos kuitenkin :)
Wut, nainen ei muka löydä miestä jos haluaa.
Taitaa olla joku itsesääli-vaihe päällä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvoissa on se hyvä puoli, että niitä voi toteuttaa aina, myös epäsuotuisissa olosuhteissa. Jos esimerkiksi parisuhde on sinulle tärkeä asia, vaali ja kehitä itsessäsi niitä piirteitä, jotka tekevät sinusta hyvän ja haluttavan kumppanin, pyydä jotakuta ottamaan sinusta edustavia kuvia Tinderiin ja niin edelleen. Jokainen askel, joka vie sinua kohti itsesi näköistä elämää, lisää tyytyväisyyttäsi, vaikka et heti saavuttaisikaan tavoitteitasi.
Tinder on umpisurkea paikka löytää oikeaa parisuhdetta.
Minusta se on oikein hyvä. Eihän se ole kuin helppo tapa päästä juttuihin muiden sinkkujen kanssa. Loppu menee sitten ihan niin kuin missä tahansa muualla. Paljon tehokkaampaa jutuille pääseminen on Tinderin kautta kuin vaikka baareja koluamalla tai harrastuksia aloittamalla. Juttelin Tinderissä yhden viikon aikana useamman potentaalisen tyypin kanssa kuin koko syksyn aikana harrastuksessa, jonka aloitin ihan vain uusia ihmisiä tavatakseni.
Juttuahan voi olla vaikka miten paljon mutta 99% tyypeistä etsii vain seksiä ja loput kivaa treffailukaveria.
Määrällä ei ole merkitystä vaan laadulla
En ole ollenkaan samaa mieltä. Kaikki mätsini ovat olleet etsimässä vakavaa parisuhdetta, ja monet kaverini ovat pariutuneet Tinderin kautta. Useimmat Tinderiä haukkuvista eivät ole itse koskaan käyttäneet palvelua.
Olen nähnyt noita parisuhteita. Keskimääräinen kesto niillä on pari vuotta. Eli sellaiseen nyt ei edes kannata lähteä. Jos haluaa oikeasti parisuhteen niin sitä hakee ihmistä joka haluaa naimisiin ja olla kanssasi kuolemaan asti.
1. Mitä tekemistä tällä on Tinderin kanssa?
2. Mistä tiedät seurustelun aloittaessasi, kestääkö se kaksi vuotta vai kuolemaan asti?
Koska Tinder on alunperinkin äärettömän pinnallinen systeemi. Eli erittäin huono tapa löytää kumppania.
Varma ei voi olla mistään mutta monesta asiasta sen voi päätellä: Millä perustein toinen valitsi sinut ja millä perustein valitsit hänet?, mikä on toisen suhdehistoria?, mikä on toisen elämäntapa? jne...
Vierailija kirjoitti:
Wut, nainen ei muka löydä miestä jos haluaa.
Taitaa olla joku itsesääli-vaihe päällä :D
Sinäkin tarkoitat naisella vain niitä naisia, jotka kelpuuttaisit suhteeseen ja he ovat hyvin pieni osa naisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tinderistä on todennäköisintä saada parisuhde jos on alle 30-vuotias. Omassa kaveripiirissä ei ole ollut kuin yksi pariskunta vuoden 2014 jälkeen, joka EI ole tavannut tinderin kautta.
No, minä taas olen jo kolmekymppinen. Ja valitettavan tietoinen myöskin siitä että ikäluokassani on enää hyvin vähän sinkkuja.
Ja varmasti on ulkonäkökin alkanut rapistua. Naamassa näkyy jo ensimmäiset ilmejuonteet. Ei myöskään ole varaa panostaa mitenkään ulkonäköön, ei varaa käydä kampaajalla tms.
Minä olen 31 vuotias ja sinkku. Minua ei haittaa ollenkaan ilmejuonteet vaan päinvastoin. Haluaisitko olla yhteyksissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Wut, nainen ei muka löydä miestä jos haluaa.
Taitaa olla joku itsesääli-vaihe päällä :DSinäkin tarkoitat naisella vain niitä naisia, jotka kelpuuttaisit suhteeseen ja he ovat hyvin pieni osa naisista.
Minä ainakin kelpuuttaisin suurimman osan naisista suhteeseen kanssani
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, kiinnostaako tutustua, vaikka vaihtamalla sähköpostia näin aluksi?
M23
Olet ihan liian nuori, mutta kiitos kuitenkin :)
Minä olen 31 vuotias mies sekä sinkku tietenkin. Haluaisitko olla yhteyksissä?
Vierailija kirjoitti:
Wut, nainen ei muka löydä miestä jos haluaa.
Taitaa olla joku itsesääli-vaihe päällä :D
Niin. En minä ketä tahansa parisuhteeseen kelpuuta, et varmasti sinäkään? En todellakaan aio pistää kamppeitani yhteen ja mahdollisesti hankkia yhteisiä lapsia kenekään epävakaan, agressio-ongelmaisen, päihdeongelmaisen, peliriippuvaisen tms kanssa. Sen lisäksi pitäisi olla seksuaalista vetovoimaa ja arvopohja mahdollisimman lähellä. Minun on myös hyvin vaikea kiinnostua kenestäkään kovin nopeasti ja liian usein käy niin että joku mielenkiintoinen ihminen ei sitten sytytäkään vaan on kaverimateriaalia. Toki uudet ystävätkin kelpaavat, mutta itse käyn treffeillä ensisijaisesti muista syistä.
Ymmärrätkö nyt yhtään paremmin miksi on vaikeaa löytää kumppani?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta ymmärrän, että me ollaan kaikki erilaisia ja sinä päinvastoin kaipaisit puolisoa ja lapsia. Niiden saaminen ei käsittääkseni ole kohtuuttoman vaikeaa (ainakin itse jouduin nuorempana suorastaan tyrkkimään pois kiinnostuneita miehiä).
---- Tulee takuuvarmasti vielä aika, jolloin kaipaat sitä, että voisit edes hetken olla ihan rauhassa ja vapaana jaloissasi pyörivistä vaativista lapsista. :)
Varmaan yritit olla kannustava, mutta jos kerran itsekin tiedostat, että nuorena joutuu useammin "tyrkkimään kiinnostuneita pois", niin miksi oletat, että ap pääsee siihen tilaan vasta vanhetessaan?
Ilmaisin itseäni huonosti. En tarkoittanut, että ap pääsee "siihen tilaan" vasta vanhetessaan, vaan ajattelin sen tapahtuvan ihan milloin vain, vaikka huomenna. Hän on kuitenkin tekstistä päätellen nuori nainen.
Mutta siitä menee varmaan jokunen vuosi tuohon tilanteeseen, että niitä lapsia on jaloissa pyörimässä. Sitä tarkoitin.
Tarkoitukseni tosiaan oli olla kannustava. Jos mun kaltaiselleni vanhallepiialle riitti kiinnostuneita miehiä pyörimään jaloissa, vaikka käyttäydyin niin torjuvasti kuin suinkin, niin varmasti joku kiinnostuu myös ap:stä.
Ja ymmärrän senkin, että ap haluaa parisuhdetta ja perhe-elämää yhtä kiihkeästi kuin itse niitä kartan. Mulle kävi (omalta kannaltani) hyvin, ja ihan taatusti niin käy vielä ap:llekin. Voit oikeasti törmätä siihen elämäsi mieheen jo huomenna!
Koko ajan mahdollisuudet pienenee. Joka päivä yhä vähemmän tässä ikäluokassa sinkkumiehiä, ja mikä todennäköisyys on että siinä porukassa olisi se joku jonka kanssa kemiat kohtaisi, minulle on paljon yleisempää se että kiinnostun jostain yksipuolisesti tai että minusta kiinnostuu joku yksipuolisesti. Myöskään uusperhehelvetti ei välttämättä kiinnosta, olisi kivempi törmätä lapsettomaan mieheen. Mutta kieltämättä se tuntuu vähän utopistiselta ja jos kemiat kohtaa jonkun eronneen isän kanssa niin sitten se on niin.
Mihinkään naiiviin toivoon en kuitenkaan halua heittäytyä, vaan kyllä se taitaa olla jo todennäköisempää että kun en ole tähän ikään mennessä vakiintunut niin todennäköisemmin tulen myös yksin jäämään. Mutta miten voisin oppia hyväksymään senkin vaihtoehdon?
30 vuotias löytää hyvin vielä kumppanin. Varsinkin jos olet avoimin mielin liikkeellä.
Ei kai nämä (oletetut) mies-aaveilijat täällä tosissaan kuvittele, että joku nainen heidät täältä bongaisi?
Alue: Aihe vapaa
Juttuahan voi olla vaikka miten paljon mutta 99% tyypeistä etsii vain seksiä ja loput kivaa treffailukaveria.
Määrällä ei ole merkitystä vaan laadulla