Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsen hankkiminen opiskeluaikana (korkeakouluopiskelijat!)
29.12.2016 |
Akateeminen työtön, ikää 28 vuotta, täällä hei. Työtilanne on surkea, joten ei auta kun hakeutua uudelleen opiskelemaan. Mies on työelämässä, ihan hyvällä palkalla. Molemmat toivomme perheenlisäystä parin vuoden sisään. Mun pelkona kuitenkin on, että uuden uran esteenä on ns. hedelmällinen ikä. Eli jään jalkoihin hakijoissa koska saatan jäädä äitiyslomalle - tiedän, tiedän, se ei ole oikein, mutta valitettavasti mahdollista.
Ollaankin miehen kanssa puhuttu vauvan yrittämisestä opiskeluaikana. Jos ensi syksynä pääsisin suorittamaan maisteriopintoja sivuaineestani, opiskelisin vuoden verran ja vauvan yrittäminen alkaisi toisen vuoden aikana, gradun kanssa samoihin aikoihin (olisin tällöin 30-31 vuotias). Gradua voisi tehdä omaan tahtiin ja äitiyslomalta palatessa loppuun. Sen jälkeen voisikin aloittaa työnhaun ns. puhtaalta pöydältä. Paperilla tuntuu mahtavalta idealta, mutta miten käytännössä?
Löytyykö täältä opiskeluaikana vauvan hankkineita? Oliko hyvä idea vai onko se työpaikka (ura) oikeasti kannattavampi hankkia ensin?
Kommentit (43)
Minä olen saanut kaksi lasta opiskeluaikana, mutta minulla on myös kaksi todella hyvin työllistävää tutkintoa (amk- ja maisteri). Jos en olisi näin työllistävillä aloilla, niin en tiedä miten toimisin. Olin molempien lasten kanssa vain vuoden kotona ja 30v mennessä oli amk+kandi+maisteri+2 lasta+2-3v työkokemus. Tein siis aina kesät töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me tehtiin se yksi lapsi opiskelujen keskelle. Ensimmäiset kolme vuotta oli rankkoja, kun lapsi nukuin huonosti ja rahat olo tiukilla. Opiskelimme silloin siis molemmat. Molempien opinnot vähän venyivät, mutta saatiin ne kunnialla kuitenkin loppuun. Nyt kun on työelämässä ja lapsi on isompi, on todella helppoa. Työkaverit tuskailevat pikkulapsiajan paineissa ja olen tyytyväinen, että elin tuon ajan silloin, kun opiskelin. Opiskelijan elämä on kuitenkin monella tapaa joustavampaa kuin työelämä. Esim. sairaan lapsen hoito jne. onnistuu paljon paremmin.
Minä voin suositella opiskelujen keskelle lapsen tekemistä. Varsinkin, jos teistä on toinen töissä. On se toki stressaavaa, mutta niin tuntuu olevan työn ja perheen yhdistäminenkin, kun työkavereita kuuntelee.
Lapsen kannalta opiskeleva äiti on paljon helpompi kuin työssäkäyvä. Opiskellessa voi pitää lasta tarhassa vaikka 4-6h neljä päivää viikossa, kun työskennellessä se on pakosti se 8-9h 4-5 päivää viikossa. Opinnot joustavat enemmän. Minulla ei edes CV:ssä näy lapset, koska olen aina valmistunut tavoiteajassa.
Mitä se toinen maisteritutkinto loppujen lopuksi vaikuttaisi työllistymiseesi jos olet sitä jo sivuaineenakin lukenut? Mikset hakeudu jonnekin työllistävälle alalle, ihan siis kaupan kassa / laitoshuoltaja tms, sitä kautta töitä ja mahdollisesti vakituista paikkaa ja sitten lapsi?
En vaan ymmärrä näitä ikuisopiskelijoita...
Ei kannata rakentaa elämänpohjaa yhdelle työpaikalle. Yhtenä päivänä kaikki saattaa olla hyvin, seuraavana päivänä saatat joutua pihalle yt:iden vuoksi. Työpaikkamahdollisuuksia on monia. Me aloitimme lasten teon kesken opiskelujen. Siitä on jo n. 2,5 vuotta ja olemme nyt lapsettomuushoitojen piirissä kivesongelman vuoksi. Jos jostain voi olla iloinen, niin siitä, ettemme päättäneet odottaa lasten tekemisen aloittamisessa enää yhtään kauempaa. Tilanne on aina epävarma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä se toinen maisteritutkinto loppujen lopuksi vaikuttaisi työllistymiseesi jos olet sitä jo sivuaineenakin lukenut? Mikset hakeudu jonnekin työllistävälle alalle, ihan siis kaupan kassa / laitoshuoltaja tms, sitä kautta töitä ja mahdollisesti vakituista paikkaa ja sitten lapsi?
En vaan ymmärrä näitä ikuisopiskelijoita...
Sivuaine ei aina anna pätevyyttä hakea/päästä tiettyihin tehtäviin. Laitoshuoltaja? Jos hlö on kouluttautunut maisteriksi, hän varmaan unelmoikin siitä että saa heittää kaiken hukkaan ja aivot narikkaan. Ehkä maisteriksi kouluttautunut haluaa työuraltaan jotain muuta kuin kouluttamattoman työtä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä se toinen maisteritutkinto loppujen lopuksi vaikuttaisi työllistymiseesi jos olet sitä jo sivuaineenakin lukenut? Mikset hakeudu jonnekin työllistävälle alalle, ihan siis kaupan kassa / laitoshuoltaja tms, sitä kautta töitä ja mahdollisesti vakituista paikkaa ja sitten lapsi?
En vaan ymmärrä näitä ikuisopiskelijoita...
Et varmaan ymmärrä paljon muutakaan. Suppea käsitys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se toinen maisteritutkinto loppujen lopuksi vaikuttaisi työllistymiseesi jos olet sitä jo sivuaineenakin lukenut? Mikset hakeudu jonnekin työllistävälle alalle, ihan siis kaupan kassa / laitoshuoltaja tms, sitä kautta töitä ja mahdollisesti vakituista paikkaa ja sitten lapsi?
En vaan ymmärrä näitä ikuisopiskelijoita...
Sivuaine ei aina anna pätevyyttä hakea/päästä tiettyihin tehtäviin. Laitoshuoltaja? Jos hlö on kouluttautunut maisteriksi, hän varmaan unelmoikin siitä että saa heittää kaiken hukkaan ja aivot narikkaan. Ehkä maisteriksi kouluttautunut haluaa työuraltaan jotain muuta kuin kouluttamattoman työtä.
Onhan laitoshuoltajallakin tutkinto ;) Eikä muuten ole ensimmäinen maisterislaikkari tämä ap jos alalle ryhtyisi. Mutta joo, kertoohan nämä vastaukset millaisia haihattelijoita sieltä korkeakoulusta valmistuu, ja me amislaiset ollaan jo 19-vuotiaasta oltu töissä...
Kannattaa tehdä lapsi nyt, jos olet lapseton 31v vasta valmistunut maisteri, et vaikuta työnantajien silmissä ollenkaan kiinnostavalta. Jos lapsi jo on, vaikutat sitoutuneemmalta ja et jää heti äitiyslomalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se toinen maisteritutkinto loppujen lopuksi vaikuttaisi työllistymiseesi jos olet sitä jo sivuaineenakin lukenut? Mikset hakeudu jonnekin työllistävälle alalle, ihan siis kaupan kassa / laitoshuoltaja tms, sitä kautta töitä ja mahdollisesti vakituista paikkaa ja sitten lapsi?
En vaan ymmärrä näitä ikuisopiskelijoita...
Sivuaine ei aina anna pätevyyttä hakea/päästä tiettyihin tehtäviin. Laitoshuoltaja? Jos hlö on kouluttautunut maisteriksi, hän varmaan unelmoikin siitä että saa heittää kaiken hukkaan ja aivot narikkaan. Ehkä maisteriksi kouluttautunut haluaa työuraltaan jotain muuta kuin kouluttamattoman työtä.
Onhan laitoshuoltajallakin tutkinto ;) Eikä muuten ole ensimmäinen maisterislaikkari tämä ap jos alalle ryhtyisi. Mutta joo, kertoohan nämä vastaukset millaisia haihattelijoita sieltä korkeakoulusta valmistuu, ja me amislaiset ollaan jo 19-vuotiaasta oltu töissä...
Toiset pyrkivät investoimaan siihen henkiseen pääomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se toinen maisteritutkinto loppujen lopuksi vaikuttaisi työllistymiseesi jos olet sitä jo sivuaineenakin lukenut? Mikset hakeudu jonnekin työllistävälle alalle, ihan siis kaupan kassa / laitoshuoltaja tms, sitä kautta töitä ja mahdollisesti vakituista paikkaa ja sitten lapsi?
En vaan ymmärrä näitä ikuisopiskelijoita...
Sivuaine ei aina anna pätevyyttä hakea/päästä tiettyihin tehtäviin. Laitoshuoltaja? Jos hlö on kouluttautunut maisteriksi, hän varmaan unelmoikin siitä että saa heittää kaiken hukkaan ja aivot narikkaan. Ehkä maisteriksi kouluttautunut haluaa työuraltaan jotain muuta kuin kouluttamattoman työtä.
Onhan laitoshuoltajallakin tutkinto ;) Eikä muuten ole ensimmäinen maisterislaikkari tämä ap jos alalle ryhtyisi. Mutta joo, kertoohan nämä vastaukset millaisia haihattelijoita sieltä korkeakoulusta valmistuu, ja me amislaiset ollaan jo 19-vuotiaasta oltu töissä...
Toiset pyrkivät investoimaan siihen henkiseen pääomaan.
Mikään ei estä amislaistakaan satsaamasta henkiseen pääomaan, helpompaakin se on kun on vakituinen työpaikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se toinen maisteritutkinto loppujen lopuksi vaikuttaisi työllistymiseesi jos olet sitä jo sivuaineenakin lukenut? Mikset hakeudu jonnekin työllistävälle alalle, ihan siis kaupan kassa / laitoshuoltaja tms, sitä kautta töitä ja mahdollisesti vakituista paikkaa ja sitten lapsi?
En vaan ymmärrä näitä ikuisopiskelijoita...
Sivuaine ei aina anna pätevyyttä hakea/päästä tiettyihin tehtäviin. Laitoshuoltaja? Jos hlö on kouluttautunut maisteriksi, hän varmaan unelmoikin siitä että saa heittää kaiken hukkaan ja aivot narikkaan. Ehkä maisteriksi kouluttautunut haluaa työuraltaan jotain muuta kuin kouluttamattoman työtä.
Onhan laitoshuoltajallakin tutkinto ;) Eikä muuten ole ensimmäinen maisterislaikkari tämä ap jos alalle ryhtyisi. Mutta joo, kertoohan nämä vastaukset millaisia haihattelijoita sieltä korkeakoulusta valmistuu, ja me amislaiset ollaan jo 19-vuotiaasta oltu töissä...
Toiset pyrkivät investoimaan siihen henkiseen pääomaan.
Se henkinen pääomako sulle tuo leipää pöytään?
Tee niin kuin sydän sanoo. Itse aloitin lasten teon opiskeluaikana ja tein niitä sitten viisi ollen vuosikaudet kotona. Nelikymppisenä ekan kerran kokeilin hyödyntää saamaani koulutusta (yli 10 vuotta valmistumisen jälkeen). Aluksi hajanaisempaa pätkää ja nyt olen ollut viimeiset kolme vuotta samassa työpaikassa, pätkäsijaisuuksia tekemässä tosin. Olen nyt kohta 50-vuotias ja vailla vakituista työpaikkaa, mutta en ole ollenkaan huolissani. Uskon että kaikki järjestyy. Mun elämän saavutus on ne lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se toinen maisteritutkinto loppujen lopuksi vaikuttaisi työllistymiseesi jos olet sitä jo sivuaineenakin lukenut? Mikset hakeudu jonnekin työllistävälle alalle, ihan siis kaupan kassa / laitoshuoltaja tms, sitä kautta töitä ja mahdollisesti vakituista paikkaa ja sitten lapsi?
En vaan ymmärrä näitä ikuisopiskelijoita...
Sivuaine ei aina anna pätevyyttä hakea/päästä tiettyihin tehtäviin. Laitoshuoltaja? Jos hlö on kouluttautunut maisteriksi, hän varmaan unelmoikin siitä että saa heittää kaiken hukkaan ja aivot narikkaan. Ehkä maisteriksi kouluttautunut haluaa työuraltaan jotain muuta kuin kouluttamattoman työtä.
Onhan laitoshuoltajallakin tutkinto ;) Eikä muuten ole ensimmäinen maisterislaikkari tämä ap jos alalle ryhtyisi. Mutta joo, kertoohan nämä vastaukset millaisia haihattelijoita sieltä korkeakoulusta valmistuu, ja me amislaiset ollaan jo 19-vuotiaasta oltu töissä...
Toiset pyrkivät investoimaan siihen henkiseen pääomaan.
Mikään ei estä amislaistakaan satsaamasta henkiseen pääomaan, helpompaakin se on kun on vakituinen työpaikka.
Tietysti ammattikoulun käynyt voi hakea yliopistoon tai muulla tavoin kehittää henkistä pääomaansa. Mutta enpä kyllä sanoisi, että vakituiseksi laitoshoitajaksi pääseminen on vaikeampaa kuin maisteritutkinnon suorittaminen. :D Tee itse maisterin tutkinto, ja keskustellaan sen jälkeen uudelleen haasteista ja vaikeuksista.
Ymmärrän kyllä hyvin, että kaikki eivät oikeasti halua korkeakouluttautua ja saada sen mukaista työnkuvaa. Toivottavasti sinäkin ymmärrät, että kaikki eivät oikeasti halua toisen asteen koulutuksen mukaista työnkuvaa.
Älä vaan tee lasta opiskeluun. Itsekin teen 2. tutkintoa ja oon 35. Asun onneksi erilläni miehestä niin kerkeää keskittymään opintoihin. Rahat on aina tiukassa, aika on kortilla ja itestäkin täytyy pitää huolta. Älä vaan tee lasta. Hyvä kun jaksaa opintoihin keskittyä.
Eräs tuttavani on mun ikäinen, opiskelee ja on pikkulapsia. Ei käy kateeksi häntä.
Lapset on ihania, kyllä, mutta niiden aika on sitten kun opinnot on tehty. Näin minä näen asiani ja perustuu omiin valintoihin ja mielipiteisiin (ennen ku joku mamma alkaa valittamaan!)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se toinen maisteritutkinto loppujen lopuksi vaikuttaisi työllistymiseesi jos olet sitä jo sivuaineenakin lukenut? Mikset hakeudu jonnekin työllistävälle alalle, ihan siis kaupan kassa / laitoshuoltaja tms, sitä kautta töitä ja mahdollisesti vakituista paikkaa ja sitten lapsi?
En vaan ymmärrä näitä ikuisopiskelijoita...
Sivuaine ei aina anna pätevyyttä hakea/päästä tiettyihin tehtäviin. Laitoshuoltaja? Jos hlö on kouluttautunut maisteriksi, hän varmaan unelmoikin siitä että saa heittää kaiken hukkaan ja aivot narikkaan. Ehkä maisteriksi kouluttautunut haluaa työuraltaan jotain muuta kuin kouluttamattoman työtä.
Onhan laitoshuoltajallakin tutkinto ;) Eikä muuten ole ensimmäinen maisterislaikkari tämä ap jos alalle ryhtyisi. Mutta joo, kertoohan nämä vastaukset millaisia haihattelijoita sieltä korkeakoulusta valmistuu, ja me amislaiset ollaan jo 19-vuotiaasta oltu töissä...
Toiset pyrkivät investoimaan siihen henkiseen pääomaan.
Mikään ei estä amislaistakaan satsaamasta henkiseen pääomaan, helpompaakin se on kun on vakituinen työpaikka.
Tietysti ammattikoulun käynyt voi hakea yliopistoon tai muulla tavoin kehittää henkistä pääomaansa. Mutta enpä kyllä sanoisi, että vakituiseksi laitoshoitajaksi pääseminen on vaikeampaa kuin maisteritutkinnon suorittaminen. :D Tee itse maisterin tutkinto, ja keskustellaan sen jälkeen uudelleen haasteista ja vaikeuksista.
Ymmärrän kyllä hyvin, että kaikki eivät oikeasti halua korkeakouluttautua ja saada sen mukaista työnkuvaa. Toivottavasti sinäkin ymmärrät, että kaikki eivät oikeasti halua toisen asteen koulutuksen mukaista työnkuvaa.
Ymmärräthän sinäkin, että tässä kyse oli nimenomaan siitä että halu ei kohtaa tarjontaa? Ap:han ei nimenomaan saanut töitä sillä tutkinnollaan jonka eteen on jo monta vuotta tehnyt töitä, mikä takaa että opiskelemalla lisää työllistyy yhtään sen paremmin? Siinä ei halut eikä jalanpolkemiset auta jos ei työpaikkaa saa sittenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se toinen maisteritutkinto loppujen lopuksi vaikuttaisi työllistymiseesi jos olet sitä jo sivuaineenakin lukenut? Mikset hakeudu jonnekin työllistävälle alalle, ihan siis kaupan kassa / laitoshuoltaja tms, sitä kautta töitä ja mahdollisesti vakituista paikkaa ja sitten lapsi?
En vaan ymmärrä näitä ikuisopiskelijoita...
Sivuaine ei aina anna pätevyyttä hakea/päästä tiettyihin tehtäviin. Laitoshuoltaja? Jos hlö on kouluttautunut maisteriksi, hän varmaan unelmoikin siitä että saa heittää kaiken hukkaan ja aivot narikkaan. Ehkä maisteriksi kouluttautunut haluaa työuraltaan jotain muuta kuin kouluttamattoman työtä.
Onhan laitoshuoltajallakin tutkinto ;) Eikä muuten ole ensimmäinen maisterislaikkari tämä ap jos alalle ryhtyisi. Mutta joo, kertoohan nämä vastaukset millaisia haihattelijoita sieltä korkeakoulusta valmistuu, ja me amislaiset ollaan jo 19-vuotiaasta oltu töissä...
Toiset pyrkivät investoimaan siihen henkiseen pääomaan.
Se henkinen pääomako sulle tuo leipää pöytään?
*investoida henkiseen pääomaan = investointi koulutukseen = investointi siihen, että myöhemmin elämässä pärjää nykyistä paremmin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se toinen maisteritutkinto loppujen lopuksi vaikuttaisi työllistymiseesi jos olet sitä jo sivuaineenakin lukenut? Mikset hakeudu jonnekin työllistävälle alalle, ihan siis kaupan kassa / laitoshuoltaja tms, sitä kautta töitä ja mahdollisesti vakituista paikkaa ja sitten lapsi?
En vaan ymmärrä näitä ikuisopiskelijoita...
Sivuaine ei aina anna pätevyyttä hakea/päästä tiettyihin tehtäviin. Laitoshuoltaja? Jos hlö on kouluttautunut maisteriksi, hän varmaan unelmoikin siitä että saa heittää kaiken hukkaan ja aivot narikkaan. Ehkä maisteriksi kouluttautunut haluaa työuraltaan jotain muuta kuin kouluttamattoman työtä.
Onhan laitoshuoltajallakin tutkinto ;) Eikä muuten ole ensimmäinen maisterislaikkari tämä ap jos alalle ryhtyisi. Mutta joo, kertoohan nämä vastaukset millaisia haihattelijoita sieltä korkeakoulusta valmistuu, ja me amislaiset ollaan jo 19-vuotiaasta oltu töissä...
Toiset pyrkivät investoimaan siihen henkiseen pääomaan.
Se henkinen pääomako sulle tuo leipää pöytään?
*investoida henkiseen pääomaan = investointi koulutukseen = investointi siihen, että myöhemmin elämässä pärjää nykyistä paremmin
Ei se investointi aina tuota toivottua tulosta, ap:n tapauksessakaan ei työllistynyt usean vuoden opiskelusta huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se toinen maisteritutkinto loppujen lopuksi vaikuttaisi työllistymiseesi jos olet sitä jo sivuaineenakin lukenut? Mikset hakeudu jonnekin työllistävälle alalle, ihan siis kaupan kassa / laitoshuoltaja tms, sitä kautta töitä ja mahdollisesti vakituista paikkaa ja sitten lapsi?
En vaan ymmärrä näitä ikuisopiskelijoita...
Sivuaine ei aina anna pätevyyttä hakea/päästä tiettyihin tehtäviin. Laitoshuoltaja? Jos hlö on kouluttautunut maisteriksi, hän varmaan unelmoikin siitä että saa heittää kaiken hukkaan ja aivot narikkaan. Ehkä maisteriksi kouluttautunut haluaa työuraltaan jotain muuta kuin kouluttamattoman työtä.
Onhan laitoshuoltajallakin tutkinto ;) Eikä muuten ole ensimmäinen maisterislaikkari tämä ap jos alalle ryhtyisi. Mutta joo, kertoohan nämä vastaukset millaisia haihattelijoita sieltä korkeakoulusta valmistuu, ja me amislaiset ollaan jo 19-vuotiaasta oltu töissä...
Toiset pyrkivät investoimaan siihen henkiseen pääomaan.
Mikään ei estä amislaistakaan satsaamasta henkiseen pääomaan, helpompaakin se on kun on vakituinen työpaikka.
Tietysti ammattikoulun käynyt voi hakea yliopistoon tai muulla tavoin kehittää henkistä pääomaansa. Mutta enpä kyllä sanoisi, että vakituiseksi laitoshoitajaksi pääseminen on vaikeampaa kuin maisteritutkinnon suorittaminen. :D Tee itse maisterin tutkinto, ja keskustellaan sen jälkeen uudelleen haasteista ja vaikeuksista.
Ymmärrän kyllä hyvin, että kaikki eivät oikeasti halua korkeakouluttautua ja saada sen mukaista työnkuvaa. Toivottavasti sinäkin ymmärrät, että kaikki eivät oikeasti halua toisen asteen koulutuksen mukaista työnkuvaa.
Ymmärräthän sinäkin, että tässä kyse oli nimenomaan siitä että halu ei kohtaa tarjontaa? Ap:han ei nimenomaan saanut töitä sillä tutkinnollaan jonka eteen on jo monta vuotta tehnyt töitä, mikä takaa että opiskelemalla lisää työllistyy yhtään sen paremmin? Siinä ei halut eikä jalanpolkemiset auta jos ei työpaikkaa saa sittenkään.
Ei elämässä mikään takaa mitään. Mutta mitään ei ainakaan saavuta sillä, jos jättää yrittämättä. En tiedä, mitä ap on aikeissa opiskella, mutta oletettavasti jotain työllistävämpää alaa kuin hän alunperin opiskeli. Jokainen tehköön kuin parhaaksi näkee. Ymmärrän kyllä varsin hyvin, jos ap ei halua katua koko loppuikäänsä opiskelematta jättämistä. Toisilla on suurempi kaipuu tietynlaisiin työtehtäviin kuin toisilla.
Alue: Aihe vapaa
Samaa olen miettinyt, tosin ikää onneksi vasta 20 v. pahinta lienee se, jos opiskelee, menee töihin, odottelee vakituista paikkaa ja menettää mahdollisuuden saada lapsia odottelemalla.
opiskeluaikana luulisi myös olevan helpompaa vaikuttaa itse siihen, paljonko niihin käyttää aikaa - työelämässä tämä sama ei ole mahdollista.