Puolison lapset & ulkomaanmatka

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin suunnittelet yhtä lomamatkaa kahdestaan ja parin lauseen päästä olisittekin aina matkustamassa kahdestaan. 

Onko yksi lomamatka kahdestaan ok, mutta useampi ei? Olisiko se väärin jos matkustaisimme aina kahdestaan? Voiko matkustaminen olla vaan aikuisten yhteinen juttu, vai tuleeko lapsille siitä paha mieli? Onhan se mahdollista, että joskus 5 vuoden päästä meillä olisi tarpeeksi rahaa, että lapsetkin pääsisivät ulkomaille, mutta nyt juuri ei näin ole, valitettavasti.

t.ap

Anteeksi, mutta kuulostat siltä, ettei sinulla todellakaan ole mitään hinkuja ottaa noita lapsia mukaan, ei tässä ole rahasta kyse. Olen ollut itse tuossa tilanteessa ja minä en ainakaan halunnut lasta mukaan, mutten selittänyt mitään nättiä, että voi voi kun ei tätä rahaa puussa kasva, kyllähän minä muuten. Lapsen vanhempi sai puhua asian selväksi lapsen suuntaan. Jos olisin ollut parempi ihminen tässä asiassa, olisin ehdottanut sellaista matkaa jolle lapsi olisi voinut ajankohdan ja kohteen puolesta tulla. En tehnyt niin. Olisi pitänyt. 

No, kyllä minusta on suuri ero siinä, maksaako matka yhteensä vaikka 3000€ vai 5000€, ja syökö kohteessa 2 vai 4 henkeä. Minusta olisi mukavaa matkustaa myös lasten kanssa, mutta en usko että se juuri nyt on mahdollista. Ja optimitilanne olisi tottakai se, että voisimme puolisoni kanssa matkustaa vain kahdestaan johonkin, ja vielä sen lisäksi voisimme matkustaa lasten kanssa johonkin muualle.

t.ap

Kuinka pitkästä matkasta tässä on kyse? Kolmella tonnilla tekee ihan varmasti neljän hengen perhematkan, jos sellaiseen on halua. Mutta jos ei ole, niin sitten ei. 

Niin, 3000 eurolla pääsee neljä henkeä varmasti helposti vaikka Bulgariaan, mutta meitä ei kyllä kiinnosta sinne lähteä pätkääkään. Kohteisiin jotka meitä kiinnostaa, matkat maksavat enemmän kun Kanarialle ja Bulgariaan. Tarkoitus ei ole siis se, että kunhan päästään vaan johonkin rannalle, vaan haluaisimme matkustaa sellaisiin paikkoihin, jotka kiinnostavat meitä. 

t.ap

Niinhän minä sanoinkin. Useimmiten ydinperhe tekee kohdevalinnan sen mukaan, mihin on varaa. Heille on useimmiten itsestäänselvyys, että he haluavat lapsensa mukaan matkalle ja valinnat tehdään sen mukaan. Sinä olet nyt lapsettomana (tai ainakaan et ole näiden puheena olevien lasten vanhempi) tekemässä kohdevalintaa sen perusteella, mikä sinua miellyttää ja raha on nyt oiva peruste olla ottamatta lapsia mukaan. Eikö? Ei siinä ole mitään pahaa, ettei halua puolison lapsia mukaan, mutta vastenmielistä on sanoa, ettei ole varaa ottaa heitä mukaan, jos kuitenkin on useita tuhansia käyttää lomaan. Mutta ei sekään mitään. Se on minusta ikävää, että lasten vanhemmasta on ok matkustaa sen mukaan, että mikä häntä sattuu kiinnostamaan, mikä on hänestä mielenkiintoista ja mukavaa, etenkin kun joku toinen maksaa ja samalla olla viemättä omia lapsiaan ulkomaille. 

No kyllä, asia on juuri niin että minä haluan matkustaa vain sellaisiin kohteisiin jotka minua aidosti kiinnostavat :) En maksaisi tuhansia euroja siitä, että pääsen vain johonkin matkalle. Matkaa varten joutuu kuitenkin säästämään pitkään. Eli minulla olisi varaa tarjota lapsille ja meille matka vaikkapa Kanarialle 2-tähden hotelliin, mutta en itse halua sinne lähteä.  Kohteisiin joihin itse haluaisin, minulla ei ole varaa tarjota matkaa neljälle hengelle.  Tehköön tämä minusta sitten itsekkään ja vastenmielisen.

Miksi se lapsen isä ei säästä rahojaan ja kustanna lapsia matkalle seuraavaksi? Miksi aina menisitte kahden?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin suunnittelet yhtä lomamatkaa kahdestaan ja parin lauseen päästä olisittekin aina matkustamassa kahdestaan. 

Onko yksi lomamatka kahdestaan ok, mutta useampi ei? Olisiko se väärin jos matkustaisimme aina kahdestaan? Voiko matkustaminen olla vaan aikuisten yhteinen juttu, vai tuleeko lapsille siitä paha mieli? Onhan se mahdollista, että joskus 5 vuoden päästä meillä olisi tarpeeksi rahaa, että lapsetkin pääsisivät ulkomaille, mutta nyt juuri ei näin ole, valitettavasti.

t.ap

Anteeksi, mutta kuulostat siltä, ettei sinulla todellakaan ole mitään hinkuja ottaa noita lapsia mukaan, ei tässä ole rahasta kyse. Olen ollut itse tuossa tilanteessa ja minä en ainakaan halunnut lasta mukaan, mutten selittänyt mitään nättiä, että voi voi kun ei tätä rahaa puussa kasva, kyllähän minä muuten. Lapsen vanhempi sai puhua asian selväksi lapsen suuntaan. Jos olisin ollut parempi ihminen tässä asiassa, olisin ehdottanut sellaista matkaa jolle lapsi olisi voinut ajankohdan ja kohteen puolesta tulla. En tehnyt niin. Olisi pitänyt. 

No, kyllä minusta on suuri ero siinä, maksaako matka yhteensä vaikka 3000€ vai 5000€, ja syökö kohteessa 2 vai 4 henkeä. Minusta olisi mukavaa matkustaa myös lasten kanssa, mutta en usko että se juuri nyt on mahdollista. Ja optimitilanne olisi tottakai se, että voisimme puolisoni kanssa matkustaa vain kahdestaan johonkin, ja vielä sen lisäksi voisimme matkustaa lasten kanssa johonkin muualle.

t.ap

Kuinka pitkästä matkasta tässä on kyse? Kolmella tonnilla tekee ihan varmasti neljän hengen perhematkan, jos sellaiseen on halua. Mutta jos ei ole, niin sitten ei. 

Niin, 3000 eurolla pääsee neljä henkeä varmasti helposti vaikka Bulgariaan, mutta meitä ei kyllä kiinnosta sinne lähteä pätkääkään. Kohteisiin jotka meitä kiinnostaa, matkat maksavat enemmän kun Kanarialle ja Bulgariaan. Tarkoitus ei ole siis se, että kunhan päästään vaan johonkin rannalle, vaan haluaisimme matkustaa sellaisiin paikkoihin, jotka kiinnostavat meitä. 

t.ap

Niinhän minä sanoinkin. Useimmiten ydinperhe tekee kohdevalinnan sen mukaan, mihin on varaa. Heille on useimmiten itsestäänselvyys, että he haluavat lapsensa mukaan matkalle ja valinnat tehdään sen mukaan. Sinä olet nyt lapsettomana (tai ainakaan et ole näiden puheena olevien lasten vanhempi) tekemässä kohdevalintaa sen perusteella, mikä sinua miellyttää ja raha on nyt oiva peruste olla ottamatta lapsia mukaan. Eikö? Ei siinä ole mitään pahaa, ettei halua puolison lapsia mukaan, mutta vastenmielistä on sanoa, ettei ole varaa ottaa heitä mukaan, jos kuitenkin on useita tuhansia käyttää lomaan. Mutta ei sekään mitään. Se on minusta ikävää, että lasten vanhemmasta on ok matkustaa sen mukaan, että mikä häntä sattuu kiinnostamaan, mikä on hänestä mielenkiintoista ja mukavaa, etenkin kun joku toinen maksaa ja samalla olla viemättä omia lapsiaan ulkomaille. 

No kyllä, asia on juuri niin että minä haluan matkustaa vain sellaisiin kohteisiin jotka minua aidosti kiinnostavat :) En maksaisi tuhansia euroja siitä, että pääsen vain johonkin matkalle. Matkaa varten joutuu kuitenkin säästämään pitkään. Eli minulla olisi varaa tarjota lapsille ja meille matka vaikkapa Kanarialle 2-tähden hotelliin, mutta en itse halua sinne lähteä.  Kohteisiin joihin itse haluaisin, minulla ei ole varaa tarjota matkaa neljälle hengelle.  Tehköön tämä minusta sitten itsekkään ja vastenmielisen.

Miksette vain säästä kauemmin?

Kyllä ydinperheissäkin vanhemmat matkustelevat kahdestaan. Ei sitä mielestäni tarvitse mitenkään selitellä. Sille tielle en kuitenkaan lähtisi, että matkustaisin aina ilman lapsia... se tuntuisi kurjalta. Sitä en minäkään ihan käsitä, minkä takia sinun pitäisi maksaa lastan matkat...

Kun olin lapsi vanhempani matkustivat aina kahdestaan ulkomaille, varmasti kyse oli rahastakin, mutta oli kivaa kun lepsumpi mummo tuli meitä lapsia hoitamaan, saatiin lettuja aamupalaksi yms, eli lomaa se oli meillekin kaurapuurosta. Katkeruutta emme kokeneet, sen sijaan oli mukavaa kun vanhemmat palasivat rentoutuneina ja iloisella mielin kertoilivat sattumuksia matkoilta.

Ihme jankuttaja olet, ap. Haluat matkustaa paikkaan, joka sinua kiinnostaa, joten tee se. Maksa miehesi matka, jos haluat hänet matkaseuraksi - sellainenkin vaihtoehto on, että matkustat ihan yksin. Kun selkeästi matkustaminen on teille harvinaista luksusta ja kohde on nimenomaan aikuiseen makuun, niin en kyllä ymmärrä, miksi lapset pitäisi ottaa mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä ymmärrä millä logiikalla sinun pitäisi maksaa puolison lapset matkalle mukaan.

Ei tietenkään mikään pakko ole. Mutta onko se reilua että matkustamme kahdestaan?

t.ap

Reilua? Siis miksi ihmeessä ei olisi "reilua" että sinä maksat vain oman ja puolisosi matkan? Ei se puolison lasten matkojen maksaminen kuulu sinulle millään lailla. Yhtä absurdi kysymys kuin miettiä, onko reilua että ostat itsellesi polkupyörän mutta et puolison lapsille. Lasten matkustelu kuuluu heidän vanhemmilleen. Ei millään lailla sinulle.

Äiti/isäpuolen velvollisuus on kohdella lapsipuolia kohteliaasti, ystävällisesti ja asiallisesti. Siihen ei millään lailla sisälly se, että lapsipuolille pitäisi ostaa samat extrahyödykkeet kuin itselle. 

Tästä olen todella voimakkaasti eri mieltä. Kun ryhtyy äiti-/isäpuoleksi, puolison ja hänen lastensa kanssa perustaa perheen. Tuo "ystävällinen" kohtelu ei todellakaan riitä! Mikusta on hienoa, että ap pohtii tätä asiaa, mutta parasta olisi varmaan käydä keskustelua oman puolison kanssa...

Meillä tilanne on toisinpäin, mies osti minulle ja hänelle joululahjaksi matkan ja tästä on noussut hirveä haloo miehen eksältä kun emme ota heidän lapsia mukaan, hänen mielestään kaikki "ylimääräinen" raha pitäisi sijoittaa lapsiin eikä minun matkoihin.

Mainittakoon tässä että lapsilta ei tosiaan puutu mitään, heillä on ipadit, kännykät, urheiluvehkeet ja harrastukset ja kävimme juuri laskettelemassa kun olivat/ovat meillä joululoman.

Kyllä monet vanhemmat matkustavat kahdestaan. Ei tarvitse lapsille mitään selitellä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä monet vanhemmat matkustavat kahdestaan. Ei tarvitse lapsille mitään selitellä.

Aivan, he haluavat matkustaa kahdestaan. Jos he eivät haluaisi, he eivät tekisi sitä. Ihan sama ap:n kohdalla. Hän vain nyt haluaa tehdä tästä rahakysymyksen, sillä on kivempi sanoa, että kyllä minä haluaisin, mutten voi. Vaan haluan tehdä kuten haluan tehdä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kyseessä ei edes ole sinun lapsesi joten minkä takia muka pitäisi kustantaa ja huolehtia sinun heidän lomamatkoistaan?Eikö heillä ole isänsä ja äitinsä sitä varten?Nyt valoja päälle haloo!Ja sinä et ole velvollinen näiden lasten menemisiä ja lomia muutenkaan kustantamaan.

Mutta sen lapsen vanhemman pitää ajatella tätä asiaa. Miten hän voi iloisena matkustella kolmen tonnin reissuja, mutta omille lapsille ei riitä rahaa reissaamiseen? 

Jos vanhemman uusi puoliso kustantaa heille 3tonnin matkan niin ei tuo vanhempi voi sanoa uudelle puolisolleen että maksa lapseni matkalle mukaan.Ja kyllä voi iloisena reissata maailman turilla ja toreilla.

Okei. Minä en kyllä kehtaisi mennä toisen kustannuksella kalliille lomalle ja sitten sanoa lapsille, että voi voi, ei ole varaa, ette pääse mukaan. Ainakaan jotain yksittäistä matkaa lukuunottamatta. Mutta jos tuollainen olisi vakio, niin aika persiistä. Se vähempi tuloinen tekisi sitten sellaisia matkoja lastensa kanssa, joihin on varaa, jollei se nykyinen puoliso katso, että voi osallistua kuluihin. 

No kuuluuko vanhempien raha-asiat lapsille nyt muutenkaan? Mielestäni ei. Antakaa lasten olla lapsia ilman murheita raha-asioista. Lapsille voi ihan hyvin sanoa että tämä on aikuisten matka ja sillä hyvä. Mä olen kasvanut ihan ydinperheessä ja mun vanhemmat teki kerran vuodessa matkan ilman meitä lapsia. Ei tullut lapsen mieleekään että siinä olisi mitään ihmeellistä. Matkusteltiin myös perheenä aina kesälomalla. Lähtökohtaisestikaan en ole koskaan ollut sitä mieltä että lasten pitää aina saada kaikki sama kuin aikuistenkin.

En ole koskaan kuullut vanhempien sanovan, että he matkustavat kahdestaan sen takia, ettei heillä ole varaa ottaa lapsia mukaan. He matkustavat kahdestaan sen takia, että haluavat mennä kahdestaan. Olisi aika omituista sanoa, että mieluummin he käyttävät liikenevät rahat kahdestaan, eivät lastensa iloksi myös. Voi niin ollakin, muttei sitä sanota. 

Jaa kyllä ihan ydinperheessäkin ap vanhemmat matkustavat kahdestaan. Joten miksi ihmeessä te että voisi? Me matkustamme sekä lasten kanssa että pariskuntana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kyseessä ei edes ole sinun lapsesi joten minkä takia muka pitäisi kustantaa ja huolehtia sinun heidän lomamatkoistaan?Eikö heillä ole isänsä ja äitinsä sitä varten?Nyt valoja päälle haloo!Ja sinä et ole velvollinen näiden lasten menemisiä ja lomia muutenkaan kustantamaan.

Mutta sen lapsen vanhemman pitää ajatella tätä asiaa. Miten hän voi iloisena matkustella kolmen tonnin reissuja, mutta omille lapsille ei riitä rahaa reissaamiseen? 

Jos vanhemman uusi puoliso kustantaa heille 3tonnin matkan niin ei tuo vanhempi voi sanoa uudelle puolisolleen että maksa lapseni matkalle mukaan.Ja kyllä voi iloisena reissata maailman turilla ja toreilla.

Okei. Minä en kyllä kehtaisi mennä toisen kustannuksella kalliille lomalle ja sitten sanoa lapsille, että voi voi, ei ole varaa, ette pääse mukaan. Ainakaan jotain yksittäistä matkaa lukuunottamatta. Mutta jos tuollainen olisi vakio, niin aika persiistä. Se vähempi tuloinen tekisi sitten sellaisia matkoja lastensa kanssa, joihin on varaa, jollei se nykyinen puoliso katso, että voi osallistua kuluihin. 

No kuuluuko vanhempien raha-asiat lapsille nyt muutenkaan? Mielestäni ei. Antakaa lasten olla lapsia ilman murheita raha-asioista. Lapsille voi ihan hyvin sanoa että tämä on aikuisten matka ja sillä hyvä. Mä olen kasvanut ihan ydinperheessä ja mun vanhemmat teki kerran vuodessa matkan ilman meitä lapsia. Ei tullut lapsen mieleekään että siinä olisi mitään ihmeellistä. Matkusteltiin myös perheenä aina kesälomalla. Lähtökohtaisestikaan en ole koskaan ollut sitä mieltä että lasten pitää aina saada kaikki sama kuin aikuistenkin.

Kyllä kyllä, mutta ap oli jo avausviestissä kolmannessa tai neljännessä lauseessa sitä mieltä, että voisiko nyt kuitenkin aina matkustaa kahdestaan. Vaikka aloitti yhdestä matkasta. 

Yksittäiset matkat kahdestaan ovat ilman muuta ok. Miettisin kyllä pitkän päälle sitä, tuleeko lapsille ulkopuolinen fiilis, jos siellä toisessakin kodissa suunnitellaan aina matkat niille viikoille, kun lapset on teillä. Lapsista voi tuntua siltä, että kummassakaan kodissa ei kuuluta porukkaan.

Tiedän tapauksen, jossa teinin vanhemmat olivat eronneet ja kummallakin vanhemmall oli uusi puoliso ja lapsia myös uuden puolison kanssa. Uudet lapset luonnollisesti reippaasti nuorempia kuin tämä teini. Molemmissa kodeissa ulkomaanmatkat suunniteltiin aina pikkulasten ehdoilla ja niille viikoille, jolloin teini on toisessa kodissa. Ymmärrän hyvin teinin katkeruuden ja fiiliksen, kun kukaan ei huomioi häntä.

Mun mielestä ap on nyt vähän ristiriitainen. Toisaalta hän on huolissaan siitä, onko reilua lapsia kohtaan matkustaa vain aikuisporukalla, kuitenkin hän samalla sanoo, etteivätä todellakaan matkusta mihinkään Teneriffalle tai Bulgariaan, jonne olisi varaa lähteä niiden lastenkin kanssa... Hmm. Jos huoli olisi aito, niin mielestäni silloin voisi matkustaa jonkun kerran sinne Teneriffallekin ihan vaan sen takia, että lapsetkin pääsisi ulkomaille. Näin tehdään ydinperheissäkin. Matkustetaan sinne, minne on varaa ja mikä kiinnostaa myös lapsia. Mikä olisi lasten kannalta kivempaa, kuin lämpö, uiminen ja biitsi/uima-allasleikit!

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä ap on nyt vähän ristiriitainen. Toisaalta hän on huolissaan siitä, onko reilua lapsia kohtaan matkustaa vain aikuisporukalla, kuitenkin hän samalla sanoo, etteivätä todellakaan matkusta mihinkään Teneriffalle tai Bulgariaan, jonne olisi varaa lähteä niiden lastenkin kanssa... Hmm. Jos huoli olisi aito, niin mielestäni silloin voisi matkustaa jonkun kerran sinne Teneriffallekin ihan vaan sen takia, että lapsetkin pääsisi ulkomaille. Näin tehdään ydinperheissäkin. Matkustetaan sinne, minne on varaa ja mikä kiinnostaa myös lapsia. Mikä olisi lasten kannalta kivempaa, kuin lämpö, uiminen ja biitsi/uima-allasleikit!

Sanoit tämän paremmin kuin minä osasin, kiitos. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä ap on nyt vähän ristiriitainen. Toisaalta hän on huolissaan siitä, onko reilua lapsia kohtaan matkustaa vain aikuisporukalla, kuitenkin hän samalla sanoo, etteivätä todellakaan matkusta mihinkään Teneriffalle tai Bulgariaan, jonne olisi varaa lähteä niiden lastenkin kanssa... Hmm. Jos huoli olisi aito, niin mielestäni silloin voisi matkustaa jonkun kerran sinne Teneriffallekin ihan vaan sen takia, että lapsetkin pääsisi ulkomaille. Näin tehdään ydinperheissäkin. Matkustetaan sinne, minne on varaa ja mikä kiinnostaa myös lapsia. Mikä olisi lasten kannalta kivempaa, kuin lämpö, uiminen ja biitsi/uima-allasleikit!

Sanoit tämän paremmin kuin minä osasin, kiitos. 

Juuri näin. Onhan joka asiassa huomioitava koko perhe! Ei voi ajatella, että jos lapset ei harrasta mitään, niin minä voin hankkia lentolupakirjan, muuten pitäisi tyytyä kunnalliseen uimahalliin, eikä se mua kiinnosta. Tai että en osta lapsille kunnon vaatteita, koska muuten mulla ei ole varaa minkkiturkkiin. Toki joskus on ok aikuistenkin menn kahdestaan, mutta eihän linja voi olla se, että ikinä ei oteta lapsia mukaan, kun se on niin kallista. Kyllä perhe silloin jättää joka toisen reissun väliin, jotta kaikki perheenjäsenet  pääsee reissuun.

Jos ei ole rahaa (hah! sinä vaan kiusaat puolisosi lapsia *grr*) niin säästätte niin kauan kunnes on rahaa että kaikki pääsee.

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan kuullut vanhempien sanovan, että he matkustavat kahdestaan sen takia, ettei heillä ole varaa ottaa lapsia mukaan. He matkustavat kahdestaan sen takia, että haluavat mennä kahdestaan. Olisi aika omituista sanoa, että mieluummin he käyttävät liikenevät rahat kahdestaan, eivät lastensa iloksi myös. Voi niin ollakin, muttei sitä sanota. 

Niin, siis tottakai mä ajattelen niin, että käytän mieluummin vaivalla säästämäni rahat siihen, että itse nautin matkasta, kun että käyttäisin rahat sellaiseen matkaan joka miellyttää vain lapsia. Eli mennäkkö Kanarialle lasten kanssa vai kahdestaan vaikka Malesiaan. Mutta silti musta tuntuu vähän kurjalta, jos lähdetään kahdestaan reissuun ja lapset jäävät paitsi matkasta. Olenkin miettinyt, että jos jättäisi koko matkan tekemättä, ja ostan sitten itselleni jotain kivaa, ja mennään yhdessä vaikka kesällä johonkin parin päivän reissulle kotimaassa, tai vaikka risteilylle, lasten kanssa siis. Meillä ei todellakaan ole varaa tehdä ulkomaanmatkoja joka vuosi, ei edes joka toinen.

t.ap