Kiva että vapautin estot – tai sitten ei
Long story short (kiire): Tapailun alussa, ennen parisuhdetta, poikaystävä oli estoinen ja nimenomaan korosti, ettei seksi ole todellakaan tärkeintä suhteessa eikä hän ole tottunut niin likaisiin juttuihin ja puheisiin, joita minulta kuuli. Minä siis vein kaikkia seksijuttuja, mutta se oli omalla tavallaan ihan söpöä ja kiihottavaa, kun sai "kiltin pojan" k...a pienen kiusaamisen jälkeen. Vaikka toisaalta toivoin ohjat ottavaa miestä.
Jossain vaiheessa kaikki kuitenkin muuttui: poikaystävän estot katosivat, hän alkoi puhumaan yhtä ronskisti kuin minä ja olemaan todella seksin perään. Ja minusta, seksinnälkäisestä naisesta (!) tuntuu, että poikaystävä on kanssani pillun takia! Tämä ei ole sitä, että en ole mihinkään tyytyväinen, vaikka sain mitä halusin. En koskaan halunnut tuntea itseäni pilluksi omalle miehelle.
En luonnollisestikaan enää avaa haarojani, koska en tunne itseäni rakastetuksi naiseksi, vaan seksikoneeksi. Voiko tästä enää päästä yli ja saada entiset tunteet takaisin?
Kommentit (79)
En tosiaan haluaisi ajatella heti pahinta ihmisistä, joten yksi mahdollisuus tälle käytökselle voi olla se, että poikaystävä haluaa todistella itselleen, että minä haluan aina. Koska siihen hän ehti tottumaan. Mutta en minä halua, jos suhteessa ei ole muut asiat kunnossa. Tiedä sitten, eikö hän vain välitä sanoistani, vai eikö ymmärrä, etten ihan oikeasti vain syty, ennen kuin muut asiat ovat kunnossa. En yritä selitellä yhtään mitään kenenkään eduksi, koska olen erittäin vihainen ja pettynyt koko mieheen tällä hetkellä.
Eli tosiaan tämä muutos ei ole ainut ongelma, vaan minulla on ollut jonkin aikaa tunne, ettei minun kannata jakaa elämääni tuon ihmisen kanssa. Parhaimmillaan hän on rakas ja ihana, mutta tällä hetkellä tunteeni ovat erittäin vähäiset. Jos ajattelen poikaystävän vuoksi asioista luopumista, alkaa kauhistuttamaan. Rehellisesti sanottuna en haluaisi tehdä niin paljon komprimisseja kuin suhteessa täytyy. Silti valitsisin sinkkuuden ja parisuhteen väliltä suhteen. Olen vain liian itsenäinen ihminen elämään toista ihmistä varten, luopumaan ja laittamaan toisen etusijalle. Tykkään näyttää rakkautta teoilla ja joskus myös sanoilla, mutta en halua uhrata elämääni kenenkään vuoksi. Ajattelen itseäni ja omaa hyvinvointiani, en sitä mikä tekee toisen onnelliseksi, ja vain toisen. Sen sijaan vaikkapa pienen lahjan antaminen tekee myös minut iloiseksi, joten siinä asiassa en ajattele itsekkäästi.
Tässä seksiasiassa yritän ajatella, että olen hyvä seksissä ja sytytän miehen, joten good for me. Mutta ei se poista sitä tosiasiaa, etten halua jatkaa näin, enkä aio. Jossain kulkee minunkin rajani.
No nyt on kyllä sulla asiat tosi pahasti pielessä omassa päässä. Rakastat seksiä ja sulla on voimakkaat halut. Poikaystävä on aluksi estoisempi. Oppii, että sun kanssa on turvallista haluta ja puhua tuhmia. Sit sä revit pelihousut, että ei noin! Hyi tuhma poika, ei sun saa haluta, mun vaan. Joten nyt mä en halua.
Mä elän suhteessa, jossa on paljon seksiä ja puhetta seksistä. Näin on siksi, että uskalletaan olla toistemme kanssa täysin avoimia. Kerrotaan halut ja toiveet. Rakastetaan syvästi. En hetkeäkään ajattele, että miehen halut vähentäisi hänen rakkauttaan. Todellakaan. Mies haluaa mua, koska rakastaa.
Haluan olla suhteessa, mutta en ehkä usko meihin tarpeeksi. En jaksa aina jotain ylläreitä liittyen poikaystävään, en jaksa pettyä ja huomata negatiivista muutosta. Emme ole olleet kovin kauan yhdessä, mutta olen jo ehtinyt melkein ihastumaan toiseen. Tunnistin kyllä tunteeni ja tajusin, että se johtui "kielletystä hedelmästä" ja siitä, että pääsin hetkeksi hieman iloisempaan mielentilaan ajattelemalla ihmistä, joka ei liity poikaystävään millään tavalla. Jos tiedätte tunteen, kun on vaikka itkenyt lohduttomasti toisen takia, ja itkun jälkeen täysin arkinen juttelu jonkun toisen ihmisen kanssa tuntuu ihanan välittävältä ja ainutlaatuiselta.
Muistelepa omia kokemuksia, kun pääsit niihin hommiin. Meilläkin oli 3-4x/pvä. Se oli niin uutta ja oltiin parikymppisiä. Minun ei tarvinnut kuin kumartua ottamaan lattialta jotain niin mies oli heti takana ottamassa lanteista kiinni. Kyllä se siitä tasoittuu, ei muuta kuin nauttikaa!
Vierailija kirjoitti:
No nyt on kyllä sulla asiat tosi pahasti pielessä omassa päässä. Rakastat seksiä ja sulla on voimakkaat halut. Poikaystävä on aluksi estoisempi. Oppii, että sun kanssa on turvallista haluta ja puhua tuhmia. Sit sä revit pelihousut, että ei noin! Hyi tuhma poika, ei sun saa haluta, mun vaan. Joten nyt mä en halua.
Mä elän suhteessa, jossa on paljon seksiä ja puhetta seksistä. Näin on siksi, että uskalletaan olla toistemme kanssa täysin avoimia. Kerrotaan halut ja toiveet. Rakastetaan syvästi. En hetkeäkään ajattele, että miehen halut vähentäisi hänen rakkauttaan. Todellakaan. Mies haluaa mua, koska rakastaa.
Totta kai olen myös otettu asiasta, mutta haluaisin kuulla samat sanat poikaystävältäkin. Siis nuo sanat, että minun kanssani on turvallista haluta jne. Silloin ymmärtäisin. Nyt tunnen itseni yhtäkkiä pelkäksi pilluksi, ja se sattuu minuun. En halua tuntea näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se nyt siis ilmenee, että mies "haluaa sinut vain seksin takia"? Miksi olet alkanut ajatella noin? On vaikea kommentoida, kun et kerro tarkemmin.
Ehdottelee koko ajan paneskelua, puhuu ronskisti jne. Tällainen olisi ok ihanan romanttisen illan jälkeen, ei koko ajan aivan yhtäkkiä.
Eli sinulla on oikeus käyttäytyä noin, mutta poikaystävällä ei?
Haluaisin romanttisen illan, jonka päätteeksi olisi tuhmaa seksiä tai jos olisin yön yksin kotona, niin viestittelyä aiheesta pienen flirtin kera. Ei niin, että yhtäkkiä kaikki puhe liittyy seksiin ja toinen haluaa vain panna. Ja panna. Ja panna.
Ohoh. Kompromisseja siis, ei komprimisseja.
Totta kai poikaystävä saa haluta ja pitääkin haluta, en minä kestäisi seksitöntä suhdetta ikinä. Mutta tämä on niin uutta. Yhtäkkiä estoinen mies puhuu panemisesta ja ehdottaa panotreffejä (niin, TYTTÖYSTÄVÄLLEEN). Eri asia, jos katsotaan leffaa, mutta asiat menevät vähän toiseen suuntaan ja lopuksi pannaan eikä keskitytä leffaan ollenkaan. Mutta tuo suora panotreffien ehdottelu tekee minulle likaisen olon ja pahan mielen!
Koko ketju on mennyt sun yksinpuheluksi, annatko olla jo.
En anna olla. Yksinpuhelu on parempi kuin up up up up up up.
Kuulostat olevan ihan sekaisin. Kun poikaystävä oli haaste, halusit häntä ja teit töitä. Nyt ei ole enää haastetta ja olet ihastunut toiseen, ja etsit kunniallista syytä jättää hänet. No jätä äläkä tuolla lailla kiusaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat olevan ihan sekaisin. Kun poikaystävä oli haaste, halusit häntä ja teit töitä. Nyt ei ole enää haastetta ja olet ihastunut toiseen, ja etsit kunniallista syytä jättää hänet. No jätä äläkä tuolla lailla kiusaa.
En ole ihastunut toiseen! MEINASIN ihastua, koska poikaystävä oli aiheuttanut liikaa harmia sitä ennen, ja sitten vain iskin silmäni ja meinasin upota siihen suohon. Vaan enpä uponnut, vaan ryhdyin tuumasta toimeen ja yritin keskittyä kahta kauheammin poikaystävään ja kerroin hänelle, mitä häneltä haluan jotta voin heltyä riitojen jälkeen. Mitään näistä asioista hän ei edes toteuttanut. Onko ihmekään, että ajatus ei tahdo pysyä vain poikaystävässä.
Teidän ongelma ei oikeasti ole seksissä vaan jossain muussa, missä?
Vierailija kirjoitti:
Teidän ongelma ei oikeasti ole seksissä vaan jossain muussa, missä?
Samaa mieltä. Syy on jotain jota ap ei kerro tai ei itsekään tiedä.
Ap:n sitoutumispelko?
Alkoholistiperhetausta, jonka takia mies, joka on nyt voitettu omaksi ja joka ei ole enää jännittävä ei tunnu enää oikealta?
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin romanttisen illan, jonka päätteeksi olisi tuhmaa seksiä tai jos olisin yön yksin kotona, niin viestittelyä aiheesta pienen flirtin kera. Ei niin, että yhtäkkiä kaikki puhe liittyy seksiin ja toinen haluaa vain panna. Ja panna. Ja panna.
Luettuani aloituksen niin sä et ole siitä pakasta naisia, joista ne, joita rakastetaan, valitaan.
Luulempa että olet törmännyt sellaiseen kuuluisaan "kilttimieheen".