Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kateus jouluna - tabu aihe!

Vierailija
23.12.2016 |

Olin tuossa kaupassa käymässä, kotona odotti hirveesti tekemistä, viime hetken ostoksia olin tekemässä, mies kotona lasten kanssa, yrittää tehdä myös minkä kerkeää... minun vanhemmat tulossa aatoksi ja joulupäivänä sitten miehen vanhemmat. Ihan hirveesti vielä tekemättä ja laittamatta. Joulu menee keittiössä...

Näin kaverin, joka menossa äitinsä luo jouluna, kuten aina. Valmiiseen pöytään, saa ihan kaiken valmiina, niinkuin jo lähes 40 jouluna tätä ennen. Hän on ostanut karkkeja ja herkkuja itselleen ja jopa lahjoja itselleen, kun äitinsä ei kuulemma välitä lahjoista.

Mulle tuli ihan kamala olo. Mä menin viimeksi katettuun pöytään teini-iässä.

Eikö kukaan kehtaa avautua aiheesta kateus jouluna? Mä ainakin olin kateellinen kaverin huoletonta suklaarasioiden ostelua katsoessani...

Kommentit (44)

Vierailija
41/44 |
24.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se kateus tässä ole tabu vaan tyytymättömyys itseensä ja omaan elämään. Moni kuvaa miten ei ole sovussa itsensä, menneisyyden ja nykyisyyden kanssa. Tabu - tätä ei kestä kohdata.

Kun sen kohtaa, voi tosiaan tehdä asiat itselleen sopivalla tavalla

Näin yksilökeskeisessä ajattelutavassa voi Tottakai tehdä itselleen sopivalla tavalla ajattelematta muita. Perhe, suku ja perinteet ovat turhia kunhan yksilö on onnellinen. Joulu yksilökeskeisyyden juhla!

Höpö höpö. Yksilö, joka on itsensä kanssa tasapainossa, on sovussa myös perheen, suvun ja perinteiden kanssa. Niistä ei rakenneta suoritusta eikä ketään tarvitse kadehtia

Tämä kuuluu samaan argumentointiin kun 'jos äiti on onnellinen, niin lapsikin on onnellinen'. Jos ihminen on sovussa itsensä kanssa silloin kun ei tarvitse viettää joulua, niin kaikki muutkin perheestä ja suvusta ovat onnellisia. Höpö höpöä on mikään joulun vietto.

Onnellinen ja tasapainoinen ihminen elää sovussa myös muiden kanssa. Lapsi näkee äidin mielenliikkeet ja todella on onnellinen kun äiti on onnellinen. Onnellinen äiti taas osaa tasapainottaa elämää myös muiden kuon itsensä näkökulmasta. Toisille antaminen voi tapahtua hyvällä mielellä. Muulla tavalla se ei lisää kenenkään onnea.

Jos joulu ahdistaa eikä sitä halua tehdä, voi miettiä muita tapoja, joilla perhe voi yhdessä iloita joulusta

Vierailija
42/44 |
24.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En saa jouluna apua enkä muinakaan vuoden päivinä. Menetin äitini sairaudelle täysi-ikäiseksi tultuani, eikä alkoholisti-isäni ole elämässäni mukana. Olen haaveillut valmiista joulupöydästä, mutta sitten muistin, ettei suvussamme aikuiset lapset saa passausta vaan palvelevat vanhempiaan ja laittavat joulun heille. Suhteessa ollessani sain kestää jouluisin anopin ilkeilyä enkä ole eroni jälkeen sitä jäänyt kaipaamaan. Puolet joulusta lapsi on isällään ja silloin nautin rauhasta, ruoasta, kirjoista ja vaikkapa halutessani leffateatterin tarjonnasta. Kateudesta on merkkejä paljon. Kun on nähnyt läheisten kuolevan nuorena ja ymmärtää, että ihan kaiken voi menettää, on nöyränä elämän edessä ja iloinen jo ihan siksi, että on hengissä. Jos vielä elämäni aikana kohtaan aidon rakkauden, sen ihan ensimmäisen, olen mielestäni saanut elämältä kaiken, mitä voi toivoa. Toki ymmärrän, että todellinen rakkaus on harvinaista ja monella on kainalossa joku vaan, ettei vain tarvitse olla yksin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/44 |
24.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivätkö he voisi avautua, joilla on kateuden pisto sydämessään syystä tai toisesta, ei ne "nautin joka hetkestä"-superkokit? Eikö teille keittiön hengettäreille ole jo tarpeeksi ketjuja?

Mun pointtini oli, että joulusta voi tehdä itselleen just niin vaikean kuin haluaa. Aloittaja on kateellinen kaverilleen, joka pääsee jouluna helpommalla, mutta itse hän on päättänyt höösätä keittiössä koko joulun, vaikka ei olisi mikään pakko. 

- Nro 11-

No keittiössä hääräämisen voi välttää kertomalla perheelle ja sukulaisille että ottavat itse astiat kaapista ja lämmittävät ruokansa, laittavat loput ruoat jääkaappiin ja tiskaavat astiansa😃. Jos haluavat kahvia niin keittävät itse, jälkiruoan ottavat pakkasesta tai kaivavat kaapeista. Tietenkin kaikki tämä oletuksella että ruoat on ostettu valmiina, niin ei ole tarvinnut häärätä keittiössä. Tosin kaupassa on joutunut käymään ja purkamaan kotona kauppakassit.

Eikös kuulostakin mukavalta yhteiseltä perhejoululta ilman stressiä😉?

No eikös se ole aika selvää, että perheenjäsenet voivat kattaa pöydän ja hoitaa tiskit? Kaupassa kai joutuu käymään silloinkin, kun ei ole joulu. Vai miten tällaisissa perheissä selvitään normaaleista viikonlopuista? 

Toi just. Et joko äiti marttyyrinä tekee kaiken tai et vieraat sit itte hoitaa kaiken ja juhlii ei o. Eikö siin välis o aika iso harmaa alue. Et tehdään niit ruokia yhdes. Laitetaan yhdes esille. Katetaan ja tiskataan porukalla. Meit ei o jouluna ku kolme, joulupäivänä viis, mut silti tehdään kaikki yhdes. Voi myös sanoo vieraille et pidetään nyyttärit. Tms. Miten voi olla noin vaikeaa perheen kans sopii.

Vierailija
44/44 |
24.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja mä ole kateellinen siitä, että teillä molemmilla on vanhemmat. Omani kuolivat melko nuorina. Eikä ole edes sisaruksia. Jouluisin on vain suunnaton ikävä.

Siihen aikaan, kun sukulaisten kanssa jouluja vietettiin, kaikki menivät hyvissä ajoin auttamaan ruokajutuissa. Ja toivat jotain mukanaan. Eikö tällaisista asioista voi sopia? Eikä kaiken tarvi olla itse tehtyä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kaksi kolme