Miten kertoa lapselle isästä, jota hän ei tod.näk. koskaan tule tapaamaan?
Kommentit (23)
Positiivisesti, älä koskaan lähde haukkumaan. Ei nyt tietty kannata valehdellakaan.
Jännämiehen naisen klassinen probleemi.
Mutta entä jos ei ole (enää) mitään positiivista kerrottavaa?
Lapsen isä on siis eräs entinen ystäväni, joka raiskasi minut ja sen jälkeen välimme (ymmärrettävästi) katkesivat. Poliiseille en koskaan ilmoittanut.
Ap
Miten niin ei tule koskaan tapaamaan? Eikö isän nimi ole tiedossa? Onko hän vaarallinen? Kerroit miten tahansa, niin lapsi haastaa sinut joku päivä. Jos ei ole 100% painavaa syytä olla kertomatta, niin kertoisin tulevalle isälle, että hänelle on syntymässä biologinen lapsi, jonka ajattelit kasvattaa yh:na.
Vierailija kirjoitti:
Olen siis vasta raskaana.
Hyvä mies, mutta lutkailusi takia et tule häntä tapaamaan.
Miksi niitä isättömiä penikoita pitää ehdoin tahdoin hankkia?
Syy kerrottu kommentissa nro 4. Mielestäni ihan hyvä syy.
Ap
Kertoisin, että koska mies oli väkivaltainen sinua kohtaan, niin et tahdo hänen olevan tekemisissä lapsen kanssa. Sekä sinulle, että raiskaajallesi terapiat, jotta möröt pystyttäisiin käsittelemään?
Suositeltavaa: googlaa jasmin70 ja katso blogi
Kyllä sinä jotain keksit lopulta. Sinulla on monta vuotta miettimisaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Abortti.
Muiden ihmisten aborttioikeuteen en ole puuttumassa ja ymmärrän sen monissa tapauksissa (esim. juurikin raiskaus), mutta itse en pidä aborttia oikeana vaihtoehtona ITSELLENI muuta kuin jos lapsi on vammainen tai äiti on hengenvaarassa.
Lisäksi, vaikka haluaisinkin abortin niin se olisi jo myöhäistä.
Ap
Todennäköisesti lapsi haluaa tulevaisuudessa kuitenkin tietää esim. isänsä nimen tai nähdä kuvan hänestä? Kerronko nimeä tai näytänkö kuvaa?
Isälle eli raiskaajalleni en halua edes kertoa raskaudesta, en halua olla missään tekemisissä.
Ap
En usko, että täydellinen kieltäminen tulee onnistumaan. Siksi parempi toivoa, että isä myöntäisi tekonsa ja kantaisin teon seuraamukset, että molemmat saisivat terapiaa. Sinulla on oikeus lapseen. Isä voisi hyvittää tekonsa seuraukset istumalla tuomionsa ja selvittämällä päätään terapiassa.
Ulkonäköä kyllä voi joutua hieman selittelemään...
Käy terapiassa ja käsittele asiaa. Puhu läheisille asiasta, jos sinulla on niin läheisiä ihmisiä että voit olla rehellinen tuosta asiasta.
Hirveän vaikea kysymys tuo lapselle kertominen. Itse ehkä valehtelisin, että en tuntenut isää enkä saanut tähän ikinä yhteyttä kertoakseni olevani raskaana. Terapeutti voisi auttaa tässäkin.
Pakko myös sanoa, että mieti vielä haluatko todella pitää lapsen vai etkö vain halunnut tehdä aborttia. Pienille vauvoille on hyviä adoptioperheitä jonoksi asti. Mutta jos todella haluat lapsen niin pidä se ihmeessä!
Olet urhea. Kaikkea hyvää sinulle ja vauvallesi! <3
Käyttäjä3544 kirjoitti:
Käy terapiassa ja käsittele asiaa. Puhu läheisille asiasta, jos sinulla on niin läheisiä ihmisiä että voit olla rehellinen tuosta asiasta.
Hirveän vaikea kysymys tuo lapselle kertominen. Itse ehkä valehtelisin, että en tuntenut isää enkä saanut tähän ikinä yhteyttä kertoakseni olevani raskaana. Terapeutti voisi auttaa tässäkin.
Pakko myös sanoa, että mieti vielä haluatko todella pitää lapsen vai etkö vain halunnut tehdä aborttia. Pienille vauvoille on hyviä adoptioperheitä jonoksi asti. Mutta jos todella haluat lapsen niin pidä se ihmeessä!
Olet urhea. Kaikkea hyvää sinulle ja vauvallesi! <3
Kiitos vastauksestasi❤
Pitää myöntää, ettei vauva ollut suunnitelmissa ainakaan kymmeneen vuoteen, mutta nyt olen jo ehtinyt tottumaan ajatukseen jantukiverkotkin ovat suhteellisen hyvät. Eli ainakin tässä vaiheessa uskoisin pärjääväni.
Terapiaan hakeutumista olen ajatellutkin.
Ap
Sano että isäsi on semmonen jännämies.
Mä kertoisin että isä oli tai on henkilö johon en ole halunnut pitää mitään yhteyttä.
Kerro sitä mukaa kun kysyy ja kaunistetu versio kuitenkin.