Anopin muistelut miehen existä joulupöydässä. Ja ei pitäisi loukkaantua..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanot anopille, että niin OLI Sanna ja OLI Jaana, mutta minä OLEN täällä. Poikasi haluaa jakaa elämänsä MINUN kanssani, ei sannan eikä jaanan.

Jos hääpäivää ei ole valittu, kukaan ei ole päättänyt jakaa elämäänsä kenenkään kanssa.

Niin että jos jotkut elävät avoparina koko elämänsä he eivät oikeasti jaa elämäänsä toistensa kanssa kun eivät ole naimisissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voithan sanoa, että vuonna 89 sinä olitkin vielä Matin kanssa ja sillä Matin äidillä vasta oli hyvät ruuat. Vieläkin tulee vesi kielelle niitä muistellessa.

Anoppi voi ihmetellä, että etkö osaa itse joulua laittaa, kun aina kuljet vieraissa pöydissä arvostelemassa. Mihin se Matti jäi, jos ruokakin oli makoisaa - vai jättikö se sinut?

Anopin olisikin voinut pitää, mutta oli poikansa passannut niin piloille että ei sille kelvannut mikään, ei sellaista kukaan jaksa kovin kauaa katsella. Sen sijaan Mikon kanssa laitoimme aina yhdessä ihania jouluruokia, mutta valitettavasti hän petti ja se juttu oli siinä. Joulupöydässä hänen äitinsä jutut oli ainakin yhtä typeriä kuin täällä... siksi se kokemus jäikin yhteen ainoaan kertaan.

Meillä oli samanlaista ensimmäiset vuodet. Aina ihan sattumalta tuli anopille joku kiva ja hassu muisto mieleen. Mies sitten kerran ärähti että pidä jo suusi kiinni siitä, tuo on loukkaavaa. Anoppi suuttui ja aikansa ärhenteli, sen jälkeen ei ole muistellut.

Minulle sinällään ihan sama, tietysti edellinen tyttöystävä on siellä ollut ja tehnyt sitä sun tätä, mutta kertoohan se ihmisestä melko paljon jos pitää tuolla tavalla vittuilla, varmaan tosi hienovaraista omasta mielestään.