Lue keskustelun säännöt.
Hei, te joskus kihlautuneet, kumpi kosi vai sovitteko yhdessä asiasta. Oliko sormus kihlautumishetkellä jo valmiina, vai haitteko kaupasta vasta yhdessä?
19.12.2016 |
Mulla on fiilis että mies olisi ehdottamassa kihloihin menoa, mutta ei haittaa vaikka kuvittelisin omiani. Aloin vaan miettiä kihjoja käyttännön kannalta, eli en tiedä edes omaa sormuskokoani, saati että mies osaisi ostaa oikean kokoisen sormuksen.
Miten teillä on sormuksen kanssa käynyt, onko ollut sopiva vai yhdessä haettu?
Kommentit (97)
Oltiin keskusteltu että ollaan molemmat valmiita mutta mies halusi kosia (ja mä halusin kans et mua kositaan). Käytiin testaamassa mun sormen koko liikkeessä ja sit vaan odottelin. Sain yllätyskosinnan n. 1-2 kuukautta myöhemmin sormuksen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ikinä suostuisi jos joku ehdottaisin kihloihin menoa.. Turn Off. Kyllä mua pitää kosia ja sitten jos suostun olemme kihloissa.
Eli sinua täytyy kosia, mieluiten sanoilla "tulisitko minun miehekseni/vaimokseni?"
Mies kosi oikeasti yllättäen, eli ei oltu puhuttu mitään, eikä edes seurusteltu hirveän pitkään. Yhdessä menimme ostamaan molemmille sormukset.
Alettiin vain puhua naimisiin menosta, kun kaksi lastakin on. Päivämäärä on lukossa kunhan paikka saadaan varattua.
Että nyt sitä perinteen mukaan oltaisiin kihloissa, mutta eipä meille taida sormuksia siitä ikinä tulla :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2 jatkaa että meille siis kihlat tarkoittivat häitä lähitulevaisuudessa ja menimme naimisiin 10kk myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä suostuisi jos joku ehdottaisin kihloihin menoa.. Turn Off. Kyllä mua pitää kosia ja sitten jos suostun olemme kihloissa.
Eli sinua täytyy kosia, mieluiten sanoilla "tulisitko minun miehekseni/vaimokseni?"
Vaikka noilla sanoilla joo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä suostuisi jos joku ehdottaisin kihloihin menoa.. Turn Off. Kyllä mua pitää kosia ja sitten jos suostun olemme kihloissa.
Eli sinua täytyy kosia, mieluiten sanoilla "tulisitko minun miehekseni/vaimokseni?"
No siis tuohan on kosimista. Noin mieheni kysyi, ja suostuin. En siis ole tuo edellinen, mutta olisi tosi outoa, jos joku pyytäisi menemään kihloihin, kun kihloissa oleminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että on sovittu, että mennään naimisiin.
Minua kosittiin isoissa uudenvuoden juhlissa tasan klo 12 yöllä. Mies polvistui eteeni sormuksen kanssa ventovieraiden juhlijoiden ympäröimänä. Sormuksen oli ostanut valmiiksi tosiaan ja käynyt salaa tutkimassa kokoa korurasiani sormuksista.
Himpun liian iso se sormus oli ja kävimme myöhemmin vaihtamassa puoli kokoa pienemmän ja samalla halusin katsoa varmuuden vuoksi muutkin sormukset. Mutta kyllä se mieheni valitsema oli minulle se oikea. <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oltiin keskusteltu että ollaan molemmat valmiita mutta mies halusi kosia (ja mä halusin kans et mua kositaan). Käytiin testaamassa mun sormen koko liikkeessä ja sit vaan odottelin. Sain yllätyskosinnan n. 1-2 kuukautta myöhemmin sormuksen kanssa.
Lol. "Yllätys". Jotenkin tuntuu ihan ihme pelleilyltä... Miksei sitä voinut sopia siinä samalla kun asiasta keskusteltiin ja mitat otettiin, kun tasan tarkkaan tiesitte, miten tulee käymään? Toi on just tollasta prinsessahömppää ameriikanmeininkiä, mitä en pysty tajuamaan yhtään.
Oltiin yhessä mietitty kihloja, mutta mies oli hommannut sormukset ja kosi. Oli ollut minun toinen sormus liikkeessä mukana jotta tulisi oikeankokoinen sormus. Sormus oli silti liian pieni koska oli turvotusta raskauden takia ehtinyt tulemaan vaikka oli alkuraskaus menossa. Sormuksen sai ilmaiseksi vaihdettua isompaan kun oli kuitti mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika lailla suhteen alkuaikoina tuli puhetta siitä, mitä mieltä ollaan naimisiinmenosta. Ihan yleisellä tasolla puhuttiin, eikä tehty sopimuksia mihinkään suuntaan. Oltiin siinä vaiheessa jo aika "aikuisia", joten piti vähän miettiä, että on samansuuntaiset toiveet tulevaisuudesta. Siitä meni useampi kuukausi ellei jopa vuosi? ja koko asian olin jo unohtanut, kun mies kosi kahdeksan ruusun kimpun kanssa yksillä illallistreffeillä (=kukkaiskieltä, "Ikuisesti sinun"). Sormukset haettiin muutaman viikon kuluttua tuosta.
Mies kosi, mutta oli siinä sellaista yhdessä sopimisen meininkiä.
Sormusta ei tietenkään ollut valmiina, enkä ole ikinä Suomessa kuullut kenestäkään, jolla olisi ollut. Jenkkileffameiningiltä kuulostaa. Suomessa perinteinen tapa on mennä yhdessä kultasepänliikkeeseen, mutta tietenkin nykyään asian voi hoitaa kuten tahtoo.
Kukin tavallaan, mutta en kyllä ymmärrä ollenkaan tuollaista "ensin sovitaan ja myöhemmin sitten yllätyskosinta". En vain osaa pitää noin toimivia kovinkaan älykkäinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oltiin keskusteltu että ollaan molemmat valmiita mutta mies halusi kosia (ja mä halusin kans et mua kositaan). Käytiin testaamassa mun sormen koko liikkeessä ja sit vaan odottelin. Sain yllätyskosinnan n. 1-2 kuukautta myöhemmin sormuksen kanssa.
Lol. "Yllätys". Jotenkin tuntuu ihan ihme pelleilyltä... Miksei sitä voinut sopia siinä samalla kun asiasta keskusteltiin ja mitat otettiin, kun tasan tarkkaan tiesitte, miten tulee käymään? Toi on just tollasta prinsessahömppää ameriikanmeininkiä, mitä en pysty tajuamaan yhtään.
Ei sun tarvii sitä tajuta. Näköjään teit omat päätelmäsi tästä. Mikä helvetti sä olet meitä arvostelemaan? Vastasin kun kysyttiin ja vituttaa sun kaltaiset paremmat ihmiset jotka arvostelee muiden valintoja. Tarkensin tossa että meille kihlaus tarkoitti naimisiinmenoa ihan lähitulevaisuudessa joten ihan asiallista oli keskustella siitä etukäteen. Lol itselles. Tai hv oikeastaan.
Ap, kuten huomaat on täällä vain yksi oikea tapa mennä kihloihin. Muut ovat tyhmiä.
Puoliso kosi, mutta sopimus enemmän. Ei sormuksia vieläkään, tarkoitus hankkia, kuulemma on aina joku mutta 😑
-kihloissa 1,5v
Mies kyseli parin viikon ajan että mitä vastaisisin jos hän kosisisi. Sitten hän rohkeni ja noin vuoden päästä mentiin ostamaan sormukset minun toimesta. Minä siis kokoajan ehdottelin että joko mennään ostamaan sormukset mutta hän pitkitteli asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Mies kosi, mutta oli siinä sellaista yhdessä sopimisen meininkiä.
Sormusta ei tietenkään ollut valmiina, enkä ole ikinä Suomessa kuullut kenestäkään, jolla olisi ollut. Jenkkileffameiningiltä kuulostaa. Suomessa perinteinen tapa on mennä yhdessä kultasepänliikkeeseen, mutta tietenkin nykyään asian voi hoitaa kuten tahtoo.
Kukin tavallaan, mutta en kyllä ymmärrä ollenkaan tuollaista "ensin sovitaan ja myöhemmin sitten yllätyskosinta". En vain osaa pitää noin toimivia kovinkaan älykkäinä.
Mä olen toi ameriikanmeiningin hömppäprinsessa. Saat kertoa mielipiteesi mutta et saa kutsua minua tyhmäksi. En osaa ajatella niin toimivia kovinkaan älykkäinä.
Täällä ei ole kovinkaan romanttisia ihmisiä :D Suomalainen tapa olla tunteeton, kova ja kylmä.. itse toivon että kositaan eikä sovita ja osteta sormuksia yhdessä.
En ikinä suostuisi jos joku ehdottaisin kihloihin menoa.. Turn Off. Kyllä mua pitää kosia ja sitten jos suostun olemme kihloissa.